{"id":1219,"date":"2025-10-13T20:51:19","date_gmt":"2025-10-13T18:51:19","guid":{"rendered":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=1219"},"modified":"2025-10-13T20:54:32","modified_gmt":"2025-10-13T18:54:32","slug":"velattomuus-harhakuvana-menestymisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/1219","title":{"rendered":"Velattomuus harhakuvana menestymisest\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Robert Ekman. Kerj\u00e4l\u00e4isperhe maantiell\u00e4. 1860.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viime p\u00e4ivin\u00e4 on (j\u00e4lleen) puhuttu velkaantumisesta. On otettu Suomen velkaantumisaste ja sanottu yksinkertaistaen, ett\u00e4 velkam\u00e4\u00e4r\u00e4 osoittaa Suomen olevan ”Kreikan tiell\u00e4”, tai muuten maalailtu kauhukuvia kuinka velka osoittaa meid\u00e4n olevan (vaihtelevasti) joko moraalisesti rappeutuneita, tyhmi\u00e4, tai muuten vain vaarantavan Suomen valtion itsen\u00e4isyyden ja tulevaisuuden. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 yksiselitteisen huonosta finanssipolitiikasta huolimatta meill\u00e4 on edelleen v\u00e4hemm\u00e4n velkaa kuin vertaisryhmill\u00e4mme Euroopassa, ja luottoluokituksemme heijastaa finanssipolitiikkaa, ei velka-astetta.<\/p>\n\n\n\n

Retorisesti velka onkin k\u00e4tev\u00e4: sill\u00e4 voi perustella vaikka mit\u00e4, koska ”nyt on pakko”. Ei tarvitse perustella, ei tarvitse etsi\u00e4 vaihtoehtoja: on pakko. Tuliselta pannulta on pakko hyp\u00e4t\u00e4 pois, vaikka sitten tuleen. <\/p>\n\n\n\n

Velattomuuden arvostaminen historiaallisesti nousenee (ainakin) kolmesta historiaallisesta tapahtumasta<\/strong>, tai oikeammin niiden paremminp\u00e4in selitt\u00e4misest\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun lopussa JV Snellman ei valtiovarainministerin\u00e4 halunnut ottaa Suomelle lainaa, vaan antoi mieluummin kansan vaipua n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4n, jopa kannibalismiin. Kymmenesosa kansasta kuoli. Omana aikanaan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 haluttiin maalata kansan tyhmyyten\u00e4 ja puhdistavana tulena: se olisi tapahtunut koska maanviljelyksemme oli niin kehittym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ettemme kyenneet ruokkimaan itse\u00e4mme. Maata kiert\u00e4v\u00e4 n\u00e4lk\u00e4isten joukko oli t\u00e4ss\u00e4 luennassa hetkellinen kipu, jonka j\u00e4lkeen maanviljelyksemme kehittyisi ja vastaisi paremmin eurooppalaisia vertailukohteita. (Todellisuudessa taustalla oli kapitalismin aiheuttama yhteis\u00f6llisten turvaverkkojen tuhoutuminen, valtion viljavarastojen puute, kerran-vuosisadassa tapahtunut useamman viljakasvin kuoleminen kesken kasvukauden hallaan, ja erkaantuminen luonnosta: n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 oli pienemmill\u00e4\u00e4n siell\u00e4 miss\u00e4 kalastus ja mets\u00e4stys oli edelleen mahdollisuus.) My\u00f6hemmin opetusministerin\u00e4 Snellmann p\u00e4\u00e4si kirjoittamaan virallisen tulkinnan tapahtumista. Tuloksena t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oppikirjoissa muistutetaan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4 valtionrakennuksen merkkipaaluna, siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi vasta lainan ottamiseen<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Suomi otti Yhdysvalloilta lainaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n. Yhdysvalloille laina (joita oli jaettu ymp\u00e4ri Eurooppaa) oli paitsi taloudellinen toimi, niin poliittinen: n\u00e4l\u00e4n partaalla olevan mantereen kansat olisivat saattaneet ryhty\u00e4 vaatimaan Ven\u00e4j\u00e4n esimerkin mukaisesti vallanvaihtoa, jos vy\u00f6t\u00e4 olisi pit\u00e4nyt jatkuvasti kirist\u00e4\u00e4. Toisin kuin muut Euroopan maat, Suomi my\u00f6s maksoi velan takaisin. T\u00e4t\u00e4 on pidetty merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kansallisylpeyten\u00e4, siit\u00e4kin huolimatta ettei velkaa oltu Yhdysvaltain puolelta tarkoitettu maksettavaksi. Maksamisesta oli toki hy\u00f6ty\u00e4: tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 se yhdess\u00e4 ”Talvisodan myytin” kanssa oli merkitt\u00e4v\u00e4 maankuvan luoja, jonka arvoa on yritetty mittailla vuosikymmeni\u00e4. Samalla kannattaa muistaa arvon syntyneen siit\u00e4 ett\u00e4 vain yksi maksoi: jos kukaan ei olisi maksanut, ei t\u00e4t\u00e4 olisi pidetty Suomen syyn\u00e4, ja maksetut rahat olisi voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johonkin muuhun. Sivuhuomiona voinee my\u00f6s mainita ett\u00e4 maksamisen arvo Yhdysvaltain sis\u00e4poliittisena puheena (joka p\u00e4\u00e4tyi sik\u00e4l\u00e4isiin oppikirjoihin asti, kuten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 usein muistetaan mainita) tuli juuri siit\u00e4 ett\u00e4 Suomi maksoi. Jos kukaan ei olisi maksanut, ei asia olisi ollut merkitt\u00e4v\u00e4: asiasta olisi ollut konsensus. Mutta koska Suomi maksoi ja muut eiv\u00e4t, niin paikallisille suurvalta-aseman hinnan kanssa kipuileville nousi ly\u00f6m\u00e4ase: muutkin olisivat voineet maksaa (toisaalta se ettei muut suurvallat maksaneet, osoitti Yhdysvaltojen olevan siirtym\u00e4ss\u00e4 paikalliselta tasolta globaalille). T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ”luokan priimus” oli my\u00f6s ”opettajan lellikki”, ja vertaisryhm\u00e4ns\u00e4 petturi. N\u00e4iden karkeiden sanojen j\u00e4lkeen kiirehdin viel\u00e4 sanomaan ettei t\u00e4m\u00e4 ole itsess\u00e4\u00e4n paha juttu, mutta mainitsemisen arvoinen jo siksi ett\u00e4 se oli Suomen Yhdysvaltojen suhteen alku.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas velkaan liittyv\u00e4 tapahtuma on tietenkin vuoden 1990 pankkikriisi. Suomessa oli pitk\u00e4\u00e4n harjoitettu politiikkaa jossa pankit eiv\u00e4t saaneet jakaa lainoja enemp\u00e4\u00e4 kuin niill\u00e4 oli varallisuutta. Kokoomuksen johdolla t\u00e4st\u00e4 oli 1980-luvun aikana luovuttu, jolloin pankit olivat alkaneet ottamaan ”dollarilainoja” Yhdysvalloista, joita sitten lainasivat edelleen asiakkailleen. Lainatalouden hulluus yksil\u00f6ityi valokuvaan, jossa pankinjohtaja istui pankkinsa edess\u00e4 kottik\u00e4rryllinen rahaa vieress\u00e4\u00e4n, valmiina jakamaan rahaa ohikulkijoille nimikirjoitusta vastaan. Kun markan arvo sitten romahti (oma kertomus t\u00e4m\u00e4kin), niin nousivat lainojen korot jopa 20 prosenttiin. Pankit yrittiv\u00e4t saada omansa pois vaatimalla velkojen takaisinmaksua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, mik\u00e4 sitten johti velkoja ottaneiden yritysten romahdukseen, ja kulutusluottoja ottaneille loppuel\u00e4m\u00e4n kest\u00e4viin velkoihin. Sivumainintana lis\u00e4tt\u00e4k\u00f6\u00f6n ett\u00e4 kun velkaj\u00e4rjestelyt oli tehty, niin valtion halussa olleet ”roskapankin” velat (ne joita ei kukaan uskonut kyett\u00e4v\u00e4n voitavan maksaa takaisin) myytiin 5% nimellisarvosta ulkomaille (eli 100 markan lainakirja myytiin 5 markalla eteenp\u00e4in). Vaihtoehtona olisi ollut velkojen anteeksianto, mutta t\u00e4m\u00e4n uskottiin heikent\u00e4v\u00e4n kansan moraalia ja toimivan ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 ennakkotapauksena (jottei kukaan kutsuisi puolueelliseksi, mainittakoon t\u00e4m\u00e4n tapahtuneen Lipposen sateenkaarihallituksen aikaan, vastuuministerin\u00e4 ollen Vasemmistoliiton Siimes).<\/p>\n\n\n\n

Mutta se menneisyyden esimerkeist\u00e4. Miksi velattomuus sitten on harhakuva menestyksest\u00e4? <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yleisestih\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n (vaikka hallituksemme on t\u00e4m\u00e4nkin unohtanut) ett\u00e4 velkaa voi ottaa joko sy\u00f6miseen tai sijoituksiin: on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 jos tiedet\u00e4\u00e4n kalliossa olevan paksu kultasuoni, niin kaivos kannattaa perustaa vaikka velaksi. Ja jos arvometallisuonia on useampi, niin lainoja kannattaa sitten my\u00f6s ottaa useita. T\u00e4m\u00e4 voi kuulostaa yksinkertaiselta, muttei ole: takavuosina keskustelin er\u00e4\u00e4n Tampereen kuntapolitiikon (jonka mainitsen olleen sek\u00e4 asiaan erikoistunut korkeakoulutettu, ett\u00e4 broilerikasvattamon tuote1<\/a><\/sup>) siit\u00e4 voiko kaupunki ottaa lainaa ratikan pident\u00e4miseen siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 olimme yksimielisi\u00e4 lainan maksavan itsens\u00e4 takaisin paitsi rahallisesti, niin my\u00f6s hyvinvointina. <\/p>\n\n\n\n

Toisaalta kaikki sijoituksetkaan eiv\u00e4t ole kovin j\u00e4rkevi\u00e4. Juuri nyt Tampereella puhutaan kaupungin maksamasta hankkeesta, jossa (kaupungin omistaman) S\u00e4rk\u00e4nniemen p\u00e4\u00e4portti oli tarkoitus saada kulkemaan museolaivoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n sataman yli. Tapaus on edelleen kesken, mutta tiedossa olevien faktojen mukaan museolaivat piti siirt\u00e4\u00e4 satamasta vaikka erikseen oli p\u00e4\u00e4tetty, ettei n\u00e4in tultaisi tekem\u00e4\u00e4n. Sillan rakentamiseen laitettiin viisi miljoonaa euroa. Kun rakentaminen oli jo aloitettu, S\u00e4rk\u00e4nniemi ilmoitti ett\u00e4 juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan p\u00e4\u00e4porttia ei tultaisikaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n (tutkimuksen valmistumista olisi ehk\u00e4 kannattanut odottaa ennen rakentamisen aloittamista). <\/p>\n\n\n\n

Sijoituslainan vastakohtana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ns. sy\u00f6m\u00e4laina. Nekin jotka my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 sijoituslainoja kannattaa joskus tehd\u00e4, ovat usein mielt\u00e4 ettei sy\u00f6m\u00e4lainaa ainakaan<\/em> kannata ottaa. <\/p>\n\n\n\n

Samalla sy\u00f6m\u00e4laina m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n liian laajasti. Saatamme esimerkiksi ajatella, ettei meill\u00e4 ole varaa vaikkapa johonkin yliopiston professuuriin, joten siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 luopua. T\u00e4ll\u00f6in ajatuskulkuna on ettei yliopistolla ole varaa professorin palkkaan, unohtaen ettei professuurin yll\u00e4pidossa makseta ainoastaan kuukausipalkkaa, vaan mahdollisesti jopa vuosisatoja kerrytetyn asiantuntemuksen yll\u00e4pitokustannuksia. Otetaan esimerkiksi suomalainen arkeologia: jos sen professuurista luovuttaisiin, niin paitsi ettei meill\u00e4 ole professoria, niin meill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ket\u00e4\u00e4n joka pystyisi opettamaan seuraavaa professoria, jos sellainen joskus haluttaisiin hankkia. Samalla Museovirasto (ymv.) eiv\u00e4t kykene en\u00e4\u00e4 hankkimaan koulutettuja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Ulkomailla voidaan k\u00e4yd\u00e4 hakemassa jotain tiet\u00e4myst\u00e4, mutta edes Britannian huippuyliopistoissa ei opeteta suomalaista historiaa, tai millaista tutkimusta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on aikoinaan tehty. Kaikki aiemmin kirjoitetut kirjat (ja eri arkistoihin talletetut n\u00e4ytteet ja paperit) toki s\u00e4ilyv\u00e4t, mutta emme tiet\u00e4isi mit\u00e4 niiss\u00e4 lukee, tai ett\u00e4 ne ovat edes olemassa. Yksinkertaisena esimerkkin\u00e4 institutionaalisen muistin toiminnasta kertoo vaikkapa hiljattain tullut uutinen Kansalliskirjastoon arkistoon p\u00e4\u00e4tyneest\u00e4 Gustav Klimmtin piirroksesta. Piirros oli ollut kirjastolla jo vuodesta 1943, mutta sen olemassaolo oli unohtunut. Vasta kun el\u00e4k\u00f6itynyt kirjastonhoitaja kuuli Ateneumin tekev\u00e4n Klimmtist\u00e4 n\u00e4yttelyn, tuli h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4neeksi kuraattorille aiheesta s\u00e4hk\u00f6postia. (Linkki<\/a>2<\/a><\/sup>) <\/p>\n\n\n\n

Toisaalta ”sy\u00f6m\u00e4laina” on itsess\u00e4\u00e4n arvouttava termi: se kun saa ajattelemaan Snellmanin toimineen oikein ajaessaan kansan kuolemaan n\u00e4lk\u00e4\u00e4n (kirjaimellisesti!). Eettisesti (moraalisesti, inhimillisesti) olisi kuitenkin parempi puhua sy\u00f6m\u00e4lainan sijaan turhista lainoista: lainoista, jotka eiv\u00e4t s\u00e4ilyt\u00e4 arvokasta menneisyytt\u00e4 (kuten yliopiston professuuri), tai rakenna arvokasta tulevaa (kuten Tampereen ratikka), tai muuten vain osoita t\u00e4ydellist\u00e4 ihmisyyden puutetta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Edell\u00e4 mainittu teksti tiivistettyn\u00e4 nelikentt\u00e4\u00e4n ”VELAN TYYPIT” Akselit ovat Tarpeellinen \/ Tarpeeton; Yll\u00e4pito (riskit\u00f6n) \/ Sijoitus (riski). Esimerkit kannattavista veloista on professuuri, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n esto, ratikka. Esimerkit kannattamattomista veloista turkistarhauden tuet ja S\u00e4rk\u00e4nniemen uusi silta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mutta ei t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kaikki! Velka on muutakin kuin taloudellisia sijoituksia tai moraalisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kyse on my\u00f6s liittoutumisesta<\/strong>: laina on side ottajan ja antajan v\u00e4lill\u00e4. Se millainen side on, riippuu m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja muista tekij\u00f6ist\u00e4, mutta yleisesti p\u00e4tee vanha vitsi jonka mukaan satasen laina on ottajan vika, mutta miljardi antajan. Esimerkkej\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 siteist\u00e4 on vaikkapa suurvaltojen perinteinen temppu antaa vaikutuspiiriss\u00e4\u00e4n oleville vasallivaltioille lainoja paitsi pit\u00e4\u00e4kseen n\u00e4m\u00e4 tyytyv\u00e4isin\u00e4, niin my\u00f6s pit\u00e4\u00e4kseen n\u00e4m\u00e4 kurissa. (Siksi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n valtionhoitoon kuuluu huolehtia, ettei valtiolla ole suuria yksitt\u00e4isi\u00e4 saajia. T\u00e4m\u00e4 osoittautui Kreikan virheeksi: koska lainat oli annettu matalalla riskill\u00e4 siin\u00e4 uskossa ett\u00e4 euroalue takaisi painostuksen alla lainat yhteisvastuullisesti, sai Kreikka niskoilleen hajanaisen sijoittajajoukon sijaan l\u00e4himm\u00e4t liittolaisensa.) Etel\u00e4-Amerikassa onkin takavuosina ollut tapauksia, joissa uusi hallinto on kielt\u00e4ytynyt ottamasta vastuuta edellisen hallinnon ottamista lainoista. Toisaalta Putin teki kovasti t\u00f6it\u00e4 maksaakseen Neuvostoliiton ja keisarivallan aikaisia lainoja ennenkuin aloitti laajentumispyrkimykset Euroopan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas asia mik\u00e4 velan suhteen kannattaa huomata on paljonko se tulee maksamaan. On ilmiselv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 jos velalla rakennetaan kultakaivos, kannattaa se ottaa v\u00e4h\u00e4n korkeammallakin prosentilla. Toisaalta jos velkaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin, niin samantien rahat voi polttaa vaikkapa kokkona Kansalaistorilla. T\u00e4h\u00e4n liittyen onkin hyv\u00e4 muistaa valtion velkojen olleen pitk\u00e4lti negatiivisella korolla, kunnes muutama vuosi sitten Valtiovarainministeri\u00f6 maksoi n\u00e4m\u00e4 velat pois etuajassa uusilla veloilla, joiden korko oli merkitt\u00e4v\u00e4sti positiiviinen. Se miksi n\u00e4in tapahtui, paljastunee jonain p\u00e4ivin\u00e4 lapsenlapsillemme. Seuraukset sen sijaan olivat ilmeiset: pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen alkoi se k\u00e4\u00e4rmeen piippuunlaitto, jota t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kutsutaan velkakaton asettamiseksi. <\/p>\n\n\n

  1. Ja selvennykseksi tarkennan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat molemmat positiivisia kuvauksia. Vain h\u00f6lm\u00f6 ei arvosta korkeakoulutusta ja vuosia jatkunutta diletanttiutta). \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  2. Mainittakoon ett\u00e4 Yleisradio ja Helsingin Sanomat kertovat uutisesta eri tavoin. Yleisradion uutisessa n\u00e4yttelyn kuratoinut Anu Utriainen sai s\u00e4hk\u00f6postin Kansalliskirjaston el\u00e4k\u00f6ityneelt\u00e4 kirjastonhoitajalta, joka paljasti, ett\u00e4 kirjaston varastosta l\u00f6ytyy Klimtin portfolio eli teosten kansio. Kukaan muu ei asiasta tiennyt.<\/em> Helsingin Sanomien uutisessa (linkki) <\/a>Kansalliskirjasto ei Ateneumin tietojen mukaan ole esitellyt portfoliota n\u00e4yttelyiss\u00e4\u00e4n, mutta intendentti Anu Utriainen sai tietopyynn\u00f6ll\u00e4 kuulla siit\u00e4<\/em>. Halutessaan n\u00e4it\u00e4 kappaleita voi vertailla ja mietti\u00e4, mit\u00e4 ne kertovat maailmankuvasta. Helsingin Sanomien toimittajan maailmankuvassa puuttuva tieto on mahdollista saada tietopyynn\u00f6ll\u00e4, miettim\u00e4tt\u00e4 ollenkaan miksi tietopyynt\u00f6 oli ymm\u00e4rretty tehd\u00e4. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li><\/ol>\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Viime p\u00e4ivin\u00e4 on (j\u00e4lleen) puhuttu velkaantumisesta. On otettu Suomen velkaantumisaste ja sanottu yksinkertaistaen, ett\u00e4 velkam\u00e4\u00e4r\u00e4 osoittaa Suomen olevan ”Kreikan tiell\u00e4”, tai muuten maalailtu kauhukuvia kuinka velka osoittaa meid\u00e4n olevan (vaihtelevasti) joko moraalisesti rappeutuneita, tyhmi\u00e4, tai muuten vain vaarantavan Suomen valtion itsen\u00e4isyyden ja tulevaisuuden. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 yksiselitteisen huonosta finanssipolitiikasta huolimatta meill\u00e4 on edelleen v\u00e4hemm\u00e4n … <\/p>\n

    Jatka lukemista ”Velattomuus harhakuvana menestymisest\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"[{\"content\":\"Ja selvennykseksi tarkennan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat molemmat positiivisia kuvauksia. Vain h\u00f6lm\u00f6 ei arvosta korkeakoulutusta ja vuosia jatkunutta diletanttiutta).\",\"id\":\"5a62fbc7-d927-47cf-8391-52aa0dcd4481\"},{\"content\":\"Mainittakoon ett\u00e4 Yleisradio ja Helsingin Sanomat kertovat uutisesta eri tavoin. Yleisradion uutisessa n\u00e4yttelyn kuratoinut Anu Utriainen sai s\u00e4hk\u00f6postin Kansalliskirjaston el\u00e4k\u00f6ityneelt\u00e4 kirjastonhoitajalta, joka paljasti, ett\u00e4 kirjaston varastosta l\u00f6ytyy Klimtin portfolio eli teosten kansio. Kukaan muu ei asiasta tiennyt.<\/em> Helsingin Sanomien uutisessa (linkki) <\/a>Kansalliskirjasto ei Ateneumin tietojen mukaan ole esitellyt portfoliota n\u00e4yttelyiss\u00e4\u00e4n, mutta intendentti Anu Utriainen sai tietopyynn\u00f6ll\u00e4 kuulla siit\u00e4<\/em>. Halutessaan n\u00e4it\u00e4 kappaleita voi vertailla ja mietti\u00e4, mit\u00e4 ne kertovat maailmankuvasta. Helsingin Sanomien toimittajan maailmankuvassa puuttuva tieto on mahdollista saada tietopyynn\u00f6ll\u00e4, miettim\u00e4tt\u00e4 ollenkaan miksi tietopyynt\u00f6 oli ymm\u00e4rretty tehd\u00e4. \",\"id\":\"a99fb8e8-6e63-4d68-9ec0-3c87b2aa0219\"}]"},"categories":[77,6,35],"tags":[],"class_list":["post-1219","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-politiikka","category-verkkokeskustelut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1219"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1228,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1219\/revisions\/1228"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}