{"id":1042,"date":"2025-09-06T06:31:09","date_gmt":"2025-09-06T04:31:09","guid":{"rendered":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=1042"},"modified":"2025-09-16T01:21:04","modified_gmt":"2025-09-15T23:21:04","slug":"disneyn-saapuminen-suomeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/1042","title":{"rendered":"Disneyn saapuminen Suomeen"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/a>
Ubi Iweksin piirt\u00e4m\u00e4 Osku Kani (Oswald the Lucky Rabbit). Kuva Wikipediasta(linkki<\/a>).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Tein taannoin huvikseni Kansallisarkiston sanomalehtihaussa selvityst\u00e4 siit\u00e4 miten Disney hahmoineen rantautui aikoinaan Suomeen. Silt\u00e4 varalta ett\u00e4 joku kokee asiat mielenkiintoiseksi, niin t\u00e4ss\u00e4 keskeiset l\u00f6yd\u00f6t ja niist\u00e4 tehdyt ajatukset.<\/p>\n\n\n\n

Ennen vuotta 1930 ei Disneyst\u00e4 mainittu suomalaisissa lehdiss\u00e4 ollenkaan. T\u00e4m\u00e4 ei sik\u00e4li ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen Mikki Hiiri -piirretty on vuodelta 1929, ja t\u00e4t\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t Alice -komediat (1923 – 1927) tai Osku Kani (1926) eiv\u00e4t tainneet olla l\u00e4pimurtoteoksia – ainakaan Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1930 Walt Disney mainitaan kahdesti: ensiksi Filmiaidassa <\/em>1. helmikuuta 1930, jossa julkaistiin Lontoon -kirjeenvaihtajan Sven Lagergren edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 joulukuuna kirjoitetut kuulumiset. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mainitaan ett\u00e4 ”viime aikoina on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 useissa teatteriessa alettu esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4yteohjelmina mainioita piirrettyj\u00e4 pila-\u00e4\u00e4nielokuvia. N\u00e4iden elokuvien tekij\u00e4 on er\u00e4s Walt Disney niminen taiteilija. H\u00e4n mestari alallaan. H\u00e4nen hiiriperheens\u00e4 seikkailut ovat todellisia yleis\u00f6numeroita. S\u00e4est\u00e4v\u00e4 puhe ja musiikki tehostavat erinomaisesti vaikutusta.” (Linkki kuvatiedostoon.<\/a>)<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Alice the Lumber Jack -elokuvan (1926) juliste (klikkaa koko kuva auki). Elokuvat tehtiin samalla tekniikalla kuin mm. 1950-luvun Maija Poppanen: Margie Gay n\u00e4ytteli kameran edess\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4n ymp\u00e4rille on my\u00f6hemmin animoitu piirroshahmoja ja taustoja.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Seuraava maininta Disneyst\u00e4 onkin Aamulehden aloittama jatkosarja 11. maaliskuuta 1930, jota seuraa seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (surullisen)kuuluisa ”T\u00e4m\u00e4 herra on Mikki. Kotoisin pimeimm\u00e4st\u00e4 Afrikasta” -teksti1<\/a><\/sup>, jossa toimitus esittelee eilen alkaneen jatkosarjakuvan (jonka olen ajatellut julkaista blogissa kokonaisuudessaan ensi tammikuussa, kun sarjakuvan tekij\u00e4noikeudet ovat varmasti vanhentuneet). Se ett\u00e4 Mikki meni l\u00e4hes t\u00e4ydest\u00e4 tuntemattomuudesta jatkosarjakuvaksi vaikuttaa nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta kummalliselta, mutta siihen lienee joku syy joka minulle joku p\u00e4iv\u00e4 ehk\u00e4 selvi\u00e4\u00e4. Aikana ennen televisiota, sanomalehti saattoi olla helpoin tapa esitell\u00e4 uusi hahmo yleis\u00f6lle? Samalla ilmestymisen takana lienee hiljaisia signaaleja ulkomailta: valintaa ei ole tehty tyhji\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavana vuonna Disney ja Mikki alkavat olla useammin esill\u00e4. Helsingin sanomat julkaisee 4.9.1931 kirjeenvaihtajan kirjoittaman jutun Kuinka Mikki-hiiri syntyi<\/em> (linkki<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen juttuja alkaa olla enemm\u00e4n. 1930-luvun lopulla Disneyll\u00e4 alkoi olla Suomessa jo paitsi toimintaa (Mikki-Hiirell\u00e4 oli omia kuvakirjoja), niin nimell\u00e4 myytiin my\u00f6s Suomen Osuuskauppojen Keskusliiton (SOK, eli S-ryhm\u00e4) toimesta suklaata ja kahvia:<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Viimeisen\u00e4 kuriositeettina mainittakoon vuoden 1939 lopulla Elokuva-aitassa julkaistu essee Mikin ja Akun eroista, jonka voi my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 Mikin sivuunj\u00e4\u00e4ntin\u00e4 Disneyn maskottina Suomessa. <\/p>\n\n\n\n

Mainitsen t\u00e4m\u00e4n t\u00e4ss\u00e4, koska kirjoittaja tuntuu kertovan enemm\u00e4n ajastaan kuin hahmosta sellaisena kuin me hahmon t\u00e4n\u00e4\u00e4n tunnemme: Aku-ankka on sotajalalla kaikkia ja jokaista vastaan. H\u00e4nell\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n harhakuvitelmia. H\u00e4n ei usko oikeuden eik\u00e4 hyvyyden voittoon. H\u00e4n uskoo vain raakaan v\u00e4kivaltaan ja voimaan. Sellaisena h\u00e4n ihmeellisen sattuvasti kuvastaakin juuri meid\u00e4n aikamme el\u00e4m\u00e4nk\u00e4sityst\u00e4. Vahvemman oikeus ja heikon turma on ajan tunnussana. [–] Aku-ankalla ei ole yst\u00e4vi\u00e4, ei ket\u00e4\u00e4n sellaista, johon kannattaisi ehdottomasti luottaa. H\u00e4nen el\u00e4mss\u00e4\u00e4n ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sijaa rakkaudelle. [–] Tappionsa ja vastoink\u00e4ymisens\u00e4 h\u00e4n ottaa filosofin tyyneydell\u00e4. ”El\u00e4m\u00e4 nyt on kerta kaikkiaan sellaista”, h\u00e4n tuntuu ajattelevan. ”Niinkauan kuin nyrkit kest\u00e4v\u00e4t, siin\u00e4 kyll\u00e4 jotenkuten p\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n. Kun nyrkit heikkenev\u00e4t.. no niin, silloinhan on kaiken loppu. Mutta toistaiseksi ei h\u00e4t\u00e4\u00e4.. siis eteenp\u00e4in vain..”<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Jutusta voi my\u00f6s huomata ett\u00e4 Aku-ankka -nime\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s toista maailmansotaa edelt\u00e4v\u00e4sti: t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 en l\u00e4hde selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n milloin nimi tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (Seura oli julkaissut Akua vuodesta 1937 nimell\u00e4 Ankka Lampinen), mutta usein nykyisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen l\u00e4hteen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Sirkka Ruotsalaista, ja viitekehyksen\u00e4 Aku Ankka -lehte\u00e4 1950-luvun alussa. J\u00e4ljempi ei ainakaan liene t\u00e4m\u00e4n Elokuva-aitan numeron perusteella oikein!<\/p>\n\n\n\n

Elokuva-aitan tekstist\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 empatiattomuuden nostaminen hyveeksi tuntuu paitsi hyvin ajankuvaan sopivalta – Puolaan hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 oli 10 viikkoa, ja Talvisodan alkamiseen 2 -, mutta ik\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s nykyajalta: empattiattomuuden hyveist\u00e4 on puhuttu viime aikoina paljon paitsi Yhdysvalloissa, niin my\u00f6s Suomessa. Onneksi toki ettei en\u00e4\u00e4 Disneyn hahmojen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samalla sotaan on hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 arkistojen selailu. Sodan aikana materiaalia tuli maahan vaihtelevasti, ja vaaran vuosien aikana sit\u00e4kin v\u00e4hemm\u00e4n. Kun ”normaali” el\u00e4m\u00e4 sitten alkoi, oli maailma jo erillainen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Lopuksi sanon viel\u00e4 Mikin Suomenvalloituksen viitekehykseksi jotain Mikki-nimen yhteydest\u00e4 hiiriin, varsinkin satuihin liittyen. Georg Malmst\u00e9nhan kuuluisasti joutui 1930-luvulla tekemisiin Disneyn kanssa levytetty\u00e4\u00e4n useamman lastenlaulun jossa seikkaili Mikki-niminen hiiri (”Merih\u00e4d\u00e4ss\u00e4” ja ”Vuorenpeikko” tulevat ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen, mutta n\u00e4it\u00e4 oli lukuisia muitakin). Kun Disney tuli kappaleista kyselem\u00e4\u00e4n, kertoi Malmst\u00e9n (v\u00e4itetysti) ett\u00e4 laulujen Mikki oli eri Mikki, vaikka hiiri olikin. Disney ei viitsinyt vied\u00e4 tapausta oikeuteen: lakihistoriaa tuntemattomana olen miettinyt johtuiko t\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 ettei tavaramerkkilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 tuolloin ollut erityisen vahvaa, vai ep\u00e4ilik\u00f6 Disney muuten ettei t\u00e4h\u00e4n kannattaisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 panoksia. Sattumasta on vaikea puhua, kun ruotsinkielinen Malmst\u00e9n oli levytt\u00e4nyt kappaleet my\u00f6s \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n, k\u00e4ytt\u00e4en hahmosta nime\u00e4 Musse. <\/p>\n\n\n\n

Varmistin varmuuden vuoksi l\u00f6ytyyk\u00f6 Mikist\u00e4 hakutuloksia lehtiarkistosta ennen vuotta 1929: mahdotontahan ei ole sek\u00e4\u00e4n ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 olisi mennyt siit\u00e4 mist\u00e4 aita on matalin ja antanut hahmolle jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen nimen tai sen mukaielman (muistan lapsena olleeni h\u00e4mmentynyt kuinka J\u00e4nis Vemmels\u00e4\u00e4ri oli eri hahmo kuin V\u00e4iski Vemmels\u00e4\u00e4ri). <\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjaston lehtiarkiston hausta kuitenkin l\u00f6ytyikin osumia ”Mikki hiiri” -hakusanalla ja nimenomaan satuihin viitaten: yll\u00e4tt\u00e4en Mikki oli kuitenkin hiiri…kissa (oheiset esimerkit ”P\u00e4\u00e4skysest\u00e4”).<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n
  1. Tekstin alku jossa kerrotaan Mikin kotiseudusta ja seikkailuista on levinnyt internetiss\u00e4 jo vuosikausia, mutta v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu on sen loppuosa, jossa sarjakuvan tekij\u00e4ksi mainitaan Disneyn p\u00e4\u00e4-animaattori Ubi Iweks (Iweks todellakin kuvitti sarjakuvan, mutta k\u00e4sikirjoituksesta vastasi itse Disney; pian sarjakuva siirtyi kuitenkin kokonaisuudessaan Floyd Gottfredsonille.) (Linkki artikkeliin.<\/a>) \u21a9\ufe0e<\/a><\/li><\/ol>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Tein taannoin huvikseni Kansallisarkiston sanomalehtihaussa selvityst\u00e4 siit\u00e4 miten Disney hahmoineen rantautui aikoinaan Suomeen. Silt\u00e4 varalta ett\u00e4 joku kokee asiat mielenkiintoiseksi, niin t\u00e4ss\u00e4 keskeiset l\u00f6yd\u00f6t ja niist\u00e4 tehdyt ajatukset. Ennen vuotta 1930 ei Disneyst\u00e4 mainittu suomalaisissa lehdiss\u00e4 ollenkaan. T\u00e4m\u00e4 ei sik\u00e4li ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen Mikki Hiiri -piirretty on vuodelta 1929, ja t\u00e4t\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t Alice -komediat … <\/p>\n

    Jatka lukemista ”Disneyn saapuminen Suomeen”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"[{\"content\":\"Tekstin alku jossa kerrotaan Mikin kotiseudusta ja seikkailuista on levinnyt internetiss\u00e4 jo vuosikausia, mutta v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu on sen loppuosa, jossa sarjakuvan tekij\u00e4ksi mainitaan Disneyn p\u00e4\u00e4-animaattori Ubi Iweks (Iweks todellakin kuvitti sarjakuvan, mutta k\u00e4sikirjoituksesta vastasi itse Disney; pian sarjakuva siirtyi kuitenkin kokonaisuudessaan Floyd Gottfredsonille.) (Linkki artikkeliin.<\/a>) \",\"id\":\"c51a1d50-f8fc-4293-b474-c1ec57de19d2\"}]"},"categories":[2,232,77,218,1],"tags":[],"class_list":["post-1042","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-disney","category-historia","category-sarjakuva-2","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1042"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1188,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042\/revisions\/1188"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1042"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1042"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}