Sukuni m\u00f6kkitonttiin kuuluu osuus yhteismaasta muistona ajasta, jolloin alue oli viel\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden asuttu kyl\u00e4. Kun kyl\u00e4 muuttui m\u00f6kkimaaksi, huomasi er\u00e4s yhteismaan osakas kesannolla olevan entisen perunamaan soveltuvan hyvin kaupalliseen soranottoon. Kun toimintaa oli harjoitettu joitain vuosia, oli entisest\u00e4 perunamaasta j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 20 metri\u00e4 syv\u00e4 kuoppa ja sen keskell\u00e4 ohuen pilarin nokassa vanha perunakellari. Yksinyritt\u00e4jyys loppui vasta kun kasvavaan sorakuoppaan oli romahtamassa paitsi naapuritonttiin kuulunut autotalli ja osuuskunnan yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 hiekkatie. <\/p>\n\n\n\n
Tapahtuma on esimerkki yhteismaan ongelmasta, tilanteesta jossa yhteisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa resurssia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhden toimijan toimesta siten, ett\u00e4 resurssi hupenee ja loppuu tyystin. Muita esimerkkej\u00e4 voi olla vaikkapa ylikalastus tai teollisuuden tuottama saastutus. Ylikalastamalla tai kaatamalla saasteet luontoon voi yksitt\u00e4inen toimija ker\u00e4t\u00e4 lyhyess\u00e4 ajassa suuretkin tuotot muiden k\u00e4ytt\u00e4jien k\u00e4rsiess\u00e4 voimattomana. T\u00e4st\u00e4h\u00e4n ilmastokriisiss\u00e4kin on kyse.<\/p>\n\n\n\n
Yhteismaan ongelma ei tietenk\u00e4\u00e4n ole teoreettisella tasolla uusi. Ylikalastuksen mahdollisuus on ollut olemassa jo vuosituhansia. J\u00e4rviss\u00e4 on kuitenkin edelleen kalaa, sill\u00e4 ”ylikalastaja” joutui saapumaan saaliinsa kanssa samaan satamaan kuin muutkin, jolloin ylisuuren saaliin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n voitiin puuttua sakinhivutuksella. <\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in ollen kyseess\u00e4 ei ole niink\u00e4\u00e4n ylik\u00e4yt\u00f6n ongelma kuin seuraksettomuuden ongelma<\/span>. Kun k\u00e4ytt\u00f6oikeus s\u00e4ilyy mutta suhde muihin k\u00e4ytt\u00f6oikeuden k\u00e4ytt\u00e4jiin katkeaa, ongelmat alkavat. Oli kyseess\u00e4 sitten suuryrityksen sijoituksen takaisinmaksuaika, valtion virkamies joka ei pohdi satojen kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4vien hakkuiden vaikutusta paikallisille, lentely ymp\u00e4ri maailmaa CO2<\/sub> -p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 levitellen tai vaikkapa m\u00f6kkikyl\u00e4ss\u00e4 tapahtuva soranvienti, lopulta kyse on yhteis\u00f6llisen vastuun korvautumisella yksil\u00f6llisest\u00e4. Kun n\u00e4emme velvollisuutemme vain itse\u00e4mme kohtaan, ajattelemme helpommin my\u00f6s vain omaa hyvinvointiamme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sukuni m\u00f6kkitonttiin kuuluu osuus yhteismaasta muistona ajasta, jolloin alue oli viel\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden asuttu kyl\u00e4. Kun kyl\u00e4 muuttui m\u00f6kkimaaksi, huomasi er\u00e4s yhteismaan osakas kesannolla olevan entisen perunamaan soveltuvan hyvin kaupalliseen soranottoon. Kun toimintaa oli harjoitettu joitain vuosia, oli entisest\u00e4 perunamaasta j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 20 metri\u00e4 syv\u00e4 kuoppa ja sen keskell\u00e4 ohuen pilarin nokassa vanha perunakellari. Yksinyritt\u00e4jyys … <\/p>\n