{"id":119,"date":"2020-01-11T18:17:39","date_gmt":"2020-01-11T18:17:39","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=119"},"modified":"2020-01-13T11:37:45","modified_gmt":"2020-01-13T11:37:45","slug":"absoluuttinen-koyhyys-voi-olla-myos-tulevaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/119","title":{"rendered":"Menneen maailman ongelmat ovat my\u00f6s tulevaisuutta"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Helsingin Sanomat 10.1.2020<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1850-luvulla Britannia ei ollut hyv\u00e4 paikka ty\u00f6ntekij\u00e4lle. Elinajanodote kaupungeissa oli laskenut 25 vuoteen, ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t olivat 16-tuntisia ja palkka ei silti riitt\u00e4nyt ruokaan ja vuokraan. Asiantilaa pidettiin suurena kehitysaskeleena, sill\u00e4 esimerkiksi verrattuna Yhdysvaltain etel\u00e4valtioiden orjaplantaaseihin palkkaty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t yritt\u00e4neet paeta, olivat kiinnostuneempia ty\u00f6n laadusta eik\u00e4 kuolema ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut rahallinen menetys omistajalle\/ty\u00f6nantajalle. Muiden palkkaty\u00f6t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4vien yhteiskuntien kanssa k\u00e4ytiin kilpailua ja mietittiin, miten palkkoja voitiin entuudestaan laskea. <\/p>\n\n\n\n

Tuon aikakauden kurjuus ei tapahtunut hetkess\u00e4. Feodaalisen yhteiskunnan purkautuminen edelt\u00e4v\u00e4n 200 vuoden aikana oli samalla merkinnyt my\u00f6s kiltojen merkityksen loppua ty\u00f6n arvon m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisess\u00e4. Ulkomaankaupan tuoman viljan ansiosta maaseudulla keskityttiin v\u00e4hemm\u00e4n ihmisi\u00e4 vaativaan lihantuotantoon. Laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla siirryttiin keskin\u00e4ist\u00e4 riippuvaisuutta painottavasta mallista yksil\u00f6keskeiseen, jonka osana my\u00f6s k\u00f6yh\u00e4inavusta luovuttiin. Teollistuminen toi rikkautta, mutta se oli keskittynyt harvoille. Ongelmaa pahensi rikkaille rajattu \u00e4\u00e4nioikeus. Yhdess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 esimerkiksi Irlannin perunarutto tappoi yli miljoona ihmist\u00e4, vaikka maa samanaikaisesti tuotti edelleen viljaa ulkomaankauppaan. Vastaavia tapahtumia l\u00f6ytyi my\u00f6s muista Britannian siirtomaista.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Britannian tilanne ei ollut syntynyt hetkess\u00e4. Taustalla oli koulutuksen arvon romahdus (k\u00e4sity\u00f6ammatit, maanviljelys), kouluttamattoman ty\u00f6n suhteellinen lis\u00e4\u00e4ntyminen, sosiaaliturvan heikkeneminen ja poliittisten valtasuhteiden muutos. Aiemmin maalaisaatelisto toimi ennen muuta alueensa periytyv\u00e4n\u00e4 hallintovirkamiehen\u00e4, mutta nyt aatelistolle annettiin omistusoikeus hallittuihin maihin ja viiteryhm\u00e4ksi nousi muut samassa asemassa olleet. Nyky\u00e4\u00e4n samanlaista kehityst\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 superrikkaiden keskuudessa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on helppo ajatella, ettei t\u00e4m\u00e4 voi olla tulevaisuutta modernissa j\u00e4lkiteollisessa valtiossa: on koulutettu v\u00e4est\u00f6, sosiaaliturva ja ihmisill\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kaikki n\u00e4m\u00e4 voivat kuitenkin olla v\u00e4liaikaisia. Mit\u00e4 tekee paperimiehen, kuskin tai myyj\u00e4n koulutuksella jos valtaosan t\u00f6ist\u00e4 voi tehd\u00e4 tietokoneet tai robotit? Amerikassa rekat kulkevat jo ilman kuskia ja Japanissa on tehtaita, joissa insin\u00f6\u00f6ri k\u00e4y kerran kuussa lukemassa virhelogin. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 muutos koskee l\u00e4hinn\u00e4 matalastikoulutettua ty\u00f6t\u00e4, mutta tehostuminen n\u00e4kyy my\u00f6s korkeakoulutettujen aloilla. Toimittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on romahtanut 2000-luvulla ja hallintohenkil\u00f6kuntaakin tarvitaan yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. On yh\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4kkeelle menevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t jaetaan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4vien kesken. Samalla teht\u00e4vien suorittamiseen tarvittavat taustavaatimukset kasvavat. Muuttumattomana pysyv\u00e4t vain jatkuvassa muutoksessa olevat sekaty\u00f6t, joita on vaikea automatisoida. Toisinsanoen: t\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyy eritt\u00e4in korkeasti koulutetuille sek\u00e4 heille, jotka ovat valmiita tekem\u00e4\u00e4n heikosti maksavaa ty\u00f6t\u00e4, joihin koulutusta ei vaadita ollenkaan. Muut j\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6tt\u00f6miksi. Mit\u00e4 heille pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun lopussa Britanniassa mietittiin miten tulonjako pit\u00e4\u00e4 hoitaa omistuksen keskittyess\u00e4 ja koulutuksen arvon v\u00e4hentyess\u00e4. Ongelma ratkaistiin korkeammilla palkoilla v\u00e4hemm\u00e4n koulutetusta ty\u00f6st\u00e4, johon ajanoloon tulivat omat koulutusvaatimuksensa. Mutta mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n, jos t\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4t kokonaisuudessaan v\u00e4henev\u00e4t? Tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 onkin tapana sanoa, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ihmiset keksiv\u00e4t kyll\u00e4 uusia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, jos vanhoja ei ole. Onkin totta, ett\u00e4 meill\u00e4 on t\u00f6it\u00e4 jotka vaikuttavat uusilta (mm. youtube-t\u00e4hdet), mutta n\u00e4m\u00e4kin ty\u00f6t ovat uusia l\u00e4hinn\u00e4 palkkausmallinsa t\u00e4hden. Esimerkiksi Youtube-kanavan yll\u00e4pito ei paljoa eroa Yleisradion toimittajan ty\u00f6st\u00e4 (tai mainosrahoitteisen blogin pit\u00e4minen kolumnin kirjoittamisesta sanomalehteen). <\/p>\n\n\n\n

Kysymys ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole t\u00e4ydest\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4 tai t\u00e4ydest\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4. Kyse on my\u00f6s ep\u00e4varmuudesta ty\u00f6suhteiden aikana. Hyv\u00e4nkin palkan kanssa voi olla vaikea el\u00e4\u00e4, jos ei tied\u00e4 saako sit\u00e4 viel\u00e4 kahden kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4. <\/a>Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi yritt\u00e4\u00e4 joustaa pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nuoruutena n\u00e4hty\u00e4 aikaa ja hankkimalla lapset my\u00f6hemmin, mutta nuoruutta ei voi pident\u00e4\u00e4 loputtomasti ennenkuin biologinen kello tulee vastaan<\/a>. Tilanteena t\u00e4m\u00e4 ei eroa Britannian menneisyydest\u00e4, jossa aikuiset kuolivat ennen mahdollisuuttaan kasvattaa lapsia.<\/p>\n\n\n\n

21. vuosisadalla omistus keskittyy entuudestaan ja t\u00f6iden pysyvyys vaikuttaa yh\u00e4 ep\u00e4varmemmalta. Kuten 1800-luvulla, valtion pit\u00e4isi pohtia uutta tapaa tuoda et\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi toisistaan erkaantuva v\u00e4est\u00f6 ja omistus yhteen, mutta miten? Komponentteina pit\u00e4isi olla ainakin verotuksen kohdistumisen ja sosiaaliturvan luonteeseen liittyv\u00e4t ongelmat, jossa yhten\u00e4 osaratkaisuna voisi olla my\u00f6s perustulo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1850-luvulla Britannia ei ollut hyv\u00e4 paikka ty\u00f6ntekij\u00e4lle. Elinajanodote kaupungeissa oli laskenut 25 vuoteen, ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t olivat 16-tuntisia ja palkka ei silti riitt\u00e4nyt ruokaan ja vuokraan. Asiantilaa pidettiin suurena kehitysaskeleena, sill\u00e4 esimerkiksi verrattuna Yhdysvaltain etel\u00e4valtioiden orjaplantaaseihin palkkaty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t yritt\u00e4neet paeta, olivat kiinnostuneempia ty\u00f6n laadusta eik\u00e4 kuolema ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut rahallinen menetys omistajalle\/ty\u00f6nantajalle. Muiden palkkaty\u00f6t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4vien yhteiskuntien kanssa k\u00e4ytiin … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Menneen maailman ongelmat ovat my\u00f6s tulevaisuutta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,57,16,6],"tags":[58,59,60,62,61,64,65,63],"class_list":["post-119","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-marx","category-nykyaika","category-politiikka","tag-1800-luku","tag-1900-luku","tag-2000-luku","tag-margaret-thatcher","tag-marx","tag-pewdiepie","tag-sote","tag-youtube"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":135,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119\/revisions\/135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}