{"id":1146,"date":"2025-08-06T17:05:39","date_gmt":"2025-08-06T15:05:39","guid":{"rendered":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=1146"},"modified":"2025-08-07T01:19:47","modified_gmt":"2025-08-06T23:19:47","slug":"monsieur-spade-ensimmainen-jakso","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/1146","title":{"rendered":"Monsieur Spade, ensimm\u00e4inen jakso"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Spade on nukahtanut tuoliinsa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mainitaan aluksi muutama tekstin lukemista auttava yksityiskohta. <\/p>\n\n\n\n

Ensiksikin Ranska kielineen ja kulttuureineen ovat minulle rakkaita, vastapaino sille yhdysvaltalaisuuden ihannoinnille johon kotimaamme on niin taipunut. Sen kulttuuri-imperialismi on kuin myrsky ikkunalasin takana: v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4, \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja tuntemuksia, tarvitsematta kuitenkaan kastua luonnonarmoilla m\u00e4r\u00e4ksi. T\u00e4t\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en olen opetellut my\u00f6s hieman kielt\u00e4: en tarpeeksi selvit\u00e4kseni tositilanteessa, mutta kuitenkin niin ett\u00e4 kykenen itseni satunnaisesti nolostuttamaan. <\/p>\n\n\n\n

Toisekseen Humbrey Bogart yleisesti, ja Maltan haukka (1941) <\/em>sek\u00e4 Casablanca<\/em> erityisesti olivat nuoremmalle itselleni rakkaita: l\u00f6ysin ne liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n jotta olisin voinut rakentaa identiteetti\u00e4ni niiden ymp\u00e4rille, mutta tarpeeksi aikaisin ostaakseni fedoran ja tuplanapitetun trenssitakin ennenkuin aloin liikaa mietti\u00e4 joukkoon kuulumista.<\/p>\n\n\n\n

Ja kolmanneksi ja viimeiseksi: Clive Owen on yksi suosikkin\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4ni. 2000-luvun alussa h\u00e4nell\u00e4 oli useampi elokuva jota voisin yritt\u00e4\u00e4 luokitella ”itsetietoisiksi toimintaelokuviksi”: Sin City, Inside Man, Children of Men, Shoot ’Em Up<\/em>. 2010-luvulle tultaessa h\u00e4n kuitenkin lopetti suurtuotantojen tekemisen, ja minulle j\u00e4i n\u00e4m\u00e4 elokuvat joita voisin enemp\u00e4\u00e4 liioittelematta kutsua liki t\u00e4ydellisiksi. En ole hyv\u00e4 arvioimaan n\u00e4yttelysuorituksia, mutta uskaltaisin ehk\u00e4 kuvailla n\u00e4it\u00e4 suurtuotantojen hahmoja yhdist\u00e4v\u00e4n ei niink\u00e4\u00e4n kivikasvoisuuden, kuin tietyn hallitun et\u00e4isyyden ja toiseuden tunteen. Owenin hahmot n\u00e4kev\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 ter\u00e4v\u00e4sti, mutta nostavat niist\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 asioita joille katsoja itse ei aseta merkityst\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kaikella on tietenkin paljon yhteist\u00e4 Humbrey Bogartin tunnetuimpien hahmojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Joten kaiken kaikkiaan, Clive Owen Bogartin hahmona tuntuu helpolta yhdistelm\u00e4lt\u00e4. Sarjan sijoittaminen taas etel\u00e4isen Ranskan maaseudulle.. ei niink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Spade kipuilee auringon, lasten, ja t\u00e4yden v\u00e4rimaailman kanssa. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Ranskaan saapunut Spade huomaa mit\u00e4 paikalliset ajattelevat kielitaidottomista.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Tarina alkaa 1950-luvun alkupuolelta1<\/a><\/sup>: Sam Spade saapuu Bozoulsin pikkukyl\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on vastaanottanut hyv\u00e4st\u00e4 rahasta toimeksiannon kuljettaa edesmenneen ”vanhan tuttunsa” tyt\u00e4r is\u00e4ns\u00e4 luokse. Harmillisesti pian kyl\u00e4\u00e4n saavuttuaan lunttilapun avulla navigoivalle Spadelle k\u00e4y ilmi ett\u00e4 paitsi ett\u00e4 is\u00e4 on kateissa, niin kukaan ei liiemmin tahdo h\u00e4nt\u00e4 takaisin. Pohtiessaan miten h\u00e4n saisi pidetty\u00e4 sanansa tyt\u00f6n eteenp\u00e4inluovutuksesta, tulee t\u00e4m\u00e4 ottaneeksi pari paikallista keikkaa pit\u00e4\u00e4kseen itsens\u00e4 leiv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Spade valmistamassa ruuaksi kukkoa, joka on tapettu t\u00e4m\u00e4n silmien edess\u00e4 kyl\u00e4n torilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Spaden auto on sopiva Ranskan hiekkateille ja kapeille kaduille.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Yht\u00e4kki\u00e4 kahdeksan vuotta on kulunut. Spade on suljahtanut osaksi pikkukyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4: h\u00e4n on opetellut ranskaa, ostanut puolet paikallisesta menomestasta (Casablanca-tyyliin), ja nyt 15-vuotias holhokki on paikallisessa nunnaluostarin yhteydess\u00e4 olevassa koulukodissa loppusijoitettuna.<\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4v\u00e4sti kultaiset el\u00e4kevuodet maalla keskeytyv\u00e4t, kun lapsen is\u00e4 ja iso\u00e4iti yht\u00e4kki\u00e4 kiinnostuvat lapsesta: t\u00e4lle kun on t\u00e4ysi-ik\u00e4isyyden my\u00f6t\u00e4 tulossa iso perint\u00f6 ”jota voi ainoastaan kutsua v\u00e4\u00e4rydell\u00e4 hankituksi”. Ik\u00e4v\u00e4sti perinn\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s muita ”tuttuja” \u00e4idin el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ja n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t pelk\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ruumita.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Mustasukkainen aviomies ei pid\u00e4 siit\u00e4 kuinka t\u00e4m\u00e4n vaimo viihtyy Spaden seurassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Paikallisen iltaravintolan omistajat keskustelevat arjestaan.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Tavallaan juonen peruskuvio on reverssi-Hercule Poirot: englanninkielinen ranskankielisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4; maalaisv\u00e4est\u00f6\u00e4, ei yl\u00e4luokkaa. Spade on asiantunteva yksityisetsiv\u00e4, muttei maailmankuulu. Paikallisille h\u00e4n on vain ”se amerikkalainen joka kuulemma oli nuorempana kova tyyppi”. Muiden asioihin puuttumattomana, omista ongelmistaan hiljaa pysyv\u00e4n\u00e4 Spade on hyv\u00e4 naapuri jos kuka. Sellaisesta ollaankin kiitollisia, kun 1960-luvun alussa riitaa saa niin monesta asiasta: kuka teki yhteisty\u00f6t\u00e4 natsien kanssa, ketk\u00e4 ovat gaulisteja, ketk\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t Algerian sotaa turhana virheliikkeen\u00e4. Pikkukyl\u00e4n arkea on kiva seurata, ja yht\u00e4kki\u00e4 kummallinen ”yhdysvaltalainen yksityisetsiv\u00e4 Ranskan maaseudulla” -tilanne tuntuukin juuri sellaiselta, johon Humbrey Bogartin hahmo kuuluukin asettaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Sam Spaden uusi lukaali on kaukana San Fransiscon toimistosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Miinuspuolena en ole vakuuttunut aikahypyn aikana tapahtuvasta avioliitosta, jonka vuoksi Spadella on 1960-luvulle tultaessa peritty viinitila. Rikkaus ei sovi ajatukseeni yksityisetsiv\u00e4st\u00e4, vaikka Maltan haukan (1931) versiota katsoessa Spade vaikuttaakin hyvin toimeentulevalta, ja Bogartin 1941-versiokaan ei nuku toimiston nurkassa murphy-s\u00e4ngyss\u00e4. Olisin varmaan itse j\u00e4tt\u00e4nyt menestyv\u00e4n maatilan keskusrakennuksen pois taustatarinasta. Ainakaan pilootissa viinitila ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnu tarinan kannalta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4: Spadella olisi ollut syyt\u00e4 pysy\u00e4 alueella paitsi holhokkinsa vuoksi, niin puolivahingossa hankitun osaomistetun ravintolan vuoksi. Toisaalta kyl\u00e4n ulkopuolelle sijoittuva koti alleviivaa hahmon ulkopuolisuutta paitsi ulkomaalaisena, niin kirjaimellisesti ulkopuolisena. Pellot ja raha erottavat.<\/p>\n\n\n\n

Lavastuksesta en uskalla paljoa sanoa. Tapahtuvat sijoittuvat Ranskan maaseudulle: en usko ett\u00e4 siell\u00e4 on paljoa muutosta tapahtunut viimeiseen sataan vuoteen. Ihmisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t vaatteet silloin olivat jotakuinkin samoja kuin mit\u00e4 he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nyt, tosin on sanottava ett\u00e4 tapa jolla Spaden vaatetus kuvastaa h\u00e4nen paikoilleen asettumistaan on hyvin tehty. <\/p>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4n innolla odottamaan jatkoa.<\/p>\n\n\n

  1. Wikipedian mukaan Humbrey Bogartin versio Spadesta kattoi 1940-luvun alkupuolen. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li><\/ol>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Mainitaan aluksi muutama tekstin lukemista auttava yksityiskohta. Ensiksikin Ranska kielineen ja kulttuureineen ovat minulle rakkaita, vastapaino sille yhdysvaltalaisuuden ihannoinnille johon kotimaamme on niin taipunut. Sen kulttuuri-imperialismi on kuin myrsky ikkunalasin takana: v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4, \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja tuntemuksia, tarvitsematta kuitenkaan kastua luonnonarmoilla m\u00e4r\u00e4ksi. T\u00e4t\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en olen opetellut my\u00f6s hieman kielt\u00e4: en tarpeeksi selvit\u00e4kseni tositilanteessa, mutta kuitenkin niin ett\u00e4 … <\/p>\n

    Jatka lukemista ”Monsieur Spade, ensimm\u00e4inen jakso”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"[{\"content\":\"Wikipedian mukaan Humbrey Bogartin versio Spadesta kattoi 1940-luvun alkupuolen. \",\"id\":\"8de5217e-7040-4684-b55a-626c4b6fa4e1\"}]"},"categories":[26,77,4],"tags":[],"class_list":["post-1146","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arvostelu","category-historia","category-pop-kulttuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1146"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1161,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1146\/revisions\/1161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}