{"id":1338,"date":"2026-01-16T19:17:17","date_gmt":"2026-01-16T17:17:17","guid":{"rendered":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=1338"},"modified":"2026-01-16T21:27:47","modified_gmt":"2026-01-16T19:27:47","slug":"perintoverosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/1338","title":{"rendered":"Perint\u00f6verosta"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/image.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"976\" height=\"622\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/image.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1340\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/image.png 976w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/image-300x191.png 300w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/image-768x489.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Valkoinen norsu. Suomi-Wikipedian mukaan &#8221;<strong>Valkoinen norsu<\/strong> on sanonta, jolla tarkoitetaan n\u00e4enn\u00e4isen arvokasta, mutta todellisuudessa vain kuluja aiheuttavaa kohdetta&#8221;. T\u00e4llainen voi olla vaikkapa perint\u00f6kes\u00e4m\u00f6kki.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><em>Perint\u00f6verosta puhutaan taas. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20198925\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa koska Vaisalan perij\u00e4 tuli julkisuuteen puhumaan sen ep\u00e4reiluudesta.<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Pist\u00e4n t\u00e4h\u00e4n muutaman ajatuksen, niin en koe valtavaa tarvetta kirjoittaa samasta asiasta toistuvasti, niin paljon kuin uudelleenk\u00e4sittely tarkentaakin ajattelua.<\/em> <em>Teksti\u00e4 lukiessa pit\u00e4k\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 etten ole asianajaja, ja vanhempanikin ovat viel\u00e4 hengiss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Perint\u00f6verokeskustelussa vaivaa ehk\u00e4 kaikista eniten tapa jolla se niin usein henkil\u00f6ityy yhteiskuntamme rikkaimpiin. Luemme jostain Vaisalan perij\u00e4st\u00e4, ja h\u00e4nen omista tulevista haasteistaan yrityksen sukupolvensiirtym\u00e4n kanssa. Samalla keskustelussa Vaisalan perij\u00e4t (ja muut vastaavat) muuttuvat yleistapaukseksi. Unohdamme kokonaan kuinka harvinainen erikoistilanne t\u00e4m\u00e4 on, kuinka t\u00e4t\u00e4 erikoistilannetta on jo nytkin helpotettu, ja mit\u00e4 perint\u00f6vero tarkoittaa v\u00e4est\u00f6lle yleisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Ennenkuin alan puhumaan enemp\u00e4\u00e4 perinn\u00f6njaoista, niin lienee hyv\u00e4 sanoa ett\u00e4 <strong>perint\u00f6 on <em>aina<\/em> etuoikeus<\/strong>, ja kuten etuoikeuksien kanssa aina, niin on huonok\u00e4yt\u00f6ksellist\u00e4 valittaa siit\u00e4 ettei lottovoitto ollutkaan verovapaa, tai niin suuri kuin olisi toivonut. Pienituloisilta ei j\u00e4\u00e4 perint\u00f6j\u00e4 ollenkaan. Toisaalta edelt\u00e4v\u00e4 sukupolvi saattaa polttaa suurenkin perinn\u00f6n viinaan (seuraan muutamaakin t\u00e4llaista tapausta yst\u00e4vieni kautta), tai koko suvun merkitt\u00e4v\u00e4 omaisuus saattaa kadota huonosti harkitulla liiketoimella l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, kun nimenkirjoitusoikeus oli perimyssyist\u00e4 annettu vain yhdelle henkil\u00f6lle (referoin t\u00e4ss\u00e4kin er\u00e4st\u00e4 tuttua tapausta). Tiivistetysti, ja muokatakseni vapaasti <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Wear_Sunscreen\">Mary Schmichin <em>K\u00e4yt\u00e4 aurinkorasvaa<\/em> &#8211;<\/a>esseet\u00e4: suuri perint\u00f6 tai rikas puoliso &#8211; et voi tiet\u00e4\u00e4 milloin sellainen yll\u00e4tt\u00e4en katoaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sitten itse asiaan. Aloitetaan sanomalla itsest\u00e4\u00e4nselvyys: perint\u00f6vero koskee yleisell\u00e4 tasolla vain harvoja. Sit\u00e4 ei perit\u00e4 ollenkaan alle 20 000 \u20ac perinn\u00f6st\u00e4, ja t\u00e4t\u00e4 suurempiin summiinkin voi pyyt\u00e4\u00e4 osamaksua ja maksuaikaa. Yritysten sukupolvenvaihtotilanteissa tuo maksuaika voi olla jopa kymmenen vuotta.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 perint\u00f6vero ei koske edes keskituloisten lapsia. Ensinn\u00e4kin koska peritt\u00e4vi\u00e4 summia pyrit\u00e4\u00e4n kutistamaan lahjojen kautta (lapsille voi jokaiselle antaa 7500 euroa kolmen vuoden v\u00e4lein, molemmilta vanhemmilta). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 jos lapsia on vaikka kaksi ja vanhemmilla on yhteinen k\u00e4ytt\u00f6tili, voi perint\u00f6 kutistua joka kolmas vuosi 30 000 \u20ac pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahalahjoina (ymm\u00e4rrett\u00e4en perint\u00f6verosta ja lahjaverosta puhutaan yleens\u00e4 samassa yhteydess\u00e4: perint\u00f6veroon menee se, mit\u00e4 ei saatu siirretty\u00e4 lahjaveroa v\u00e4ist\u00e4en). Puhumattakaan tilanteista joissa vanhemmat ostavat tai maksavat lapsille muuten ruokaa ja tavaroita, joiden k\u00e4ytt\u00f6tapoja on verottajan vaikea seurata. Lahjaveroa v\u00e4ltellen voi kaksilapsinen perhe siirt\u00e4\u00e4 seuraavalle sukupolvelle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n miljoonan euron edest\u00e4 riihikuivaa ilman ett\u00e4 verottaja p\u00e4\u00e4see v\u00e4liin: k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 enemm\u00e4n, jos esimerkiksi autot ovat olleet vanhempien nimiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Kun itse perint\u00f6 tulee maksuun, niin j\u00e4ljell\u00e4olevan vanhemman tilill\u00e4 oleva osa jaetaan lasten kesken. Jos t\u00e4m\u00e4 osa on alle 20 000\u20ac, ei perint\u00f6veroa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n makseta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Ensimm\u00e4inen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong>: perint\u00f6vero koskee yleens\u00e4 suomalaisittain l\u00e4hinn\u00e4 monimiljon\u00e4\u00e4rien lapsia, Helsingiss\u00e4 olevia asuntoja (joiden hinnat ovat nousseet merkitt\u00e4v\u00e4sti siit\u00e4 kun suuret ik\u00e4luokat ovat ne nuorena hankkineet), m\u00f6kki- ja mets\u00e4tontteja, ja sukupolvensiirtymi\u00e4 (maatilat ja suuremmat perheyritykset).<\/p>\n\n\n\n<p>Sitten j\u00e4ljell\u00e4 oleviin erikoistapauksiin. Aloitetaan asunto-, m\u00f6kki- ja mets\u00e4tonteista. N\u00e4m\u00e4 voivat helposti olla ns. &#8221;valkoisia norsuja&#8221;: niill\u00e4 saattaa olla suurikin laskennallinen arvo, mutta vain tilanteessa jossa ne p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n pist\u00e4\u00e4 rahoiksi. Voi esimerkiksi olla ett\u00e4 mets\u00e4 on luonnontilassa ja UPM maksaisi siit\u00e4 suuriakin m\u00e4\u00e4ri\u00e4, mutta perij\u00e4t eiv\u00e4t ole halukkaita t\u00e4ll\u00e4ist\u00e4 luonnonpilaamista tukemaan. Tai sitten m\u00f6kki on hieno, mutta ostajaa ei verottajan sopivaksi katsomalla hinnalla l\u00f6ydy. Tai vaihtoehtoisesti asuntoon tai m\u00f6kkiin sis\u00e4ltyy niin paljon muistoja, ettei sit\u00e4 haluta myyd\u00e4 vaikkei todellista tarvetta s\u00e4ilytt\u00e4miseen olekaan (n\u00e4ist\u00e4 esimerkkin\u00e4 voi olla vaikkapa Mika Waltarin asunto: se myytiin vasta 50 vuotta kirjailijan kuoleman j\u00e4lkeen, siin\u00e4 kunnossa kun se kuolinhetkell\u00e4 oli).<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 ovat kaikki melko sympaattisia tilanteita. Asunnon tai m\u00f6kin kohdalla omaisuuden voi yritt\u00e4\u00e4 myyd\u00e4 siten ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6oikeus s\u00e4ilyy kunnes myyj\u00e4 on kuollut, ja toisaalta esimerkiksi Luonnonperint\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6 voi hyvinkin olla kiinnostunut mets\u00e4n ostamisesta. Toisaalta voi kysy\u00e4 tuleeko perinn\u00f6lle paljoa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4: perint\u00f6veron maksun lis\u00e4ksi my\u00f6s itse kiinteist\u00f6omistus voi tulla vaikeaksi kulujen vuoksi, jos omaisuutta ei ole tarkoitus laittaa tunnesyist\u00e4 esimerkiksi vuokralle.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Toinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s:<\/strong> kiinte\u00e4 omaisuus voi aiheuttaa kikkailuja, mutta siit\u00e4kin selvit\u00e4\u00e4n ilman ett\u00e4 perij\u00e4n talous, psyyke, tai moraali j\u00e4\u00e4 verottajan moukarin alle. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 perint\u00f6veron k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koskemaan sukupolvensiirtymi\u00e4. T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaksi tapausta: &#8221;vaisalan perij\u00e4t&#8221; jotka tienaisivat miljoonia verokikkailulla (t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mainitaan usein Ruotsi), ja maanviljelij\u00e4t. Maanviljely kun on siit\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 juttu, ett\u00e4 siihen tarvittavat maat, koneet ja rakennukset voivat olla paperilla hyvinkin arvokkaita, mutta maanviljelij\u00e4 itse j\u00e4\u00e4 pientuloiseksi. Perij\u00e4 saattaa teoriassa rikastua huimastikin pist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilan ns. lihoiksi, mutta t\u00e4m\u00e4 sopii huonosti yhteen sen kanssa, ett\u00e4 valtio haluaa jo huoltovarmuudenkin vuoksi varmistaa jonkinlaisen omavaraisuuden. Valtiolla on siis merkitt\u00e4v\u00e4 syy pit\u00e4\u00e4 huolta ettei maanviljelij\u00e4n lapsi koe sukupolvensiirtym\u00e4\u00e4 kovin haastavaksi tai kalliiksi. T\u00e4h\u00e4n liittyy tiettyj\u00e4 ongelmia (joita Jeremy Clarksonin my\u00f6hempi ura havainnollistaa), mutta ei siit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n takaisin Vaisalan perij\u00f6ihin. N\u00e4m\u00e4 ovat yhteiskuntamme kaikkein hyv\u00e4osaisimpia, niit\u00e4 joilla on rahaa niin ettei mink\u00e4\u00e4nlainen lahjojenanto ja kuolinpesien jakamatta j\u00e4tt\u00e4minen (jne) riit\u00e4. On ihan mielek\u00e4st\u00e4 tuoda esiin ett\u00e4 kaikki ongelmat voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 jos kirjat siirret\u00e4\u00e4n Ruotsiin (se ettei samalla innolla tuoda esiin progressiivisen verotuksen muuttumista regressiiviseksi isommilla summilla on varmaankin ihan sattumaa). Samalla on hieman.. sanotaan nyt vaikka ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4.. vaatia perint\u00f6- ja lahjaveroista luopumista, koska sit\u00e4 ei jossain muualla ker\u00e4tt\u00e4isi. (Varsinkin kun Suomen valtiotalous on aika huonossa jamassa, ja edell\u00e4mainittu vero ker\u00e4si<a href=\"https:\/\/www.veronmaksajat.fi\/tutkimus-ja-tilastot\/suomen-verot-ja-menot\/verotuotot\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.veronmaksajat.fi\/tutkimus-ja-tilastot\/suomen-verot-ja-menot\/verotuotot\/\"> vuonna 2024 vajaa 1,3 <em>miljardia <\/em>euroa<\/a>.) Verolla on kuitenkin hyvi\u00e4 syit\u00e4 olemassaoloonsa senkin lis\u00e4ksi ett\u00e4 tuo rahaa valtion kassaan: se kun omalta osaltaan auttaa eriarvoisuuden pit\u00e4mist\u00e4 j\u00e4rkeviss\u00e4 rajoissa. (Eriarvoisuus taas ei ole oikein mink\u00e4\u00e4n tutkimuksen mukaan hyv\u00e4 asia, mutta t\u00e4m\u00e4kin on taas toinen juttu.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kolmas ja viimeinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s:<\/strong> Paljon mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin perint\u00f6verosta luopuminen olisi vaatia sen tason yhten\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 EU:n viitekehykseksess\u00e4. Ja yleens\u00e4kin vaatia verokeinottelun vaikeuttamista. Se ettei t\u00e4h\u00e4n ole poliittista tahtoa (kuten voimme todeta vaikkapa Panaman paperien suomalaisten j\u00e4lkiselvittelyiden kohdalla, tai kuinka Poliisin veronkiertorahoitus on tuottavuudestaan huolimatta aina viitt\u00e4vailla vainaa) ei ole syy sen korosttamatta j\u00e4tt\u00e4miseen perint\u00f6veron sijaan.<\/p>\n\n\n\n<p><em>EDIT: Ensimm\u00e4isess\u00e4 versiossa sanoin ettei perint\u00f6veroa tarvitse maksaa ennenkuin kuolinpes\u00e4 on jaettu. T\u00e4m\u00e4 oli virhe, ja on nyt korjattu. &#8211; 16.1.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Perint\u00f6verosta puhutaan taas. T\u00e4ll\u00e4 kertaa koska Vaisalan perij\u00e4 tuli julkisuuteen puhumaan sen ep\u00e4reiluudesta. Pist\u00e4n t\u00e4h\u00e4n muutaman ajatuksen, niin en koe valtavaa tarvetta kirjoittaa samasta asiasta toistuvasti, niin paljon kuin uudelleenk\u00e4sittely tarkentaakin ajattelua. Teksti\u00e4 lukiessa pit\u00e4k\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 etten ole asianajaja, ja vanhempanikin ovat viel\u00e4 hengiss\u00e4. Perint\u00f6verokeskustelussa vaivaa ehk\u00e4 kaikista eniten tapa jolla se niin usein henkil\u00f6ityy &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/1338\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Perint\u00f6verosta&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"[]"},"categories":[32,6,162,35,238],"tags":[],"class_list":["post-1338","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki","category-politiikka","category-talous","category-verkkokeskustelut","category-yhteiskuntatieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1338","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1338"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1338\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1348,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1338\/revisions\/1348"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1338"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1338"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1338"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}