{"id":1052,"date":"2025-04-18T17:33:39","date_gmt":"2025-04-18T15:33:39","guid":{"rendered":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=1052"},"modified":"2025-04-18T17:33:39","modified_gmt":"2025-04-18T15:33:39","slug":"naisen-euro-yksinkertaisimmat-perustelut-luvun-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/1052","title":{"rendered":"Naisen euro: yksinkertaisimmat perustelut luvun puolesta"},"content":{"rendered":"\n

Europarlamentti jakoi yhteis\u00f6llisiss\u00e4 medioissa seuraavan kuvan sukupuolien v\u00e4lisest\u00e4 palkkaep\u00e4tasa-arvosta valtioliiton maissa. Luvut ovat vuodelta 2023, mik\u00e4 kuvan mukaan on viimeisin vuosi kun luvut ovat saatavilla. T\u00e4m\u00e4 lienee totta: raaka-datan ker\u00e4ys on aikaaviev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, ja 16 kuukauden ty\u00f6st\u00f6aika (vuoden 2024 tammikuusta) ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lukijaa kiinnnostanee Suomen sijainti l\u00e4hell\u00e4 pahnan pohjimmaista (832\u2030<\/kbd>), reilusti alle keskiarvon (880\u2030<\/kbd>).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Joka kerta kun keskustelu ”naisen eurosta” k\u00e4yd\u00e4\u00e4n, yleinen kritiikki on huomauttaa ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 mitataan kaikkien<\/em> maassa olevien naisten palkkoja kaikkien<\/em> maassa olevien miesten palkkoihin (mutta huom: ty\u00f6markkinoiden ulkopuolisia ei lasketa). Maissa joissa on ty\u00f6markkinat ovat vahvasti sukupuolittuneet (kuten Suomessa), luku siis mittaa eri t\u00f6iden palkkoja kesken\u00e4\u00e4n. Usein t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mainitaan ett\u00e4 jos naiset olisivat kiinnostuneet rahasta, he ty\u00f6skentelisiv\u00e4t ”toimitusjohtajina eiv\u00e4tk\u00e4 siivoojina” (kuten er\u00e4s mastodonissa asiasta huomauttanut kirjoittaja misogynistisesti sanoi).1<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4ite on sen verran yleinen, ett\u00e4 siit\u00e4 kannattanee kirjoittaa jo muutamastakin syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perushuomioitavat asiat ovat seuraavat. Koska yksityiskohtien l\u00e4pik\u00e4ynti on hidasta, niin pist\u00e4n n\u00e4m\u00e4 pudotusvalikon alle:<\/p>\n\n\n\n

Sukupuolien erot koulutuksessa merkkin\u00e4 palkkaeroista<\/strong><\/summary>\n

Yleisesti voidaan ajatella ett\u00e4 palkka mittaa paitsi ty\u00f6n vaativuutta, niin ty\u00f6ntekij\u00e4n kyky\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 itsen\u00e4isesti tilanteissa joissa ty\u00f6nkuvan mediaanitapauksesta poikkeavia asioita tapahtuu. Esimerkiksi (ja n\u00e4m\u00e4 ovat nyt r\u00e4ikeit\u00e4 yksinkertaistuksia) kirjastonhoitajan ty\u00f6st\u00e4 valtaosa on kirjojen lajittelua takaisin hyllyihin, poliisin ty\u00f6st\u00e4 valtaosa on istuskelua, toimistoty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6st\u00e4 taas kokouksiin osallistumista. N\u00e4m\u00e4 ovat kaikki teht\u00e4vi\u00e4 joihin pystyisi koulutettu apinakin. <\/p>\n\n\n\n

Palkka ei siis m\u00e4\u00e4r\u00e4ydy ty\u00f6n mediaanitilanteen mukaan, vaan kuinka hyvin ty\u00f6ntekij\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 poikkeustapauksissa: kirjastonhoitajan pit\u00e4\u00e4 osata etsi\u00e4 tietoa lukuisista tietoj\u00e4rjestelmist\u00e4, poliisin kyet\u00e4 purkamaan r\u00e4j\u00e4hdysalttis tilanne, toimistoty\u00f6ntekij\u00e4n pit\u00e4\u00e4 osoittaa luovuutta byrokratian sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4(kin) seuraa niin sanottua 80\/20 -s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/a>, eli ett\u00e4 80% palkasta tulee 20% ty\u00f6st\u00e4, ja p\u00e4invastoin. (Ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi kaikista kolmesta listaamastani ty\u00f6st\u00e4 on olemassa ”alennuslaariversio” jossa ty\u00f6nkuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ulkopuolelta samalta, mutta ”venymisaste” on eri: esim.: kirjastoavustaja, vartija, assistentti.)<\/p>\n\n\n\n

Kehittyneimmiss\u00e4 maissa kyvykkyytt\u00e4 poikkeustapauksiin mitataan eri tavoin, Suomessa yleisesti koulutuksen pituuden mukaan2<\/a><\/sup>. Ajatus on ett\u00e4 jos ihminen on selvinnyt vaikkapa ylemm\u00e4st\u00e4 korkeakoulututkinnosta, on h\u00e4n osoittanut pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4, kyky\u00e4 omaksua tietoa, ja taitoa soveltaa sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Monet yliopistotutkinnot eiv\u00e4t kouluta professioon (eli antavat lakis\u00e4\u00e4teisesti tunnustetun p\u00e4tevyyden johonkin tiettyyn teht\u00e4v\u00e4\u00e4n), vaan ovat ns. generalisti-aloja ja osoittavat yleisesti osaamista vaikeissa tilanteissa (sek\u00e4 tietenkin mielen sivistyst\u00e4, mink\u00e4 merkityst\u00e4 ei niin paljoa en\u00e4\u00e4 tuoda esille).3<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaisesti voidaan siis sanoa ett\u00e4 jos henkil\u00f6 on valmistunut lipastolta maikkana<\/em>, on h\u00e4n p\u00e4tev\u00e4 kaikkiin teht\u00e4viin joihin haetaan maisteria, ellei laki toisin sano. Eli: kaikki teht\u00e4v\u00e4t joihin halutaan maisteri, tulisi olla palkkakehityksen kannalta (l\u00e4hes) identtisi\u00e4, koska maisterien pit\u00e4isi olla kykenevi\u00e4 hyppim\u00e4\u00e4n alalta toiselle ilman viivett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta taas korkeakoulututkinnot jotka valmistavat professioon (yliopistoissa mm. kirjastonhoitajat, proviisorit ja sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t; ammattikorkeissa mm. sairaanhoitajat ja poliisit) pit\u00e4isi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hyvin palkattuja kuin vastaavan koulutustason generalistiammatit, koska ne osoittavat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisyyteen (yms.) kuin generalistienkin kohdalla. Eli koska virkamiehelt\u00e4 vaaditaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n alempi korkeakoulututkinto, on sairaanhoitajan palkan oltava kaiken muun ollessa yhdentekev\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon kuin virkamiehen palkka, koska sairaanhoitaja voi aina siirty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Asiaa k\u00e4sittelee kansantaloustieteess\u00e4 mm. Baumol-ilmi\u00f6<\/a>. N\u00e4in ollen palkka ei verrannu ty\u00f6n tuottavuuteen, vaan ty\u00f6voiman saatavuuteen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 alustuksella, mit\u00e4 Opetusministeri\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 Vipunen -blogin taulukot<\/a> kertovat suomalaisesta koulutuksesta, ja mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 palkoista suhteessa sukupuoleen?<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Jos siis palkat korreloisivat ainoastaan koulutuksen kanssa, tulisi naisten euron olla runsaasti, sanotaan ett\u00e4 ainakin kahdeksannen, korkeampi kuin miesten. N\u00e4in ei kuitenkaan ole.<\/p>\n<\/details>\n\n\n\n

Ty\u00f6n palkka merkkin\u00e4 arvosta, ja tuottavuuden erottaminen palkasta<\/strong><\/summary>\n


Usein kerrottu vitsi on, ett\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 maksettava palkka on sit\u00e4 korkeampi mit\u00e4 vaikeampi sen arvoa on mitata. Siivojalle tai marjanpomijalle maksetaan esimerkiksi minimipalkka vain mik\u00e4li h\u00e4n onnistuu saavuttamaan l\u00e4hes ep\u00e4inhimillisen korkean tehokkuusluvun.4<\/a><\/sup> Sen sijaan johtajalle voidaan maksaa useita miljoonia euroja riippumatta yrityksen menestymisest\u00e4, koska ty\u00f6n arvoa ei voida mitenk\u00e4\u00e4n erottaa sellaisista asioista kuten markkinoiden tilanne (nousu- vai laskukausi); yrityksen tutkimus- ja kehitysyksik\u00f6n yli kymmenen vuotta sitten alulle panemat innovaatiot, ty\u00f6ntekij\u00f6iden tyytyv\u00e4isyys, jne. Keskipalkkaiset ty\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t mitattavuudessa t\u00e4h\u00e4n v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n

Suomesta puhuttaessa palkkak\u00e4rkeen asetetaan yleens\u00e4 kaksi eri ammattia: l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja ahtaajat. L\u00e4\u00e4k\u00e4rien palkat ovat nousseet t\u00e4htitieteellisiksi kiitos alalla olevien tyhjien ty\u00f6paikkojen: ty\u00f6nantajat joutuvat huutokauppoihin palkoista saadakseen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t t\u00e4ytetty\u00e4.5<\/a><\/sup> Toisaalta ahtaajien palkkojen takana on n\u00e4iden asema koko vienti- ja tuontiteollisuuden pullonkaulassa: jos heille ei makseta heid\u00e4n haluamaansa palkkaa, ei heid\u00e4n ty\u00f6pistett\u00e4\u00e4n lakon aikana saapuvilla tavaroilla (mik\u00e4 on jotakuinkin kaikki mit\u00e4 Suomessa valmistetaan vientiin, tai mit\u00e4 ulkomailta ollaan tuomassa Suomeen) ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arvoa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa on mielek\u00e4st\u00e4 todeta ett\u00e4 ennen ns. tammikuun kihlausta<\/a> jossa ty\u00f6nantajat suostuivat samaan neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n ay-liikkeen kanssa, oli yleist\u00e4 ett\u00e4 lakkoja murrettiin Vientirauha Oy:n <\/a>kautta v\u00e4kivalloin mik\u00e4li ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t suostuneet s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4iset elinkustannukset kattaviin palkkoihin.6<\/a><\/sup> Toisin sanoen ahtaajien palkat nyt tai ennen eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n kohtaa vastanneet ty\u00f6n ”todellista” arvoa, jos sellaista voi t\u00e4ss\u00e4 kohtaa edes laskea. Lopulta kyse on siit\u00e4, kuinka paljon tuotteen myynnin ja valmistamiskustannusten v\u00e4lisest\u00e4 erotuksesta tulisi menn\u00e4 kuljetukseen, ja kuinka suuri osa kuljetuskustannuksista puolestaan ahtaajille (ja edelleen: kuinka paljon osinkoina yritysten omistajille). T\u00e4lle kysymykselle ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista ”luonnollista arvoa” vastauksena.<\/p>\n\n\n\n

Samalla tavalla siivoojien kohdalla kyse ei ole niink\u00e4\u00e4n heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 luonnollisesta arvosta, vaan siit\u00e4 ettei alalla ole pulaa ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, tai mahdollisuutta j\u00e4rjest\u00e4ytymiseen. (K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n mik\u00e4li siivojia ei olisi, heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 teht\u00e4isiin tilojen muiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden toimesta muiden t\u00f6iden ohessa. N\u00e4in siivojan ty\u00f6n arvo on seuraavaksi matalimman ty\u00f6ntekij\u00e4n palkan arvo, ja n\u00e4iden arvo taas seuraavaksi matalimman, aina toimitusjohtajan palkkaan asti.7<\/a><\/sup>)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 Suezin kanavaan jumittunut Ever Given tuotti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kanavaa hoitavalle yritykselle nelj\u00e4nnesmiljardin dollarin tappiot vuonna 2021, ei laivaa irti kaivannut saanut ilman mediahuomiota edes normaalia ylity\u00f6korvausta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aiemmin ”arvokkaimpien ammattien” listalla oli my\u00f6s paperimiehet samasta syyst\u00e4 kuin ahtaajat. Rakennemuutoksen my\u00f6t\u00e4 palkkaa tukeva pullonkaulaasema on kadonnut, ja heid\u00e4n kohdallaan on osin palattu Vientirauhan aikoihin: t\u00e4ss\u00e4 viitekehyksess\u00e4 UPM:n lakot 2022<\/a> (jossa paperialan ty\u00f6t haluttiin jakaa viiden eri sopimuksen kesken, jolloin siivoojille yms. voitaisiin maksaa v\u00e4hemm\u00e4n) n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4rkeenk\u00e4yvilt\u00e4. Samaa on Suomessa tehty viime aikoina enemm\u00e4nkin: yrityksi\u00e4 joissa on ollut vain yksi palkkasopimus, on ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tavalla tai toisella yritetty saada useamman sopimuksen piiriin.8<\/a><\/sup><\/p>\n<\/details>\n\n\n\n

Julkinen sektori naisten ty\u00f6nantajana<\/strong><\/summary>\n

Yksi merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 naisten huonoon tilanteen on naisten suurin ty\u00f6nantaja: julkinen sektori (valtio, hyvinvointialueet, kunnat). Koska pohjoismaiseen malliin kuuluu ett\u00e4 pakolliset palvelut ovat valtion j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4 (erotuksena siit\u00e4 ett\u00e4 julkinen sektori ostaa ne kolmannelta sektorilta [eli yhdistyksilt\u00e4\/s\u00e4\u00e4ti\u00f6ilt\u00e4] tai yrityksilt\u00e4). Koska julkisten tuottamat palvelut ovat l\u00e4hes linjastaan palkkaintensiivisi\u00e4 (ts. n\u00e4it\u00e4 ei juuri voi automatisoida), on ”yhteiskunnan etu” ett\u00e4 palkkakustannukset pidet\u00e4\u00e4n kurissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 matalat palkkakustannukset johtavat mataliin veroprosentteihin, jotka puolestaan hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 jotka ovat t\u00f6iss\u00e4 yksityisell\u00e4 tai kolmannella sektorilla. Jotka siis ovat miehi\u00e4.

Tilannetta vaikeuttaa, ett\u00e4 julkinen sektori voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valtaa est\u00e4\u00e4kseen alan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 menem\u00e4tt\u00e4 lakkoon perustellen sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi yhteiskunnalle. Yleinen vitsi on, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n lakkojen aikana m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, kuin samaa ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n lakkojen ulkopuolella. N\u00e4in lakkoilu on vaatinut ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 irtisanoutumaan, tai jopa irtisanomaan oikeutensa suorittaa ammattia. Toista ty\u00f6nantajaakaan ei voi hakea, koska esimerkiksi sairaanhoitajat ja opettajat voivat l\u00e4hes ainoastaan ty\u00f6llisty\u00e4 julkiselle (ota tai j\u00e4t\u00e4).9<\/a><\/sup> Toisaalta julkisella sektorilla on paljon toimintatapoja jotka laki suoranaisesti kielt\u00e4\u00e4 (mm. ketjutetut ty\u00f6suhteet; kunta-alan ty\u00f6paikkojen palkkojen sopiminen ty\u00f6nantajien toimesta), joita jostain syyst\u00e4 ei juuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 noudateta.

”Kulttuuriset erityispiirteet” n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s esimerkiksi silloin kun Orpo on viime kuukausina puhunut ”vientivetoisesta” mallista jossa vientisektori saisi tulevaisuudessa korkeammat palkankorotukset kuin muut sektorit.<\/p>\n<\/details>\n\n\n\n

Ty\u00f6markkinoiden yhteiskuntaa hitaampi muuttuminen<\/strong><\/summary>\n

Merkitt\u00e4vin yksitt\u00e4inen syy naisten heikkoon suoriutumiseen ei ole huonommin palkattu ty\u00f6 (sit\u00e4kin on), tai ett\u00e4 naisten on vaikeampi saada hedelm\u00e4llisess\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 palkankorotuksia (mik\u00e4 my\u00f6skin on totta), vaan palkaton ty\u00f6. Lyhyesti sanottuna suomalainen(kin) yhteiskunta on sellainen jossa paitsi palkkaty\u00f6t ovat sukupuolittuneet, niin niin ovat my\u00f6s palkattomat ty\u00f6t. Valtaosa n\u00e4ist\u00e4 palkattomista t\u00f6ist\u00e4 (kaupoissa k\u00e4ynti, ruuanlaitto, sairaiden lasten hoito, siivous) j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enimmiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin naisten teht\u00e4v\u00e4ksi. Kun ihminen kykenee tekem\u00e4\u00e4n vain rajatun m\u00e4\u00e4r\u00e4n tunteja t\u00f6it\u00e4 vuorokaudessa, niin palkattoman ty\u00f6n j\u00e4\u00e4minen naisten harteille tarkoittaa, etteiv\u00e4t he ole yht\u00e4 paljoa palkkaty\u00f6markkinoiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siis tarkoittaa ett\u00e4 miehet (puolisot) odottavat ett\u00e4 naiset tekev\u00e4t n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t; naiset hyv\u00e4ksyv\u00e4t ett\u00e4 heid\u00e4n tulee tehd\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t, ja ty\u00f6nantaja olettaa ett\u00e4 nainen (oli h\u00e4nell\u00e4 lapsia tai ei) on v\u00e4hemm\u00e4n valmis sitoutumaan ty\u00f6paikkaan (esimerkiksi tekem\u00e4ll\u00e4 ylit\u00f6it\u00e4, koska on kiire hakemaan lapset ja tekem\u00e4\u00e4n ruokaa) kuin mies (oli t\u00e4ll\u00e4 lapsia tai ei).<\/em> Asiat ovat toki menossa parempaan p\u00e4in: is\u00e4t ovat yh\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4sn\u00e4 lastensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mutta luvut eiv\u00e4t ole kummoisia. (Toisaalta koska miehet saavat helpommin palkankorotuksia ja ylennyksi\u00e4 alle nelikymppisen\u00e4, saattaa olla my\u00f6s taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 nainen kotiin.) T\u00e4ss\u00e4 on siis noidankeh\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Katsotaan vaikka t\u00e4t\u00e4 graafia. Vanhempainm\u00e4\u00e4r\u00e4rahat jakaantuivat vuoden 2023 alussa tapahtuneen lakimuutoksen j\u00e4lkeen niin, ett\u00e4 molemmat vanhemmat saivat 160 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vanhempainvapaata. Siit\u00e4 sai luovuttaa toisen vanhemman k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi 97. Eli toisinsanoen, jos vanhempainvapaat jakautuisivat t\u00e4ysin tasaisesti, miehet olisivat k\u00e4ytt\u00e4neet n\u00e4ist\u00e4 50%. Jos miehet olisivat lapanneet kaikki siirrett\u00e4v\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t puolisolleen (eli k\u00e4ytt\u00e4neet itse 160 – 97 = 63), heid\u00e4n tuloksensa olisi 19, 7% [63\/(160*2)] (ja k\u00e4\u00e4nteisesti jos naiset olisivat vastaanottaneet kaiken ajan miehelt\u00e4\u00e4n, niin heid\u00e4n lukunsa olisi tietenkin 80,3%). Tulos: kaksi vuotta sitten yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n maakunnassa miehet eiv\u00e4t saavuttaneet edes minimi\u00e4, vaan j\u00e4ttiv\u00e4t tukia p\u00f6yd\u00e4lle p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen t\u00f6ihin. <\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
L\u00e4hdelinkki: Kela.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muitakin ty\u00f6markkinoihin vaikuttavia asioita voi listata, esimerkiksi mill\u00e4 mekanismilla ty\u00f6nantajaille korvataan ty\u00f6ntekij\u00e4n siirtyminen \u00e4itiys- tai vanhempainvapaalle (olisi suhteellisen helppoa rakentaa ty\u00f6nantajille pakollinen vakuutus joka korvaa enemm\u00e4n kuin t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti uuden ty\u00f6ntekij\u00e4n koulutuksen), mutta n\u00e4m\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n tekstiin. <\/p>\n<\/details>\n\n\n\n

Nyt kun perusmuuttujat on k\u00e4sitelty, siirryt\u00e4\u00e4n tuloksiin.<\/p>\n\n\n\n

Yleist\u00e4en voidaan sanoa ett\u00e4 ongelmat johtuvat siit\u00e4 ett\u00e4 nyt ty\u00f6markkinoilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat sukupuoliroolit ovat v\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 peilej\u00e4 s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6n arjesta: t\u00e4ll\u00f6in mies k\u00e4vi talon ulkopuolella t\u00f6iss\u00e4 (mutta yleens\u00e4 talouden omistamassa paikassa), kun vaimo j\u00e4i kotiin valvomaan palvelijakuntaa ja kirjanpitoa, osallistuen vapaa-aikanaan yhteis\u00f6toimintaan.10<\/a><\/sup> T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ty\u00f6t olivat kesken\u00e4\u00e4n hyvin samanlaisia, ja miehen ollessa estynyt vaimo saattoi ottaa my\u00f6s ”ulkopuoliset” ty\u00f6t hoitaakseen joko v\u00e4liaikaisesti tai pysyv\u00e4sti (olivathan ”ulkopuoliset” ty\u00f6t kuitenkin viime k\u00e4dess\u00e4 kotitalouden omistusten huolenpitoa). Aikoen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kategoriajako ”kotit\u00f6ihin” ja ”ulkot\u00f6ihin” on p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme pysynyt samana, vaikka kategorioiden sis\u00e4lt\u00f6<\/em> on muuttunut kovasti: keskipalkkainenkaan ty\u00f6 ei yleens\u00e4 en\u00e4\u00e4 liity nimenkirjoitusoikeuteen, ja toisaalta kotitalouskaan ei ole en\u00e4\u00e4 niin mutkikasta esihenkil\u00f6ty\u00f6t\u00e4 kuin silloin.11<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4dytt\u00f6m\u00e4t ovat toki aina k\u00e4yneet t\u00f6iss\u00e4 sukupuolesta riippumatta, kuten jo Suomi-filmej\u00e4 katselemallakin voidaan havaita.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa yleens\u00e4 sanotaan ett\u00e4 poikkeuksiakin aina tapahtuu. Muistelen er\u00e4\u00e4n menestyj\u00e4n maininneen saaneensa johtoasemaan kuuluvan ty\u00f6paikan viimeisill\u00e4\u00e4n raskaana, kun oli luvannut ty\u00f6haastattelussa etukenossa lapsenhoidon ensimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in kuuluvan kokonaan miehelle. Toki n\u00e4it\u00e4 tapahtuu. Lukijan on kuitenkin hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 etteiv\u00e4t t\u00e4llaiset tilanteet ole skaalautuvia: kuvatussa tilanteessa haastateltu nainen lupasi aviopuolisonsa toimivan ”vaimona”. Itse perusongelma, jossa toinen vanhempi pist\u00e4\u00e4 ty\u00f6uransa puoleksi vuosikymmeneksi tauolle, ja sitten viel\u00e4 kymmenen vuotta vajaateholle, on kansantaloudellisestikin ongelmallista. <\/p>\n\n\n\n

Ratkaisumalleja on useita: jos ty\u00f6viikon oletustunteja v\u00e4hennett\u00e4isiin edelleen edes jotenkin siin\u00e4 mallissa kuin sata vuotta sitten suunniteltiin, voisi toinen vanhempi olla jatkuvasti kotona ilman ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tarvitsisi olla pois ty\u00f6st\u00e4. Toiseksi-parhaana ratkaisuna lastenhoidon antamista vain yhdelle puolisolle voidaan rajoittaa, ja vanhempainp\u00e4iv\u00e4rahan pituutta voidaan pident\u00e4\u00e4 (jotta ei synny tilannetta jossa vuoden vanhaa lasta ei haluta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin vaikka vanhempainraha on k\u00e4ytetty loppuun), ja sen k\u00e4yt\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 voidaan vaikeuttaa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole ainoita vaihtoehtoja, tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes parhaita. Tarkoitus on vain osoittaa, ett\u00e4 vaihtoehtoja olemassaoleville k\u00e4yt\u00e4nteille on olemassa, jos ”naisten euroon” halutaan tosiallisesti puuttua muuten kuin toteamalla ett\u00e4 mit\u00e4s valitsitte v\u00e4\u00e4r\u00e4n ammatin, lupasitte j\u00e4\u00e4d\u00e4 p\u00e4\u00e4asialliseksi vanhemmaksi, tai synnyitte naispuolisoksi.12<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 tuntuu olevan yleinen diskurssi t\u00e4m\u00e4nkin aiheen tiimoilla sen 15 vuotta kun aihetta olen seurannut.<\/p>\n\n\n\n

_ _ _<\/p>\n\n\n

  1. Valitsin t\u00e4m\u00e4n nyt kysymyksenasetteluksi tiedostaen sen olevan yksinkertaistuksena jopa olkiukko; en v\u00e4it\u00e4 ett\u00e4 jokainen promillelukua ep\u00e4ilev\u00e4 on misogynisti. T\u00e4m\u00e4 ei ole aihe josta Suomessa paljoa puhutaan numeron ilmoittamista syvemmin, ja siksi ”esson kahvila”-keskustelussa (joihin vaikka mastodon tai reddit kuuluvat), edes yleisimmille vastav\u00e4itteille ei l\u00f6ydy perusteluja. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 olen nyt valinnut keskustelun ”vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4ksi” yksinkertaistuksen. Paremmat vastav\u00e4itteet (niit\u00e4kin on) j\u00e4tet\u00e4\u00e4n mahdolliseen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n viestiin. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  2. Muitakin tapoja on. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ihannoidaan tilannetta jossa ty\u00f6ura alkaa jostain helposta kes\u00e4ty\u00f6st\u00e4, josta sitten edet\u00e4\u00e4n monimutkaisempiin teht\u00e4viin sit\u00e4 mukaan kuin ty\u00f6ntekij\u00e4 osoittaa p\u00e4tevyytt\u00e4. Saksassa taas on tyypillist\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 kouluttautuu ty\u00f6nantajan j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 kursseilla yh\u00e4 monimutkaisempiin t\u00f6ihin. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  3. Historiaallisesti Suomessa teknillisten ja kaupallisten korkeakoulujen olemassaolo johtui ns. perinteisten korkeakoulujen halusta kouluttaa ainoastaan ns. akateemisiin tutkintoihin: tiukkaa yhteen ammattiin kouluttautumista pidettiin rahvaanomaisena. Luokkayhteiskunnan perua. (Yliopistoa voi kutsua monen korkeakoulun yhteenliittym\u00e4ksi: esimerkiksi Tampereen yliopisto aloitti yhteiskuntatieteellisen\u00e4 korkeakouluna ja Jyv\u00e4skyl\u00e4 kasvatustieteellisen\u00e4; Helsingin yliopisto aloitti muodollisesti uskontotieteellisen\u00e4: s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnassa se tarkoitti virkamiesten loppukoulutusta, ja piilaaksomaista ”dropout”-putkea porvareille ja aatelisille. ). Ammattikorkeakoulujen yleistyess\u00e4 teknilliset ja kaupalliset korkeakoulut alkoivat kutsua itse\u00e4\u00e4n yliopistoiksi merkkin\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 heill\u00e4 kykeni kouluttautumaan tohtoriksi asti. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  4. ”Kouluttamaton ty\u00f6” on monella tavalla fiktio. Siit\u00e4 puhuttaessa tarkoitetaan, ett\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n vaadittua osaamista ei tunnisteta tai arvosteta. Kun Ukrainan sodan vuoksi Suomeen ei tullut en\u00e4\u00e4 marjanpoimijoita, ty\u00f6h\u00f6n ryhtyneet suomalaiset eiv\u00e4t kyenneet l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n sellaisia tehokkuuslukuja, jossa n\u00e4ille maksettava summa oli mitenk\u00e4\u00e4n mielek\u00e4s. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  5. Toisin sanoen alalla ty\u00f6tt\u00f6myys on alle kitkaty\u00f6tt\u00f6myyden. Suomen virallinen kanta on 1990-luvun alusta asti ollut varmistaa, ettei mink\u00e4\u00e4n alan ty\u00f6tt\u00f6myys laskisi t\u00e4st\u00e4 johtuen liian alas. L\u00e4\u00e4k\u00e4rien kohdalla ollaan – enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tarkoituksella – ep\u00e4onnistuttu. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  6. Vientirauhasta puhuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 senkin vuoksi, ett\u00e4 sen toiminta oli Suomen politiikkaa l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 punainen lanka sis\u00e4llissodasta aina talvisotaan: ”M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan” taustalla oli pelko ettei Vientirauha (jossa Vihtori Kosola oli aktiivinen) ei ollut riitt\u00e4v\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n ay-liikkeen vaikutusvallan kasvua Suomessa. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  7. Ajatusleikki\u00e4 jatkaakseni: mik\u00e4li kaikki yrityksen ty\u00f6ntekij\u00e4t jotka eiv\u00e4t olisi toimitusjohtajia menisiv\u00e4t lakkoon, ja t\u00e4m\u00e4 koskisi my\u00f6s mahdollisesti palkattavia uusia ja\/tai v\u00e4liaikaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, tuloksena tuli t\u00e4rke\u00e4ksi palkata niin monta uutta toimitusjohtajaa kuin nyt onkin tarpeen. Samalla palkkiota tulee siten ettei se ylit\u00e4 yrityksen omistajilleen maksamaa osinkoa, joka puolestaan on viime k\u00e4dess\u00e4 se summa rahaa jonka yritys on onnistunut s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n palkoista, mutta jolle se ei ole keksinyt yrityksen liiketulosta parantavia k\u00e4ytt\u00f6tapoja. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  8. Yll\u00e4 kuvatun ohella toinen yleinen tekniikka on jonkun yksik\u00f6n ulkoistaminen, jolloin ulkoistetun yksik\u00f6n palkkasopimus voidaan vaihtaa. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  9. Sama tilanne on my\u00f6s silloin kun kaupunki kilpailuttaa julkista liikennett\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4vi\u00e4 yrityksi\u00e4. Hyv\u00e4 veroprosentille, huono ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Yritysten omistajat saavat kuitenkin aina omansa, tai muuten yritys menee konkurssiin kesken sopimuskauden. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  10. Esimerkiksi Punaisen Ristin toimintaan, josta merkitt\u00e4v\u00e4 osa my\u00f6hemmin kansallistettiin kun valtiolta alkoi l\u00f6yty\u00e4 rahaa. Jos olet joskus miettinyt miksi sairaaloiden symboli on sama kuin Punaisella Ristill\u00e4. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  11. Kun toisen maailmansodan j\u00e4lkeen alettiin ihannoimaan ”ydinperhett\u00e4” jossa nainen istuu ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n kotona puhumatta kenenk\u00e4\u00e4n kanssa, ainoastaan valmistautuen miehens\u00e4 kotiintuloon, mielenterveysongelmat alkoivat kasvaa, ja sen my\u00f6t\u00e4 mielenterveysl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6: reseptill\u00e4 ja itsel\u00e4\u00e4kint\u00e4n\u00e4. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  12. Lis\u00e4ksi naisia ei yksinkertaisesti arvosteta. Helsingin Sanomat sitoutui 2010-luvun lopussa lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n asiantuntijoina haastateltuja naisia, kun luku oli lehdess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti ollut noin 20%. Kun yrityst\u00e4 oli tapahtunut pari vuotta, todettiin ett\u00e4 tilanne on vaikea koska poliittinen johto on miesvaltainen. Luku ei kuitenkaan noussut Marinin ”viisikonkaan” aikana, jolloin Helsingin Sanomat per\u00e4\u00e4ntyi kokeilusta. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li><\/ol>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Europarlamentti jakoi yhteis\u00f6llisiss\u00e4 medioissa seuraavan kuvan sukupuolien v\u00e4lisest\u00e4 palkkaep\u00e4tasa-arvosta valtioliiton maissa. Luvut ovat vuodelta 2023, mik\u00e4 kuvan mukaan on viimeisin vuosi kun luvut ovat saatavilla. T\u00e4m\u00e4 lienee totta: raaka-datan ker\u00e4ys on aikaaviev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, ja 16 kuukauden ty\u00f6st\u00f6aika (vuoden 2024 tammikuusta) ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Lukijaa kiinnnostanee Suomen sijainti l\u00e4hell\u00e4 pahnan pohjimmaista (832\u2030), reilusti alle keskiarvon (880\u2030). … <\/p>\n

    Jatka lukemista ”Naisen euro: yksinkertaisimmat perustelut luvun puolesta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"[{\"content\":\"Valitsin t\u00e4m\u00e4n nyt kysymyksenasetteluksi tiedostaen sen olevan yksinkertaistuksena jopa olkiukko; en v\u00e4it\u00e4 ett\u00e4 jokainen promillelukua ep\u00e4ilev\u00e4 on misogynisti. T\u00e4m\u00e4 ei ole aihe josta Suomessa paljoa puhutaan numeron ilmoittamista syvemmin, ja siksi \\\"esson kahvila\\\"-keskustelussa (joihin vaikka mastodon tai reddit kuuluvat), edes yleisimmille vastav\u00e4itteille ei l\u00f6ydy perusteluja. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 olen nyt valinnut keskustelun \\\"vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4ksi\\\" yksinkertaistuksen. Paremmat vastav\u00e4itteet (niit\u00e4kin on) j\u00e4tet\u00e4\u00e4n mahdolliseen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n viestiin.\",\"id\":\"1eb4edb7-230e-4b12-ac57-8d0d67104e16\"},{\"content\":\"Muitakin tapoja on. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ihannoidaan tilannetta jossa ty\u00f6ura alkaa jostain helposta kes\u00e4ty\u00f6st\u00e4, josta sitten edet\u00e4\u00e4n monimutkaisempiin teht\u00e4viin sit\u00e4 mukaan kuin ty\u00f6ntekij\u00e4 osoittaa p\u00e4tevyytt\u00e4. Saksassa taas on tyypillist\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 kouluttautuu ty\u00f6nantajan j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 kursseilla yh\u00e4 monimutkaisempiin t\u00f6ihin.\",\"id\":\"10090a71-c083-40ed-808c-c0a4aed9ec24\"},{\"content\":\"Historiaallisesti Suomessa teknillisten ja kaupallisten korkeakoulujen olemassaolo johtui ns. perinteisten korkeakoulujen halusta kouluttaa ainoastaan ns. akateemisiin tutkintoihin: tiukkaa yhteen ammattiin kouluttautumista pidettiin rahvaanomaisena. Luokkayhteiskunnan perua. (Yliopistoa voi kutsua monen korkeakoulun yhteenliittym\u00e4ksi: esimerkiksi Tampereen yliopisto aloitti yhteiskuntatieteellisen\u00e4 korkeakouluna ja Jyv\u00e4skyl\u00e4 kasvatustieteellisen\u00e4; Helsingin yliopisto aloitti muodollisesti uskontotieteellisen\u00e4: s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnassa se tarkoitti virkamiesten loppukoulutusta, ja piilaaksomaista \\\"dropout\\\"-putkea porvareille ja aatelisille. ). Ammattikorkeakoulujen yleistyess\u00e4 teknilliset ja kaupalliset korkeakoulut alkoivat kutsua itse\u00e4\u00e4n yliopistoiksi merkkin\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 heill\u00e4 kykeni kouluttautumaan tohtoriksi asti. \",\"id\":\"e64ab2dd-95f2-4818-bf78-82db5fde3e61\"},{\"content\":\"\\\"Kouluttamaton ty\u00f6\\\" on monella tavalla fiktio. Siit\u00e4 puhuttaessa tarkoitetaan, ett\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n vaadittua osaamista ei tunnisteta tai arvosteta. Kun Ukrainan sodan vuoksi Suomeen ei tullut en\u00e4\u00e4 marjanpoimijoita, ty\u00f6h\u00f6n ryhtyneet suomalaiset eiv\u00e4t kyenneet l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n sellaisia tehokkuuslukuja, jossa n\u00e4ille maksettava summa oli mitenk\u00e4\u00e4n mielek\u00e4s.\",\"id\":\"357100d5-778a-428a-ae9a-b21a72f0370f\"},{\"content\":\"Toisin sanoen alalla ty\u00f6tt\u00f6myys on alle kitkaty\u00f6tt\u00f6myyden. Suomen virallinen kanta on 1990-luvun alusta asti ollut varmistaa, ettei mink\u00e4\u00e4n alan ty\u00f6tt\u00f6myys laskisi t\u00e4st\u00e4 johtuen liian alas. L\u00e4\u00e4k\u00e4rien kohdalla ollaan - enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tarkoituksella - ep\u00e4onnistuttu.\",\"id\":\"e9542263-86e0-4f87-a278-3b80c297312c\"},{\"content\":\"Vientirauhasta puhuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 senkin vuoksi, ett\u00e4 sen toiminta oli Suomen politiikkaa l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 punainen lanka sis\u00e4llissodasta aina talvisotaan: \\\"M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan\\\" taustalla oli pelko ettei Vientirauha (jossa Vihtori Kosola oli aktiivinen) ei ollut riitt\u00e4v\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n ay-liikkeen vaikutusvallan kasvua Suomessa.\",\"id\":\"a3e344fa-e592-47f0-954c-2b6f7c219aae\"},{\"content\":\"Ajatusleikki\u00e4 jatkaakseni: mik\u00e4li kaikki yrityksen ty\u00f6ntekij\u00e4t jotka eiv\u00e4t olisi toimitusjohtajia menisiv\u00e4t lakkoon, ja t\u00e4m\u00e4 koskisi my\u00f6s mahdollisesti palkattavia uusia ja\/tai v\u00e4liaikaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, tuloksena tuli t\u00e4rke\u00e4ksi palkata niin monta uutta toimitusjohtajaa kuin nyt onkin tarpeen. Samalla palkkiota tulee siten ettei se ylit\u00e4 yrityksen omistajilleen maksamaa osinkoa, joka puolestaan on viime k\u00e4dess\u00e4 se summa rahaa jonka yritys on onnistunut s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n palkoista, mutta jolle se ei ole keksinyt yrityksen liiketulosta parantavia k\u00e4ytt\u00f6tapoja.\",\"id\":\"b11a7cc5-f2b7-44d6-ba1c-5360795301d5\"},{\"content\":\"Yll\u00e4 kuvatun ohella toinen yleinen tekniikka on jonkun yksik\u00f6n ulkoistaminen, jolloin ulkoistetun yksik\u00f6n palkkasopimus voidaan vaihtaa.\",\"id\":\"7361a5df-0f48-4e9c-b82f-49ea30e7b3cb\"},{\"content\":\"Sama tilanne on my\u00f6s silloin kun kaupunki kilpailuttaa julkista liikennett\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4vi\u00e4 yrityksi\u00e4. Hyv\u00e4 veroprosentille, huono ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Yritysten omistajat saavat kuitenkin aina omansa, tai muuten yritys menee konkurssiin kesken sopimuskauden.\",\"id\":\"0a3ac423-734e-4e5c-bc9a-3aa165c41fca\"},{\"content\":\"Esimerkiksi Punaisen Ristin toimintaan, josta merkitt\u00e4v\u00e4 osa my\u00f6hemmin kansallistettiin kun valtiolta alkoi l\u00f6yty\u00e4 rahaa. Jos olet joskus miettinyt miksi sairaaloiden symboli on sama kuin Punaisella Ristill\u00e4.\",\"id\":\"edcaad13-381a-4856-9349-748ddfb1f27b\"},{\"content\":\"Kun toisen maailmansodan j\u00e4lkeen alettiin ihannoimaan \\\"ydinperhett\u00e4\\\" jossa nainen istuu ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n kotona puhumatta kenenk\u00e4\u00e4n kanssa, ainoastaan valmistautuen miehens\u00e4 kotiintuloon, mielenterveysongelmat alkoivat kasvaa, ja sen my\u00f6t\u00e4 mielenterveysl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6: reseptill\u00e4 ja itsel\u00e4\u00e4kint\u00e4n\u00e4.\",\"id\":\"530b094d-70bb-40b0-ba4b-12d27839ce55\"},{\"content\":\"Lis\u00e4ksi naisia ei yksinkertaisesti arvosteta. Helsingin Sanomat sitoutui 2010-luvun lopussa lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n asiantuntijoina haastateltuja naisia, kun luku oli lehdess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti ollut noin 20%. Kun yrityst\u00e4 oli tapahtunut pari vuotta, todettiin ett\u00e4 tilanne on vaikea koska poliittinen johto on miesvaltainen. Luku ei kuitenkaan noussut Marinin \\\"viisikonkaan\\\" aikana, jolloin Helsingin Sanomat per\u00e4\u00e4ntyi kokeilusta. \",\"id\":\"28d1da30-30e1-41dd-891d-00fac47091ed\"}]"},"categories":[6,162,231,35],"tags":[],"class_list":["post-1052","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka","category-talous","category-tyomarkkinat","category-verkkokeskustelut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1052","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1052"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1052\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1067,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1052\/revisions\/1067"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1052"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1052"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1052"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}