Kuntavaalit periytyv\u00e4t ajalta jolloin kuntalaiset tunsivat toisensa enemm\u00e4n-tai-v\u00e4hemm\u00e4n hyvin: ilman autoja kun asuinalueet, ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet, ja kaupat kun olivat toisiaan liki: kaikki tapahtui muutaman kilometrin s\u00e4teell\u00e4. Ihmiset k\u00e4viv\u00e4t samoissa ty\u00f6paikoissa (tehtaat, maatilat), ostivat ruokaa samoista kaupoista1<\/a><\/sup>, k\u00e4viv\u00e4t samoissa vapaaehtoist\u00f6iss\u00e4, harrastuksissa2<\/a><\/sup>, ja kirkossa3<\/a><\/sup>. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti ett\u00e4 k\u00e4sitys ehdokkaiden yleisest\u00e4 kyvykkyydest\u00e4 hoitaa yhteisi\u00e4 asioita oli hyvin selvill\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n toisen k\u00e4den tietojen kautta. T\u00e4m\u00e4 vastasi vaalikoneen ilmeisimp\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n: p\u00e4tev\u00e4n ehdokkaan l\u00f6yt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n Kaksi seuraavaa kriteeri\u00e4 saattavat olla nykylukijalle vaikeampia hahmottaa. Koska koulutus\/ammatti korreloi vahvasti puoluekannan ja harrastustoiminnan kanssa (ja n\u00e4in kiinnostuksenkohteiden), oli luonnollista ett\u00e4 samat verkostot py\u00f6rittiv\u00e4t my\u00f6s maakuntalehtitoimintaa. Uusi Suomi oli kokoomuksen \u00e4\u00e4nenkannattaja pk-seudulla, Aamulehti taas Pirkanmaalla. (Uuden Suomen toimitus oli samassa osoitteessa Kokoomuksen paikallisyhdistyksen kanssa!) T\u00e4m\u00e4 tarkoitti ett\u00e4 lehdet pyrkiv\u00e4t vastaamaan tilaajilleen t\u00e4rkeisiin asioihin, ja ottamaan niihin tarvittaessa n\u00e4k\u00f6kulman joka vastasi lukijoidensa maailmankuvaa. Esimerkiksi lakkoihin saatettiin ottaa monisanaisemmin ty\u00f6ntekij\u00f6iden (miksi lakkoon on ryhdytty, onko ammattiyhdistyksell\u00e4 millainen sotakassa jatkaa lakkoa, pysyv\u00e4tk\u00f6 ty\u00f6ntekij\u00e4t yhteisess\u00e4 rintamassa) tai omistajien (vaikutus osinkoihin) kanta.<\/p>\n\n\n\n 1990-luvun alussa moni lehti lopetti, ja j\u00e4ljellej\u00e4\u00e4neet ryhtyiv\u00e4t poliittisesti sitoutumattomiksi<\/em>, tarkoittaen ettei niiden n\u00e4kemykset oltu sidottu puoluetoimintaan. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita samaa kuin ett\u00e4 ne olisivat puolueettomia: lehdet enemm\u00e4n-tai-v\u00e4hemm\u00e4n suoraan kannattavat tietty\u00e4 arvomaailmaa, joka n\u00e4kyy siin\u00e4 kuinka ne maailmaa tulkitsevat. Historiaallisesti Helsingin Sanomat kampanjoi n\u00e4kyv\u00e4sti ja pitk\u00e4\u00e4n 1990-luvulla EU-j\u00e4senyyden puolesta, ja yleisesti ottaa talouspolitiikassa mielell\u00e4\u00e4n oikeistopuolueita l\u00e4hell\u00e4 olevia n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta taas (antaakseni helpon nykyp\u00e4iv\u00e4n esimerkin) Aamulehden viikkoliitteess\u00e4 on ”Liikennetohtori” -palsta, jota yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 autokouluyritt\u00e4j\u00e4 ja perussuomalaisten kuntavaltuutettu, Arto Gr\u00f6nroos. Gr\u00f6nroosia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti my\u00f6s liikennepolitiikan ja liikenneonnettomuuksien asiantuntijana. Niinp\u00e4 lehden tapa k\u00e4sitell\u00e4 liikenteen ongelmia py\u00f6rii v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 akselilla autokaistojen lis\u00e4ys ja py\u00f6r\u00e4ilyn vaikeuttaminen, n\u00e4kemykset jotka Tampereella keskittyv\u00e4t yleisesti oikeistopuolueisiin. (Selkeyden vuoksi: liikennekysymyksist\u00e4 olisi mahdollista saada Tampereen yliopistolta my\u00f6s tohtorintutkinto. Gr\u00f6nroos on koulutukseltaan ylioppilas.)<\/p>\n\n\n\n Vaalikoneiden hy\u00f6dyt<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun paikallisyhteis\u00f6t ovat nyt erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4 hajonneet, eiv\u00e4t kuntalaiset kykene valitsemaan ehdokastaan sen perusteella miten hyvin h\u00e4net tuntevat. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n lehdist\u00f6 ei pyri tasapuolisuuteen samalla tavalla kuin silloin, kun l\u00e4hes jokaisesta kyl\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n muutama aatteelisesti erimielinen toimitus. Niinp\u00e4 2000-luvun alussa l\u00e4hes ainoa tapa saavuttaa kaikki \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t oli vaalimainonta, joka puolestaan suosii ehdokkaita joilla on suuremmat vaalikirstut. Suurimmat vaalibudjetit taas ovat tietenkin niill\u00e4, joilla on rahaa omasta takaa tai tehtyjen vaalilupausten kautta saatuja lahjoituksia. N\u00e4m\u00e4 lahjoitukset eiv\u00e4t korreloi puoluekannan kanssa tasapainosesti, vaan ”varmasti l\u00e4pimenevien” ehdokkaiden vaalikassojen erot voivat olla kolme tai nelj\u00e4kin kokoluokkaa eroavia: k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 kun vasemmistopolitiikko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko vaalibudjetin esitteisiin, voi oikeistopolitiikolla olla varaa lehti-, internet-, ja TV-mainoksiin. \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 voi my\u00f6s antaa kuluttajana opittujen signaalien johtaa ajatteluaan ja mietti\u00e4, ett\u00e4 kalliit ja hienosti taitetut mainokset korreloivat tuotteen laadukkuuden kanssa. N\u00e4in ei tietenk\u00e4\u00e4n ole asianlaita: lopulta kuntavaltuustoon astelee aina joku politiikkaa harrastuksena tekev\u00e4. Er\u00e4s aihetta tilastojen kautta tutkiva blogipostaus l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a> Halutessaan lukija voi pohtia millaisia yhteyksi\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 on kuntavaalien aiempaan j\u00e4rjestystapaan (1920-luvulle), jolloin nykyisen yksi-asukas-yksi-\u00e4\u00e4ni -vaalitavan sijaan \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4 perustui maksettuihin veroihin.<\/p>\n\n\n\n Samalla vaalimainonta on johtanut puolueiden muuttumiseksi osittain br\u00e4ndeiksi, tuotteiksi: t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ei ole niink\u00e4\u00e4n mit\u00e4 puolueet edustavat tai kuinka hyvin ehdokkaat arvoja edustavat, vaan mit\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 kokee \u00e4\u00e4nest\u00e4ess\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 puoluetta.4<\/a><\/sup> Vaalikoneiden kohdalla tiedett\u00e4v\u00e4sti toimitukset ovat saaneet moitteita kun heille on tarjottu ”v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4” puoluetta.5<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n Kaiken t\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4 vaalikoneet siis tarjoavat edes yhden areenan, jossa kaikilla ehdokkailla on sama mahdollisuus tulla kuulluksi. <\/p>\n\n\n\n Vaalikoneiden haitat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vaalikoneet eiv\u00e4t kuitenkaan ole t\u00e4ydellisi\u00e4. Optimaalisesti vaalikoneet tuovat esille vaaleissa esill\u00e4 olevia kiistakysymyksi\u00e4 tavalla, joihin toimittajat olettavat \u00e4\u00e4nest\u00e4jien \u00e4\u00e4nien jakautuvan jotakuinkin tasan (kysymys johon kaikki vastaavat samalla tavalla, on hy\u00f6dyt\u00f6n). Vaalikoneet eiv\u00e4t kuitenkaan ole t\u00e4ydellisi\u00e4, ja ep\u00e4kohdat keskittyv\u00e4t Suomessa oman kokemuksen perusteella jotakuinkin seuraavasti (lista ei ole t\u00e4ydellinen):<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 poliittista nelikentist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Edellisen kappaleen kysymyksest\u00e4 kuinka paljon oikeistolaisempi on n\u00e4kemys fasistisen vallankumouksen kannattamisesta kuin peruskoulurahoituksen leikkauksesta saattaa johdatella lukijan pohtimaan, onko oheisessa Yleisradion tekem\u00e4ss\u00e4 nelikent\u00e4ss\u00e4 (linkki<\/a>) ero Vasemmistoliiton, SDP:n, ja Keskustan v\u00e4lill\u00e4 olisi jotakuinkin sama. Voidaanko esimerkiksi sanoa ett\u00e4 Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien n\u00e4kemykset ”poliittisesta keskustasta” eroavat jotakuinkin yht\u00e4 paljon? Tai ett\u00e4 RKP on n\u00e4kemyksilt\u00e4\u00e4n jotakuinkin yht\u00e4 kaukana Perussuomalaista kuin Vasemmistoliitosta? <\/p>\n\n\n\n Vastaukset kaikkiin n\u00e4ihin kysymyksiin on ”ei”. Nelikentt\u00e4 mittaa vain ja ainoastaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin: jos kysymykset olisivat olleet erilaisia, olisivat puolueet eri paikoissa; jos toimittaja arvaa samojen kysymysten vastausten sijainnit nelikent\u00e4ll\u00e4 toisin (tai antaa niille eri plus\/miinus -arvot, mik\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4) niin puolueiden suhteelliset et\u00e4isyydet toisiinsa toisin. Vertaa oheista Iltalehden arvokarttaa (linkki alkuper\u00e4iseen<\/a>) ja Yleisradion karttoja toisiinsa:<\/p>\n\n\n\n Voimme havaita ett\u00e4 RKP on Iltalehden kyselyss\u00e4 huomattavasti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 poliittista keskustaa molemmilla akseleilla kuin se on Yleisradion vastaavassa; Yleisradion koneessa sosialistisen Vasemmistoliiton ja sosiaaliliberaalin Vihreiden v\u00e4lill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n eroa kuin kuin Iltalehden mukaan, jne.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4inp\u00e4 jos nelikentt\u00e4 on kartta, se on sellainen jollaisia tehtiin ennen kolmiomittauksen yleistymist\u00e4. Siit\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mihin suuntaan voi l\u00e4hte\u00e4 k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 maamerkkej\u00e4 etsi\u00e4, muttei sit\u00e4 onko Viipuri Turun pohjois- vai etel\u00e4-puolella, tai pystyyk\u00f6 pohjanmaalta purjehtimaan jokia pitkin Helsinkiin, tai onko Hardwick (Hetl\u00e3d) todellakin Uudenmaan kokoisella saarella.9<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kaikista puutteistaan huolimatta vaalikoneista on kuitenkin hy\u00f6ty\u00e4, samalla tavalla kuin keskiaikaisesta kartasta. \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n tulisi kuitenkin muistaa ett\u00e4 kaikki koneen vastaukset ovat yksinkertaistuksia todellisuudesta, ja kertovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon koneen tehneist\u00e4 ihmisist\u00e4 kuin niihin vastanneista (vartti)politiikoista.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Lopuksi viel\u00e4 muutamia omia vastauksiani vaalikoneissa: <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vaalikoneista on sanottu paljon: paitsi yleisesti, niin menossa olevien kunta-\/hyvinvointialuevaalien kohdalla erityisesti Iltalehden\/Alman koneesta. Ohessa pari ajatusta sanotusta, siin\u00e4 toivossa ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on jollekin uutta: Vaalikoneilla on kolme teht\u00e4v\u00e4\u00e4, joista ilmeisin on auttaa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sopiva ehdokas. Kaksi v\u00e4hemm\u00e4n ilmeisint\u00e4 on testata ehdokkaan kyky\u00e4 tasapainotella poliittisten kysymysten vaihtoehtojen vaikutukset, sek\u00e4 tarkistaa ehdokkaan tiet\u00e4myst\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4jille t\u00e4rkeist\u00e4 … <\/p>\n Jatka lukemista ”Puoluekent\u00e4t ja poliittiset nelikent\u00e4t”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"[{\"content\":\"1990-luvulle asti oli yleist\u00e4, ett\u00e4 kanta-asiakkuus valittiin ty\u00f6n ja poliittisen viitekehyksen kautta. Karkeasti rajaten: ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 k\u00e4vi E-ryhm\u00e4n kaupoissa, maaseudulta kotoisin olevat S-ryhm\u00e4n kaupoissa, toimihenkil\u00f6t K-ryhm\u00e4ll\u00e4. Parempiosaiset Stockmannin omistamassa Sestossa. Jako alkoi kadota 1990-luvun alussa, kun mm. E-ryhm\u00e4 joutui pankkikriisiss\u00e4 vaikeuksiin. Tuloksena E-ryhm\u00e4n suurin j\u00e4sen (Elanto) siirtyi osaksi S-ryhm\u00e4\u00e4, ja loput myytiin seuraavan p\u00e4\u00e4lle 10 vuoden aikana muille toimijoille (viimeisen\u00e4 Valintatalo ja Siwa 2016). \",\"id\":\"ec4efefc-689d-4c25-9391-ee46abcf0cd0\"},{\"content\":\"Vasemmalla puoluekanta korreloi edelleen voimakkaasti ammattiyhdistysliikkeen kanssa, joka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s harrastetoimintaa. Oikealla asiayhteys ei ole aivan yht\u00e4 suora, mutta Kokoomuksen l\u00e4hiyhteis\u00f6ihin kuuluu edelleen mm. \\\"kansallisia arvoja\\\" edist\u00e4v\u00e4t suomalaiset klubit (sanottaakoon ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 arvot on erikseen m\u00e4\u00e4ritelty oikeistolaisiksi; lis\u00e4ksi klubit eiv\u00e4t ota naisia j\u00e4seniksi). Keskusta taas on tunnettu puoluetta l\u00e4hell\u00e4 olevasta yhdistystoiminnasta, jossa eri toimijoiden rahat ovat monesti menneet sekaisin (mm. Nuorisos\u00e4\u00e4ti\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t kohut).\",\"id\":\"dde5909b-1e55-4ee6-8d52-d282c3a99f97\"},{\"content\":\"Kirkot olivat jumalanpalvelusten ohessa my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 tapoja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa: pappien teht\u00e4viin kuului kuuluttaa uutiset. Se mit\u00e4 pappi ei sanonut kirkon sis\u00e4ll\u00e4, joku tiedossa oleva kyll\u00e4 otti puheeksi oven edess\u00e4. Siksip\u00e4 paikalle tuntiin usein tunti-pari ennen jumalanpalveluksen alkua tapaamaan ihmisi\u00e4. Tapaan kuului usein my\u00f6s muutaman oluen juonti. Vertaa Albert Edefeltin maalaukseen<\/a>.\",\"id\":\"5c50b569-229e-49fb-be1c-38264d7c20ed\"},{\"content\":\"Vertaa kolajuomat. Coca-Cola markkinoi itse\u00e4\u00e4n perinteisten arvojen edustajana: sen mainoksissa esiintyy toistuvasti paitsi joulupukki, niin yst\u00e4v\u00e4t ja yhteiset ateriat, niin my\u00f6s sellaiset \\\"pehme\u00e4t\\\" arvot kuin maailmanrauhan toivominen. Toisaalta Pepsi on asemoinut itsens\u00e4 nuorekkaaksi ja hieman kapinalliseksi valinnaksi: sen mainoksissa on esimerkiksi menestyvi\u00e4 jalkapallot\u00e4hti\u00e4. Lopulta kyse on kuitenkin vain sokerivesist\u00e4, joita harva erottaa toisistaan. Valitsemalla juoman kuluttaja ei valitse vain juomaa, vaan tietyn el\u00e4m\u00e4ntavan ja identiteetin. \",\"id\":\"d6b1a3d2-0d75-4fb6-b96e-2c7575d98edf\"},{\"content\":\"T\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ett\u00e4 valituksen tekev\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 ei paitsi ymm\u00e4rr\u00e4 suomalaista puoluevaalitapaa, niin miksi ehdokas on halunnut edustaa juuri tietty\u00e4 puoluetta.\",\"id\":\"14f71c8d-1831-4ea6-9b84-04926e17183f\"},{\"content\":\"Esimerkiksi \\\"mit\u00e4\u00e4n ei saa en\u00e4\u00e4 sanoa\\\" tai \\\"saako Afrikan t\u00e4hte\u00e4 pelata p\u00e4iv\u00e4kodissa\\\" kertoo enemm\u00e4n Iltalehden l\u00f6\u00f6peist\u00e4 kuin suomalaisesta poliittisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Kumpikaan n\u00e4ist\u00e4 aiheista ei edes kuulu kuntavaltuutettujen valtaan.\",\"id\":\"cb8bd6e8-c91a-4e80-ad75-85c41833a03b\"},{\"content\":\"Jonni Lehtirannan (vihreiden ehdokas) arvostettava, ja aikaa vienyt, analyysi (linkki<\/a>) Iltalehden koneen kysymysten muotoilusta ja vaikutuksesta nelikentt\u00e4\u00e4n on lukemisen arvoinen.\",\"id\":\"4c914dc2-f6b5-450d-8086-41e2058b6b89\"},{\"content\":\"Konservatiivisuus (ts. perinteet ja hidas muutos) muuttuu riippuen siit\u00e4 halutaanko takaisin 1900-luvun alkuun (kuten Teemu Keskisarja on useasti julkisesti halunnut) tai 1950-luvulle (kristillisdemokraatit); toisaalta liberalismista on useita tulkintoja riippuen siit\u00e4 rajoitetaanko se vain talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, vai my\u00f6s tasa-arvoon ja seksuaalisiin oikeuksiin. Ja jos konservatiivisuus\/liberaalisuus kertoo kaiken t\u00e4m\u00e4n, mit\u00e4 vasemmisto\/oikeisto sitten tarkoittaa? Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, ett\u00e4 parempi parivaljakko olisi tasa-arvo vs. erioikeudet; vahva vs. heikko valtio.\",\"id\":\"2dddaae3-46c4-4e25-b152-3026a3665c83\"},{\"content\":\"Todellisuudessa Shetland on hieman Ahvenanmaata suurempi, joskin muodoltaan \\\"pidempi ja kapeampi\\\".\",\"id\":\"2dd34410-9e06-4688-8369-7e145c94b588\"}]"},"categories":[77,6,46,1],"tags":[],"class_list":["post-1011","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-politiikka","category-tampere","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1011","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1011"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1011\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1040,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1011\/revisions\/1040"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1011"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1011"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1011"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n
\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/image-1.png\")
<\/a>![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Pasted-image-2.png\")
<\/a>![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/image-2-edited.png\")
<\/a>![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/image-1024x749.png\")
<\/a>![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/97a700e240e9d158-1024x941.png\")
![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/b3a84a6a9744483c-1024x919.png\")
![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/67a12dbac3b06d98-1024x796.png\")
![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/9a2160aecb68acfd.png\")
![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/685c5c06f8e1d48c.png\")
![Vertaa Albert Edefeltin maalaukseen<\/a>.](\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ruokolahden_eukkoja_kirkonm%C3%A4ell%C3%A4#\/media\/Tiedosto:Albert_Edelfelt_-_Women_outside_the_Church_at_Ruokolahti_-_Google_Art_Project.jpg\"){kind=link}
![Vertaa Albert Edefeltin maalaukseen<\/a>.\",\"id\":\"5c50b569-229e-49fb-be1c-38264d7c20ed\"},{\"content\":\"Vertaa kolajuomat. Coca-Cola markkinoi itse\u00e4\u00e4n perinteisten arvojen edustajana: sen mainoksissa esiintyy toistuvasti paitsi joulupukki, niin yst\u00e4v\u00e4t ja yhteiset ateriat, niin my\u00f6s sellaiset \\\"pehme\u00e4t\\\" arvot kuin maailmanrauhan toivominen. Toisaalta Pepsi on asemoinut itsens\u00e4 nuorekkaaksi ja hieman kapinalliseksi valinnaksi: sen mainoksissa on esimerkiksi menestyvi\u00e4 jalkapallot\u00e4hti\u00e4. Lopulta kyse on kuitenkin vain sokerivesist\u00e4, joita harva erottaa toisistaan. Valitsemalla juoman kuluttaja ei valitse vain juomaa, vaan tietyn el\u00e4m\u00e4ntavan ja identiteetin. \",\"id\":\"d6b1a3d2-0d75-4fb6-b96e-2c7575d98edf\"},{\"content\":\"T\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ett\u00e4 valituksen tekev\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 ei paitsi ymm\u00e4rr\u00e4 suomalaista puoluevaalitapaa, niin miksi ehdokas on halunnut edustaa juuri tietty\u00e4 puoluetta.\",\"id\":\"14f71c8d-1831-4ea6-9b84-04926e17183f\"},{\"content\":\"Esimerkiksi \\\"mit\u00e4\u00e4n ei saa en\u00e4\u00e4 sanoa\\\" tai \\\"saako Afrikan t\u00e4hte\u00e4 pelata p\u00e4iv\u00e4kodissa\\\" kertoo enemm\u00e4n Iltalehden l\u00f6\u00f6peist\u00e4 kuin suomalaisesta poliittisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Kumpikaan n\u00e4ist\u00e4 aiheista ei edes kuulu kuntavaltuutettujen valtaan.\",\"id\":\"cb8bd6e8-c91a-4e80-ad75-85c41833a03b\"},{\"content\":\"Jonni Lehtirannan (vihreiden ehdokas) arvostettava, ja aikaa vienyt, analyysi (](\\\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ruokolahden_eukkoja_kirkonm%C3%A4ell%C3%A4#\/media\/Tiedosto:Albert_Edelfelt_-_Women_outside_the_Church_at_Ruokolahti_-_Google_Art_Project.jpg\\\"){kind=link}