{"id":1388,"date":"2026-04-25T20:43:34","date_gmt":"2026-04-25T18:43:34","guid":{"rendered":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=1388"},"modified":"2026-04-25T21:12:12","modified_gmt":"2026-04-25T19:12:12","slug":"mita-hallituksemme-ajattelee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/1388","title":{"rendered":"Mit\u00e4 hallituksemme ajattelee"},"content":{"rendered":"\n

Olen miettinyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n logiikkaa viime aikoina paljon. Kun viel\u00e4 menn\u00e4kuussa mastodon -kommentti jossa viittasin termiin nimelt\u00e4 sai joitain jakoja, niin ehk\u00e4 viitsin kirjoittaa asiasta pidemminkin.<\/p>\n\n\n\n

Lyhyk\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n Pierre Bourdieun lanseeraama termi tarkoittaa, ettemme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toimintaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Esitelless\u00e4\u00e4n termi\u00e4\u00e4n Bourdieu k\u00e4ytti muutamaa toistuvaa esimerkki\u00e4, joista t\u00e4m\u00e4n tekstin lukijaa kiinnostanee eniten eurooppalaisten aatelistojen ristiinnainti, josta n\u00e4yt\u00f6sesimerkkin\u00e4 mainittakoon Habsburgien suku yleisesti, ja Espanjan Kaarle II erityisesti. <\/p>\n\n\n\n

Kaarle II:n sanottiin apokryfisesti h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n kristillist\u00e4 maailmaa kielt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 kuolemasta useista perinn\u00f6llisist\u00e4 sairauksista huolimatta. Nopealla Wikipedian<\/a> vilkaisulla t\u00e4ll\u00e4 oli (nykytiedon valossa) ainakin aivolis\u00e4kkeen hormonipuutoksia ja munuaisten toimintah\u00e4iri\u00f6t\u00e4 (joka edelleen aiheutti luiden kehitysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4). H\u00e4nell\u00e4 sanottiin olevan my\u00f6s vesip\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 k\u00e4rsi monista enemm\u00e4n-tai-v\u00e4hemm\u00e4n kosmeettisista kummallisuuksista, joista kuuluisimpana ”habsburgilaisleuka”.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vasemmalla Espanjan Kaarle II. Lainatakseni Daily Show:n John Stewartia: oheinen maalaus oli virallinen [Juan Carre\u00f1o de Mirandan maalama] muotokuva, ja siihen oli tehty kaikki mahdolliset korjaukset jotta malli n\u00e4ytt\u00e4isi mahdollisimman edustavalta. Ja jottei kukaan varmasti pit\u00e4isi de Mirandaa hovitaiteilijana lahjattomana: keskell\u00e4 t\u00e4m\u00e4n maalaama Ven\u00e4j\u00e4n suurl\u00e4hettil\u00e4s Py\u00f6tr Potemkin, ja oikealla viisinkertainen(!!) espanjalaisherttua Mendoza. Kaarle II:n leuka oli merkitt\u00e4v\u00e4 periytyv\u00e4 ominaisuus, joka l\u00f6ytyi monelta suvun j\u00e4senelt\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaarle II:n sukupuu selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ulkon\u00e4\u00f6n melko tyhjent\u00e4v\u00e4sti. Kuten tied\u00e4mme, ihmisill\u00e4 on tavallisesti 2 iso\u00e4iti\u00e4, 4 isoiso\u00e4iti\u00e4, ja 8 iso\u00b3\u00e4iti\u00e4. Kaarlella vastaavat luvut oli 1, 2, ja 3.1<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Espanjan Kaarle II:n sukupuu. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Bourdieun mukaan t\u00e4llaiset ”yksinkertaistetut” sukupuut olivat aateliston keskuudessa paitsi yleisi\u00e4, niin tarkoituksenmukaisia. Pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sukupuut pienikokoisina, suvun omaisuutta (etenkin maaomistuksia) ei joutunut p\u00e4\u00e4linjan ulkopuolelle perinn\u00f6njaossa. Kun samanaikaisesti sukuun naitiin perij\u00f6it\u00e4 sen ulkopuolelta, pystyttiin omaisuuksia kasvattamaan sukupolvi sukupolvelta. Habsburgit vain veiv\u00e4t taktiikan loogiseen p\u00e4\u00e4tepisteeseen, mutta eiv\u00e4t todellakaan olleet sen ainoita harjoittajia. Taktiikan toimivuus oli my\u00f6s ilmeinen: he nousivat pienaatelistostosta2<\/a><\/sup> Euroopan (pl. Ven\u00e4j\u00e4n Romanovit) merkitt\u00e4vimmiksi maanomistajiksi (ao. kuva). Logiikkaa lukijalle korostanee ett\u00e4 ennen teollista vallankumousta (joka alkoi kehryy-jennyn keksimisest\u00e4 1764) ja suhteellisen edun teorian laajempaa tunnettavuutta (n. 1815) omaisuuden tuotto oli suoraan verrannollinen maaomaisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. 3<\/a><\/sup> <\/p>\n\n\n\n

Jos valtio halusi siis keski-ajalla tai modernin ajan alussa kasvattaa sotavoimiaan tai kansainv\u00e4list\u00e4 poliittista asemaansa, se tarvitsi maata.4<\/a><\/sup> 5<\/a><\/sup> Niinp\u00e4 ainoa<\/em> tapa rikastua (pankkitoiminnan ohella) oli maa-alueiden ker\u00e4ys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Eurooppa Espanjan Kaarle II:n kuollessa. Kaarle oli kuninkaana punaisilla merkityill\u00e4 alueilla: nykyisess\u00e4 Espanjassa, Sardiniassa, Etel\u00e4-Italiassa ja Milanossa, ja Belgiassa. Lis\u00e4ksi suvun toinen haara hallitsi my\u00f6hemmin It\u00e4vallan keisarikuntana tunnettua aluetta (keltainen), ja oli de-facto Saksojen periytyv\u00e4 keisari (jonka valta ei tosin ollut erityisen merkitt\u00e4v\u00e4). Ennen Kaarle II:sta omistukset olivat yhden ihmisen k\u00e4siss\u00e4. Ei kuvassa: Espanjan siirtomaaomistukset. Lukija voi huomata ett\u00e4 Kaarle II:n aikana Espanjan haaran omistukset olivat alkaneet huveta (punainen viivoitus), ja olivat olleet aiemmin viel\u00e4kin vaikuttavampia. Vastaavasti It\u00e4vallan haaran omistukset olivat kasvussa (keltainen viivoitus). L\u00e4hde.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4in ollen vaikka Habsburgien naimakaupat voivat geneettist\u00e4 terveytt\u00e4 arvostavasta, monipuolisten rikastumismahdollisuuksien nykyajasta katsoen vaikuttaa j\u00e4rjett\u00f6milt\u00e4, oli niiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n logiikka<\/em> omana aikanaan selke\u00e4 ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen toimiva: olihan se johtanut l\u00e4hes koko l\u00e4ntisen Manner-Euroopan (ym.) herruuteen, tarvitsematta edes k\u00e4yd\u00e4 sotia: ainoa uhri oli suvun perim\u00e4n hidas yksipuolistuminen.<\/p>\n\n\n\n

Auki selitettyn\u00e4 toiminta ei siis ole kovin kummallinen: jos halutaan terveit\u00e4 lapsia, hankitaan puoliso kauempaa. Jos halutaan koota ja\/tai s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 suuria maaomaisuuksia, kannattaa puoliso taas l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4\u00e4, ja mieluummin sukukokouksesta. Mutta jos n\u00e4m\u00e4 viitteelliset asiat (teollistuminen, suhteellinen etu, perimysj\u00e4rjestelyt) eiv\u00e4t ole mieless\u00e4, niin voi ”serkumpi on herkumpi” -ohjenuoraa seuraava vaikuttaa j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4.6<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n

Ja nyt nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Suomen hallituksen toimintaa on viime vuosina kutsuttu j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4ksi. Viimeksi 24.4.2026 uutisoitiin ett\u00e4 mm. turpeelle asetettua tukea tultaisiin kasvattamaan<\/a>. T\u00e4m\u00e4 heti sen j\u00e4lkeen kun edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oltiin uutisoitu ett\u00e4 osa terveyskeskusmaksuista oli hallituskauden aikana kaksinkertaistunut<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Viimeksimainittu tuskin tulee uutisia seuraavalle yll\u00e4tyksen\u00e4, sill\u00e4 jo kuukautta aiemmin oli Helsingin Sanomat julkaissut uutisen jonkaan mukaan huono-osaisuus yleistyy<\/a>. Sen yhteydess\u00e4 julkaistu graafi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 melkoiselta ep\u00e4onnistumiselta:<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
L\u00e4hde: https:\/\/www.hs.fi\/alueet\/art-2000011847562.html<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mutta onko toiminta oikeasti j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4, vai emmek\u00f6 ainoastaan ymm\u00e4rr\u00e4 Orpon ja kavereiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n logiikkaa? Me kansalaisina ajattelemme helposti, ett\u00e4 hallituksen t\u00e4rkein arvo on kansalaisten hyvinvoinnin kasvu, mutta vaihtoehtoisiakin ajatustapoja on. Oikeistossa esimerkiksi on perinteisesti nostettu t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi yritysten kilpailukyky ja mahdollisuus puolustaa maata. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tarkoittanut puolustusmenojen kasvattamista muun budjetin kustannuksella, ja ty\u00f6voimakustannusten laskua.7<\/a><\/sup> Toisaalta kun samanaikaisesti ty\u00f6v\u00e4enpuolue SDP tukee Orpon toimia mm. velkajarrun kanssa, niin kyse ei ole hulluudesta, vaan oportunismista: Lindtman tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 seuraavaan hallitukseen tarvitaan demarien lis\u00e4ksi toinen suurehko puolue, ja suurista puolueista kokoomus miellytt\u00e4\u00e4 eniten. Tukemalla kokoomuksen linjaa nyt, voidaan vaikuttaa seuraavaan hallituskokoonpanoon.<\/p>\n\n\n\n

Eli toisinsanoen: jos hallituksen tavoite on hyvinvoinnin kasvattaminen, se on ep\u00e4onnistunut siin\u00e4 toistuvasti jo useamman vuoden. Mutta mit\u00e4p\u00e4 jos hallitus ei ole ep\u00e4onnistunut (niin pahasti kuin ajatellaan), vaan tehnyt m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti tavoitteidensa mukaista politiikkaa? Viimeisimm\u00e4n puoluekannatusmittauksen mukaan (22.4.2026) hallitusta kannattaa edelleen 38% kansasta.8<\/a><\/sup> Lasku on viel\u00e4kin matalampaa, jos keskitymme ainoastaan ns. ”todellisiin oikeistopuolueisiin”: kokoomus 20,8>17,6; RKP 4,3>4; KD 4,2 > 3,1. T\u00e4st\u00e4 voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa oikeistopuolueita vaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4neist\u00e4 ovat niiden hallitustaipaaleeseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin tyytyv\u00e4isi\u00e4<\/em>: <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus 38%; SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhteiskannatus on 44,4%. Helsingin sanomat, huhtikuu 2026.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n pohtimaan Orpon t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksi\u00e4 hallituksessa, niin on varmaankin hyv\u00e4 avata t\u00e4m\u00e4n omilla puheilla:<\/p>\n\n\n\n

”Kun koko ajan saa lukea siit\u00e4, miten varsinkin oppositio tai yksitt\u00e4iset kansalaiset antavat kuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 me teemme jotain pahaa ihmisille\u2026 Niin kuin kokoomus haluaisi ep\u00e4tasa-arvoistaa yhteiskuntaa tai ottaa pois joltakin, saatikka ett\u00e4 haluaisimme ottaa pois k\u00f6yhemmilt\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4osaisemmilta. Se oikeasti sattuu.”<\/em> [L\u00e4hde: Verkkouutiset<\/a>]<\/p>\n\n\n\n

Orpon puhe jatkuu alusvaatetonttujen viitoittamalla tiell\u00e4: 1. tehd\u00e4\u00e4n leikkauksia, 2. ???, 3. pidet\u00e4\u00e4n heikoimmista huolta<\/em>. Tuleepahan h\u00e4n viitanneeksi historiaankin, kun sanoo ett\u00e4 Kokoomus on aina<\/em> ollut v\u00e4h\u00e4osaisten puolella. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 sotienv\u00e4lisen ajan luokkayhteiskunnan rakentaminen ei ole erityinen salaisuus, ja t\u00e4rkein tapa sen saavuttamisessa oli ammattiliittojen ja vasemmistopuolueiden kielt\u00e4minen, ennenkuin Talvisota pakotti k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n purtta.9<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n

Retorisesti Orpo toki selitt\u00e4\u00e4 leikkaukset valtiontalouden tasapainottamisena, ja edelleen is\u00e4nmaallisuutena. Se ett\u00e4 h\u00e4n kuitenkin mieluummin puhuu siit\u00e4 ett\u00e4 tuntuu pahalta kun v\u00e4itet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 leikataan k\u00f6yhilt\u00e4 koska halutaan ep\u00e4tasa-arvoistaa yhteiskuntaa, samalla kun ei vaivaudu selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n miksi leikkaa juuri k\u00f6yhilt\u00e4<\/em> kertoo jotain siit\u00e4 millainen mediamaisema Suomessa on: en n\u00e4hnyt tuota puheenvuoroa haastettavan kuin yksitt\u00e4isten varttipoliitikkojen mikroblogien otoissa, saati sitten lehdist\u00f6n p\u00e4\u00e4kirjoituksissa. T\u00e4m\u00e4 vaikka Orpon ”osuu heikoimpiin” -juttuja on t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella ollut toistuvasti. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ulkomuistista tulee (aiemmin mainittujen asioiden lis\u00e4ksi) mieleen arvonlis\u00e4veron nosto, rahan kaataminen yksityisten l\u00e4\u00e4k\u00e4ri-\/terveystalojen ajanvarauspalveluihin, osaty\u00f6llistettyjen tukien leikkaukset, ansiosidonnaisen rajaukset, lakko-oikeuden rajaukset, sote-palveluiden palvelumaksujen muuttaminen p\u00e4iv\u00e4kohtaisesta tapauskohtaiseksi, perustoimeentulon leikkaukset, ja yleisesti v\u00e4h\u00e4osaisempien k\u00e4ytt\u00e4mien palveluiden leikkaukset. Jos tukiverkosto olisi pysynyt Orpon hallituskaudella tasaisena, ei ruokajonojen pituuden olisi pit\u00e4nyt kasvaa.<\/p>\n\n\n\n

Miten Orpon lainaus sitten pit\u00e4isi tulkita? Voin hyvin kuvitella Kaarle II:n sanovan ettei h\u00e4nen sukunsa ole halunnut<\/em> saada merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 periytyvi\u00e4 tauteja (mutta jos se on suurvaltakunnan hinta..).<\/p>\n\n\n\n

Orpon puhetta tarkemmin lukiessa huomaa ettei t\u00e4m\u00e4n puheessa kertaakaan mainita hyvinvointia. Sanotaan vain ettei Kokoomus halua ottaa pois k\u00f6yhemmilt\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4osaisemmilta, <\/em>ja ett\u00e4 haluamme huolehtia v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisist\u00e4<\/em>: ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n Orpo ei sano tavoittelevansa v\u00e4h\u00e4osaisuuden poistoa, tai edes v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. Ainoastaan etteiv\u00e4t he kuole. Ja jos t\u00e4m\u00e4 tulkinta on lukijan mielest\u00e4 turhan pahantahtoinen, niin lis\u00e4tt\u00e4k\u00f6\u00f6n ett\u00e4 Orpo jatkaa tavoitteena olevan ett\u00e4 Suomi on hyvinvoiva maa<\/em> (=BKT kasvaa)10<\/a><\/sup>my\u00f6s jatkossa ja ett\u00e4 voimme antaa lapsille hyv\u00e4n koulutuksen, tukea perheit\u00e4, pit\u00e4\u00e4 huolta meid\u00e4n vanhuksista ja sairaista ja vammaisista.<\/em> Huomannette ettei sanota mit\u00e4\u00e4n koulutuksen ilmaisuudesta, tai miksei ”vanhuksista ja sairaista ja vammaisista” (ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 ei mainita) voida huolehtia nyt<\/em>. Ja jos ei nyt, niin miksi huolehtia paremmin my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Occamin partaveitsi siis sanoo ettei Orpo ole hullu, vaan ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on logiikka. Logiikka taas paljastuu tutkiessa toimia oikeiden tietojen varassa: kokoomuslaisessa retoriikassa eriarvoisuus ja valtion varallisuus linkitet\u00e4\u00e4n usein yhteen, ja tosiaankin eriarvoisuus on hallituskaudella kasvanut.11<\/a><\/sup> Kokoomuksen sanotaan perinteisesti olleen kiinnostunut puolustuksesta, ja toden totta: t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella puolustusmenot ovat kasvaneet, samalla kun Suomi on syvent\u00e4nyt riippuvaisuuksia mm. Israelista<\/a>, samalla kun on valmis myym\u00e4\u00e4n Yhdysvalloille sen Gr\u00f6lannin operaatiota varten tarvittavia j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00f6it\u00e412<\/a><\/sup>. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tietenkin perustellaan taloudellisella v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4 (siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 valtiontalous oli tasapainossa Orpon saadessa sen k\u00e4siins\u00e4 2023). Vaikka valtiontalous on varmasti Orpolle t\u00e4rke\u00e4, niin onko se yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin muutokset joita hallitus on onnistuneesti ajanut? Velat voi aina maksaa pois, mutta esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen polveen tai hyvinvointivaltion turvaverkkoon ammuttuja polviosumia ei niin vain paranneta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen retoriikka ei tietenk\u00e4\u00e4n ole uutta tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Orpolle varattua. Kirjoitin aiemmin kuinka Rosebudin Sivullisen ajo pois Helsingin yliopiston tiloista oli looginen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s tehdyst\u00e4 ongelmanasettelusta.<\/a> <\/p>\n\n\n

  1. Habsburgien sukupuu on sen verran tunnettu, ett\u00e4 suvun j\u00e4senet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4n\u00e4<\/a>. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  2. Omistukset olivat Z\u00fcrichin l\u00e4nsipuolella, halkaisijaltaan laajemmillaan 75 km. <\/a> \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  3. Mainittakoon lis\u00e4ksi ettei maaomaisuuden tuoton pienentyminen napapiiri\u00e4 l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnettua. Kun Ruotsille selvisi oma v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 Tilastokeskuksen perustamisen j\u00e4lkeen 1748, julistettiin tieto sotasalaisuudeksi. Britanniaan verrattava valtiomahti olikin todellisuudessa saarivaltakunnan sotilasmahdista vain kymmenesosa! \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  4. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maa-alueet ovat edelleen strategisesti merkitt\u00e4vi\u00e4, mutta paljon sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on alueella toimivien yritysten kyky jalostaa materiaaleja ja myyd\u00e4 niit\u00e4 paikkoihin joissa jalostusta ei voida tehd\u00e4: esimerkiksi Suomi rikastuu enemm\u00e4n myym\u00e4ll\u00e4 k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4 kuin sellua.

    Toissijaisesti mainittakoon ”resurssikirous”: resurssirikkaiden maiden tapa myyd\u00e4 luonnonvaroja jalostamatta. Kun kansallisomaisuuden myynti ei vaadi v\u00e4est\u00f6n ty\u00f6panosta, ylikorostuu valtiovallan rooli. T\u00e4m\u00e4 puolestaan mahdollistaa myydyn omaisuuden tuoton k\u00e4yt\u00f6n poliisivaltion perustamiseen.     \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  5. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa pit\u00e4\u00e4 mainita ett\u00e4 kun kyse ei ollut viel\u00e4 kansallisvaltioista, niin paikallisten kokemukset ja mielipiteet p\u00e4\u00e4kaupungin sijainnista eiv\u00e4t olleet merkitt\u00e4vi\u00e4. Ainakaan niit\u00e4 ei kuunneltu. Maa-alueiden kertyminen alkoi 1800-luvun aikana muuttua my\u00f6s toisella tavalla haastavaksi, kun valtakunnan alueelle ei oltu valmiita en\u00e4\u00e4 hankkimaan v\u00e4hemmist\u00f6kieli\u00e4 tai -uskontoja. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  6. Lis\u00e4ksi lainatakseni William Gibsonia: tulevaisuus ei ole tasaisesti jakaantunut. Maailmassa on edelleen paikkoja joissa teollistuminen ei ole juttu ja el\u00e4m\u00e4 tapahtuu ainakin osin omavaraistalouden varassa. T\u00e4ss\u00e4 viitekehyksess\u00e4 sukulaisavioliitot ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  7. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista joko sijoittamalla uuteen teknologiaan, tai sitten yksinkertaisesti j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 palkankorotukset maksamatta inflaation sy\u00f6dess\u00e4 jo maksettavaa palkkaa. Kun kokoomuksen \u00e4\u00e4nest\u00e4jille osinkotulot ovat t\u00e4rkeit\u00e4, on helppo n\u00e4hd\u00e4 kumpi valinta puoluetta enemm\u00e4n kiinnostaa. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  8. Suomen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmista kertoo ettei hallitus alunperink\u00e4\u00e4n saanut kuin 49,4% \u00e4\u00e4nist\u00e4, jotka tosin riittiv\u00e4t 108 paikkaan. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  9. Jatkosodan j\u00e4lkeen Kokoomuksella ei sitten hallitukseen ollutkaan asiaa ennen 1980-luvun loppua, jolloin Kokoomuksen laukaisema kasinotalous johti 1990-luvun lamaan, eik\u00e4 hyvin ole mennyt senk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  10. Jo Karl Marx huomautti ett\u00e4 oikeistoretoriikassa ”rikkaassa maassa asuu k\u00f6yh\u00e4 kansa”. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  11. T\u00e4ss\u00e4 asiasta puhuu silloinen Kokoomusnuorten puheenjohtaja. Linkki<\/a>. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li>
  12. Myyt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4t ovat pienempi\u00e4 kuin ne joita Suomi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 It\u00e4merell\u00e4. Toimittajan muotoilun mukaan niit\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ”Alaskaa pohjoisempana”<\/a>. \u21a9\ufe0e<\/a><\/li><\/ol>\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Olen miettinyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n logiikkaa viime aikoina paljon. Kun viel\u00e4 menn\u00e4kuussa mastodon -kommentti jossa viittasin termiin nimelt\u00e4 sai joitain jakoja, niin ehk\u00e4 viitsin kirjoittaa asiasta pidemminkin. Lyhyk\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n Pierre Bourdieun lanseeraama termi tarkoittaa, ettemme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toimintaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Esitelless\u00e4\u00e4n termi\u00e4\u00e4n Bourdieu k\u00e4ytti muutamaa toistuvaa esimerkki\u00e4, joista t\u00e4m\u00e4n tekstin lukijaa kiinnostanee eniten eurooppalaisten aatelistojen ristiinnainti, josta n\u00e4yt\u00f6sesimerkkin\u00e4 … <\/p>\n

    Jatka lukemista ”Mit\u00e4 hallituksemme ajattelee”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"[{\"content\":\"Habsburgien sukupuu on sen verran tunnettu, ett\u00e4 suvun j\u00e4senet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4n\u00e4<\/a>.\",\"id\":\"30dacfaf-de4e-403d-aa2e-75be1b1803c7\"},{\"content\":\"Omistukset olivat Z\u00fcrichin l\u00e4nsipuolella, halkaisijaltaan laajemmillaan 75 km. <\/a> \",\"id\":\"604e56a8-8e2f-4939-b943-5caff04630fd\"},{\"content\":\"Mainittakoon lis\u00e4ksi ettei maaomaisuuden tuoton pienentyminen napapiiri\u00e4 l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnettua. Kun Ruotsille selvisi oma v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 Tilastokeskuksen perustamisen j\u00e4lkeen 1748, julistettiin tieto sotasalaisuudeksi. Britanniaan verrattava valtiomahti olikin todellisuudessa saarivaltakunnan sotilasmahdista vain kymmenesosa!\",\"id\":\"d6313573-817e-452e-95bc-8be0b0dbfc76\"},{\"content\":\" Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maa-alueet ovat edelleen strategisesti merkitt\u00e4vi\u00e4, mutta paljon sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on alueella toimivien yritysten kyky jalostaa materiaaleja ja myyd\u00e4 niit\u00e4 paikkoihin joissa jalostusta ei voida tehd\u00e4: esimerkiksi Suomi rikastuu enemm\u00e4n myym\u00e4ll\u00e4 k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4 kuin sellua.

    Toissijaisesti mainittakoon \\\"resurssikirous\\\": resurssirikkaiden maiden tapa myyd\u00e4 luonnonvaroja jalostamatta. Kun kansallisomaisuuden myynti ei vaadi v\u00e4est\u00f6n ty\u00f6panosta, ylikorostuu valtiovallan rooli. T\u00e4m\u00e4 puolestaan mahdollistaa myydyn omaisuuden tuoton k\u00e4yt\u00f6n poliisivaltion perustamiseen.\",\"id\":\"01232b34-3986-413a-aa56-fa6a2ac79acd\"},{\"content\":\"T\u00e4ss\u00e4 kohtaa pit\u00e4\u00e4 mainita ett\u00e4 kun kyse ei ollut viel\u00e4 kansallisvaltioista, niin paikallisten kokemukset ja mielipiteet p\u00e4\u00e4kaupungin sijainnista eiv\u00e4t olleet merkitt\u00e4vi\u00e4. Ainakaan niit\u00e4 ei kuunneltu. Maa-alueiden kertyminen alkoi 1800-luvun aikana muuttua my\u00f6s toisella tavalla haastavaksi, kun valtakunnan alueelle ei oltu valmiita en\u00e4\u00e4 hankkimaan v\u00e4hemmist\u00f6kieli\u00e4 tai -uskontoja.\",\"id\":\"b1ae7e7e-ec13-49ca-8e02-6eaca1a062a0\"},{\"content\":\"Lis\u00e4ksi lainatakseni William Gibsonia: tulevaisuus ei ole tasaisesti jakaantunut. Maailmassa on edelleen paikkoja joissa teollistuminen ei ole juttu ja el\u00e4m\u00e4 tapahtuu ainakin osin omavaraistalouden varassa. T\u00e4ss\u00e4 viitekehyksess\u00e4 sukulaisavioliitot ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto.\",\"id\":\"49dd400a-a344-4dac-b0d0-ae78adf98ad3\"},{\"content\":\"T\u00e4m\u00e4 on mahdollista joko sijoittamalla uuteen teknologiaan, tai sitten yksinkertaisesti j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 palkankorotukset maksamatta inflaation sy\u00f6dess\u00e4 jo maksettavaa palkkaa. Kun kokoomuksen \u00e4\u00e4nest\u00e4jille osinkotulot ovat t\u00e4rkeit\u00e4, on helppo n\u00e4hd\u00e4 kumpi valinta puoluetta enemm\u00e4n kiinnostaa.\",\"id\":\"147531b5-5f73-4116-a684-bc5f8d7e4316\"},{\"content\":\"Suomen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmista kertoo ettei hallitus alunperink\u00e4\u00e4n saanut kuin 49,4% \u00e4\u00e4nist\u00e4, jotka tosin riittiv\u00e4t 108 paikkaan.\",\"id\":\"e417fe77-bb6f-47c2-90d6-eef4b31b4d06\"},{\"content\":\" Jatkosodan j\u00e4lkeen Kokoomuksella ei sitten hallitukseen ollutkaan asiaa ennen 1980-luvun loppua, jolloin Kokoomuksen laukaisema kasinotalous johti 1990-luvun lamaan, eik\u00e4 hyvin ole mennyt senk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen.\",\"id\":\"b4d793dc-14f6-4a09-96df-92bebd32afac\"},{\"content\":\"Jo Karl Marx huomautti ett\u00e4 oikeistoretoriikassa \\\"rikkaassa maassa asuu k\u00f6yh\u00e4 kansa\\\".\",\"id\":\"6d3b4ea1-7134-40fe-a540-d9c4b4f5cd30\"},{\"content\":\"T\u00e4ss\u00e4 asiasta puhuu silloinen Kokoomusnuorten puheenjohtaja.     Linkki<\/a>.\",\"id\":\"f16ab4a4-e8f5-4092-9593-9d02eb92ce74\"},{\"content\":\"Myyt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4t ovat pienempi\u00e4 kuin ne joita Suomi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 It\u00e4merell\u00e4. Toimittajan muotoilun mukaan niit\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \\\"Alaskaa pohjoisempana\\\"<\/a>.\",\"id\":\"a74c2055-8a66-4ade-b8b6-f0a71d4e0592\"}]"},"categories":[77,6,162,231,35,238],"tags":[],"class_list":["post-1388","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-politiikka","category-talous","category-tyomarkkinat","category-verkkokeskustelut","category-yhteiskuntatieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1388"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1431,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1388\/revisions\/1431"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}