{"id":63,"date":"2020-01-23T14:29:01","date_gmt":"2020-01-23T14:29:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.mntysalo.fi\/etusivu\/?page_id=63"},"modified":"2020-01-23T22:58:41","modified_gmt":"2020-01-23T22:58:41","slug":"onnellinen-ihminen","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/?page_id=63","title":{"rendered":"Onnellinen ihminen"},"content":{"rendered":"\n

Ta<\/strong><\/em>avi<\/em><\/strong>, keskiviikkona 10.7.2034<\/em>
\n(Nyt)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Stockmannin kellosta n\u00e4kyi viideksi sovittuun\ntapaamisaikaan olevan viel\u00e4 muutaman minuutin. Taavi laski katseensa takaisin\nep\u00e4vireisesti pan-huiluja soittavaan katumuusikkoon ja mietti millainen ihminen\nHilja oikein olisi. Ainakin verkossa keskustelut olivat olleet hieman vakavia,\nmutta silti huumoristisia. Aiheet olivat siirtyneet toistuvasti mereen, mink\u00e4\n\u00e4\u00e4relle my\u00f6s ensitreffit oli sovittu. Taavi oli varovaisen optimistinen. S\u00e4\u00e4kin\nsuosisi: vain 27 astetta ja puolipilvist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4nnykk\u00e4 piippaa. Hilja oli alle sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4.\nTaavi suoristi paitaansa hermostuneena ja keskittyi tutkimaan l\u00e4hestyvi\u00e4\nkasvoja. Vieress\u00e4 pan-huilut aloittavat uuden kappaleen.<\/p>\n\n\n\n

Hiljan sairauskertomus<\/em><\/strong>, perjantaina 14.3.2032<\/em>
\n(Kaksi\nvuotta ja nelj\u00e4 kuukautta aiemmin)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Hilja Virtanen\n(261112A7608) YTHS:n l\u00e4hetteell\u00e4 Psykiatriakeskukseen. Tullut alkujaan\nvastaanotolle ahdistuksen aiheuttaman py\u00f6rtymiskohtauksen vuoksi. Tavannut\nYTHS:ll\u00e4 psykiatri Muhammed Heikki Ahmedia kolme kertaa, psykologi Anna\nRiikosta kaksi kertaa.<\/p>\n\n\n\n

Potilaan taustalla vaikea lapsuus\n\u00e4idin kuoltua Virtasen oltua seitsem\u00e4n vuoden ik\u00e4inen, muutto Vuosaareen ollessa\n8 v.  Koulukiusausta muuton j\u00e4lkeen. Peruskoulu ja lukio menneet\nkuitenkin hyvin. Ei yst\u00e4vi\u00e4. Is\u00e4 korostanut menestymisen t\u00e4rkeytt\u00e4 ja\nkannustanut opiskelemaan kauppatieteit\u00e4. Yliopistossa valittu p\u00e4\u00e4aine\ntaloustiede osoittautunut v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi.  Opinnot liian pitk\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4aineen\nvaihtoon. Virtaselle ehdotettu psykoterapiaa, mutta oma-aloitteisesti pyyt\u00e4nyt\npertractatio cogitandi:a. Toistaa pyynn\u00f6n vastaanotolla. N\u00e4kee psykoterapian\nsopimattomana vaihtoehtona opintojen nopean jatkamisen tarpeen vuoksi. Potilaalle\nselitetty mahdolliset sivuvaikutukset, mukaanlukien muutos persoonassa ja\nristiriitaisuudet henkil\u00f6historiassa. Potilas pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Virtanen on perusterve, eik\u00e4\noperaatiolle l\u00f6ydy estett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hete neuropsykiatriaan\nmuokkaustarpeiden kartoitusta varten maanantaille 14. 6. 2032.
\nL\u00e4hete neurokirugiaan operaatiota varten torstaille 12.8.2032.
\nTiedoksi YTHS psykiatri Muhammed Heikki Ahmed.<\/p>\n\n\n\n

Hiljan muisto<\/em><\/strong>\/<\/em>alkuper\u00e4inen<\/em><\/strong>, maanantaina 10.11.2031<\/em>
\n(Kaksi\nvuotta ja kahdeksan kuukautta aiemmin)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kolmas vuosi taloustiedett\u00e4 ja viel\u00e4kin ongelmia\ntarjontak\u00e4yrien kanssa. Hilja katseli, kun sein\u00e4lle piirtyi sivu toisensa\nj\u00e4lkeen Beckerin innoittamia k\u00e4yri\u00e4 EU:n sis\u00e4isest\u00e4 muuttoliikenteest\u00e4. Lehtori\nViljamaa \u2013 pit\u00e4isi varmaan sanoa Oona, mutta se tuntui edelleen v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 \u2013 teki\nparhaansa, mutta ymm\u00e4rt\u00e4minen tuntui mahdottomalta. Opinnot olivat edenneet\nulkoap\u00e4ntt\u00e4\u00e4misen\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei toimisi en\u00e4\u00e4 maisterivaiheessa. Viljamaa oli\nhyv\u00e4 opettaja, mutta kurssien vaatimaa j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 ajattelutapaa oli vaikea\ntavoittaa. Olisipa tullut valittua joku toinen p\u00e4\u00e4aine. Psykologiassa ei\nolisi tarvinnut yritt\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 ihmisten valmiutta muuttaa perheens\u00e4 luota ty\u00f6n\nper\u00e4ss\u00e4. Mutta nyt oli liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4, p\u00e4\u00e4aineen vaihto vaatisi lis\u00e4opintoja.\nNiihin ei olisi aikaa, opintolaina olisi pian kokonaan k\u00e4ytetty. Mutta ei h\u00e4n\nn\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n opinnoista kunnialla selvi\u00e4isi. Ei, jos ei ymm\u00e4rr\u00e4 edes miten\nty\u00f6tarpeen ja -tarjonnan kohdantolinja selitt\u00e4\u00e4 muuttoa asutuskeskusten\nv\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yht\u00e4kki\u00e4 k\u00e4det alkavat t\u00e4rist\u00e4. Aina l\u00e4sn\u00e4 oleva puristus\nrinnassa kiristi otettaan ja hengitt\u00e4minen tuntui yh\u00e4 vaikeammalta. Luokasta\nolisi paras poistua ennen kuin muut huomaisivat. Hilja nousi j\u00e4tt\u00e4en\ntietokoneen p\u00f6yd\u00e4lle: sen ehtisi hakea my\u00f6hemminkin. Tuoleja oli helppo\nv\u00e4istell\u00e4, mutta matka sein\u00e4nviert\u00e4 pitkin tuntui jo vaikeammalta. Jalat\ntuntuivat yh\u00e4 raskaammilta, suoraankulku yh\u00e4 vaikeampaa ja sitten valokin alkoi\nkadota.<\/p>\n\n\n\n

Kun Hilja her\u00e4si, olivat opiskelijat l\u00e4hteneet. Lehtori\nViljamaa istui huolestuneena l\u00e4heisen pulpetin p\u00e4\u00e4ll\u00e4, poissa l\u00e4\u00e4kint\u00e4henkil\u00f6kunnan\ntielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hiljan muisto\/alkuper\u00e4inen<\/em><\/strong>, torstaina 2. marraskuuta 2028<\/em>
\n(Viisi\nvuotta ja kahdeksan kuukautta aiemmin)<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201dMinun tytt\u00e4reni ei miksik\u00e4\u00e4n saakelin humanistiksi\nryhdy. Matematiikka ensin.\u201d Keskustelu ei ollut alkanut hyvin. Is\u00e4 seisoi huoneessa\nh\u00f6yrytint\u00e4 pidelen, tuoksuen mintulta ja salmiakilta. Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 ei ilmeisesti\nollut ollut taaskaan kovin kummoinen ja kotiin oli tultu\nasiakaspalvelutilanteista ja liikenneruuhkista turhautuneena. Sofi Oksasen Puhdistuksen<\/em> innokas esittely \u00e4idinkielen l\u00e4ksyn\u00e4\noli kiihdytt\u00e4nyt entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMatematiikka aina ensin\u201d, is\u00e4 toistaa. Ny\u00f6kk\u00e4ilen ja\nyrit\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syylliselt\u00e4. \u201dJos et keskity laskemiseen, niin peset\njunanvessoja lopun ik\u00e4si.  Ei sellaista kohtaloa olisi Riinakaan\nsinulle halunnut.\u201d Ny\u00f6kk\u00e4\u00e4n uudestaan. Is\u00e4 puhui taas \u00e4idist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4\nl\u00e4hte\u00e4 Somerolta t\u00e4m\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen. El\u00e4m\u00e4 oli ollut onnellista, sitten\n\u00e4iti oli tullut lehm\u00e4n potkimaksi. Nyky\u00e4\u00e4n siell\u00e4 ei k\u00e4yty, autokin oli myyty\nliian kalliina. Mummo oli soitellut per\u00e4\u00e4n, kunnes oli viime talvena kuollut.<\/p>\n\n\n\n

Hetken jatkettuaan is\u00e4 rauhoituu ja poistuu syyllisen\nn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 huoneesta. Pian televisio kaiutti olohuoneesta is\u00e4n personoitua\nuutiskoostetta. T\u00e4m\u00e4 oli aloittanut iltarutiininsa, h\u00f6yryttimen makunesteen\nvaihdon. Huomenna olisi perjantai, appelsiini-kaneli.
\n<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Riinan p\u00e4iv\u00e4kirja<\/strong>, perjantaina 10.7.2020
(Nelj\u00e4toista vuotta aiemmin)<\/p>\n\n\n\n

Kiista Eeron kanssa. S\u00e4hk\u00f6postiin oli p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tullut\nhylsy haetusta ty\u00f6paikasta ja sek\u00f6s miest\u00e4 kismitt\u00e4\u00e4. Lauhtuu viikonloppuna.\nPuhui taas muutosta Helsinkiin tai Turkuun. Ajatus\nhoukuttaa, toisaalta maatila. My\u00f6s \u00e4idin l\u00e4sn\u00e4olo on t\u00e4rke\u00e4 tuki. Pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\nhuomenna kyl\u00e4ss\u00e4 ja kysy\u00e4 voiko katsoa Hiljan sek\u00e4 naapurin lasten per\u00e4\u00e4n\nmaanantaina, k\u00e4yd\u00e4 vaikka uimassa. Parempi ett\u00e4 eiv\u00e4t ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kun\nvien Paavon ja Barbien pois. Oli virhe antaa lasten antaa lehmille nimet, mutta\nmy\u00f6h\u00e4ist\u00e4 t\u00e4t\u00e4 nyt on itke\u00e4. Toisaalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lapsille olla el\u00e4inten keskell\u00e4.\nHarva voi en\u00e4\u00e4 sanoa n\u00e4hneens\u00e4 lehm\u00e4n synnytt\u00e4v\u00e4n. Tai edes lehm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Parasta vied\u00e4 \u00e4idille keksej\u00e4 hyvityksen\u00e4. Kolmea\nyliaktiivista lasta on vaikea kombo ja Hilja, Sofia ja Teemu olivat\nerottamattomat.<\/p>\n\n\n\n

Taavi<\/strong>, keskiviikkona 10.7.2034
\n(Nelj\u00e4 ja puoli tuntia my\u00f6hemmin)<\/p>\n\n\n\n

Taavi k\u00e4veli Hakaniemest\u00e4 kohti Kalasatamaa rantaa pitkin.\nH\u00e4n oli hyv\u00e4stellyt Hiljan metroasemalla ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt k\u00e4vell\u00e4 kotiin. Merihaan\np\u00e4\u00e4ll\u00e4 lokit viel\u00e4 lensiv\u00e4t laiskasti ilta-auringossa, mutta niit\u00e4kin oli\nv\u00e4hemm\u00e4n kuin viel\u00e4 tunti sitten. Metrolla kotimatka olisi ollut nopeampi,\nmutta tuntui haaskaukselta pilata l\u00e4mpim\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n viile\u00e4 ilta menem\u00e4ll\u00e4\nkosteaan, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti virtsalta haisevaan tunneliin. Parempi k\u00e4vell\u00e4 ja nauttia\nonnistuneesta iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kattilahallia\nl\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n Taavi pys\u00e4htyi viel\u00e4 hetkeksi meren rantaan treffej\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n. Tekstien\nantama kuva asiapitoisesta naisesta piti paikkansa, mutta t\u00e4ss\u00e4 tuntui olevan\nviel\u00e4 muutakin kuin Silja-Tallinkin talousosastoa varten syntynyt uranainen.  <\/p>\n\n\n\n

Taavi mietti, kuinka Hilja oli ehdottanut\nkahlaamista kallioisessa rannassa. Teko oli tuntunut spontaanisuudessaan t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4,\nmutta oli sopinut huonosti siihen kuvaan jokaista liikett\u00e4\u00e4n etuk\u00e4teen\nsuunnittelevasta ihmisest\u00e4, mink\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli itsest\u00e4\u00e4n teksteiss\u00e4 antanut. Kun\nHilja oli viel\u00e4 ohimennen kivi\u00e4 ker\u00e4tess\u00e4\u00e4n maininnut lapsuudessaan heitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4\nleip\u00e4kivet, oli Taavi kysynyt viettik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 aikoinaan paljonkin aikaa\nmerenrannalla. Hilja oli ollut kysymyksess\u00e4 h\u00f6lmistynyt, mutta kertonut sitten\nhieman katkonaisesti tarinaa Vuosaaren rantakallioilla is\u00e4n kanssa vietetyist\u00e4\nkes\u00e4p\u00e4ivist\u00e4, aivan kuin ei olisi ollut asiaa aiemmin ajatellut. Ehk\u00e4 Hilja ei\nollut menneisyytt\u00e4\u00e4n pohtivaa tyyppi\u00e4, oli aina vain katsonut tulevaisuuteen. Siin\u00e4\noli kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itsevarmuutta. Taavi itse oli vain ajelehtinut lukion j\u00e4lkeen\nty\u00f6st\u00e4 toiseen, kun omaa paikkaa ei ollut vain l\u00f6ytynyt eik\u00e4 uskallus ollut\nriitt\u00e4nyt sattumanvaraista tutkintoa varten otettavaan opintolainaan.<\/p>\n\n\n\n

Taavi jatkoi k\u00e4vely\u00e4\u00e4n. Tornien luona avainkorttia kaivaessaan ajatukset\nalkoivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 iltarutiineihin ja tulevaan viikonloppuun. Olisikohan silloin\nliian aikaista pyyt\u00e4\u00e4 toisille treffeille? Silloin voisi ehk\u00e4 kysell\u00e4\nenemm\u00e4nkin lapsuudesta. Aihe vaikutti muutenkin turvalliselta, kun oli puhunut\nis\u00e4st\u00e4\u00e4nkin niin kauniisti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taavi, keskiviikkona 10.7.2034 (Nyt) Stockmannin kellosta n\u00e4kyi viideksi sovittuun tapaamisaikaan olevan viel\u00e4 muutaman minuutin. Taavi laski katseensa takaisin ep\u00e4vireisesti pan-huiluja soittavaan katumuusikkoon ja mietti millainen ihminen Hilja oikein olisi. Ainakin verkossa keskustelut olivat olleet hieman vakavia, mutta silti huumoristisia. Aiheet olivat siirtyneet toistuvasti mereen, mink\u00e4 \u00e4\u00e4relle my\u00f6s ensitreffit oli sovittu. Taavi oli varovaisen optimistinen. S\u00e4\u00e4kin … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Onnellinen ihminen”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":65,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-63","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=63"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":91,"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/63\/revisions\/91"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/65"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/mntysalo.fi\/etusivu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}