{"id":221,"date":"2020-03-23T19:19:08","date_gmt":"2020-03-23T19:19:08","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=221"},"modified":"2020-03-23T19:19:08","modified_gmt":"2020-03-23T19:19:08","slug":"kolonialismi-ei-paattynyt-siirtomaaherruuksien-loppumiseen-ja-kohdistuu-myos-suomeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/221","title":{"rendered":"Kolonialismi ei p\u00e4\u00e4ttynyt siirtomaaherruuksien loppumiseen ja kohdistuu my\u00f6s Suomeen"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Koko artikkeli l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirjoitan t\u00e4m\u00e4n tekstin johdantona voidakseni k\u00e4sitell\u00e4kseni my\u00f6hemmin mm. Tampereen uuden j\u00e4\u00e4hallin nime\u00e4, Suomen historiaa ja kaivospolitiikkaa<\/em>.T\u00e4ll\u00e4 kertaa kuitenkin keskityn vain kolonialismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kolonialimi on vaikea aihe. Ahneutta, julmuutta, lukemattomien kulttuuriperimien menetyst\u00e4 ja rikoksia ihmiskuntaa kohtaan, kaikki kuorutettuna vahvimman oikeudella. Kun koko ajanjakso ajattelutapoineen tuntuu vastenmieliselt\u00e4, tekee helpoksi et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 se mahdollisimman kauaksi omasta arjesta ja kansan historiasta, jolloin n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4 paitsi oma historia, niin my\u00f6s ymm\u00e4rrys nykyhetkemme kehyksest\u00e4. Kielt\u00e4ytym\u00e4st\u00e4 pohtimasta olemme kuin traumatisoituneita ihmisi\u00e4, jotka myrkytt\u00e4v\u00e4t tulevaisuutensa kykenem\u00e4t\u00f6myytt\u00e4\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4 menneisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta mit\u00e4 kolonialismi on? Siirtomaaherruudet tietenkin, mutta sanominen ett\u00e4 vain <\/em>siirtomaaherruus on kolonialismia on kuin sanoisi ett\u00e4 tuhkarokon pilkut ihossa ovat tuhkarokkoa. Se on tietenkin totta, mutta ei tuhkarokkoa niiden pilkkujen takia v\u00e4ltell\u00e4, vaan sen vuoksi, mist\u00e4 pilkut ovat oire ja mit\u00e4 tauti tekee kehon sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos wikipediasta hakee artikkelin kolonialismista, tarjoaa se useampia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 riippuen ajasta ja paikasta. T\u00e4rkein ero on motivaatio: kun puhutaan kolonialismista 1500-luvusta l\u00e4htien, kyseess\u00e4 on ennenkaikkea taloudellisen hy\u00f6dyn ulosmittaaminen alueelta toiselle siten, ett\u00e4 vaihto hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 toista osapuolta selke\u00e4sti toista enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa jotain yksinkertaista kuin Espanjan kullankaivuuta Amerikan siirtomaissaan, mutta Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan siirtomaat ovatkin monimutkaisempia: siirtomaista haettiin raaka-aineita samalla kun alusmaita k\u00e4ytettiin laivaston (ja my\u00f6hemmin lentokoneiden) tukikohtina. Muitakin etuja oli: em\u00e4maan sekundatavaralle l\u00f6ytyi aina siirtomaista markkinat, kun ulkomaalaisten imperiumien tuotteet voitiin k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 rajalla. <\/p>\n\n\n\n

Ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kolonialismin perussyyn olevan kapitalistinen (ja militaristinen) eik\u00e4 vain imperiumien rakentamisen, ymm\u00e4rr\u00e4mme samalla imperiumit v\u00e4linearvollisiksi<\/em>, mink\u00e4 vuoksi niist\u00e4 oli verrattain helppo luopua muutamassa vuodessa 1960-luvulla. Kun eurooppalaiset saapuivat, heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n tarjottavaa paikallisille vastineeksi heid\u00e4n tuotteistaan. Sik\u00e4l\u00e4iset kulttuurit olivat rakentuneet paikallisten tavaroiden ymp\u00e4rille, eik\u00e4 eurooppalaisilla ollut juurikaan mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tarjota paikallisten ty\u00f6n ja tavaroiden (laajamittaista) vaihtoa varten. Piti turvautua v\u00e4kivaltaan. On huomattavaa, ett\u00e4 esimerkiksi Intian niemimaan valtiot valloitettiin nimenomaan mauste- ja teekaupan toimitusvalmiuden varmistamiseksi ja liitettiin ”suoraan” osaksi Britannian imperiumia vasta j\u00e4lkik\u00e4teen, kun luottamus It\u00e4-Intian kauppakompanjan kykyyn hallinnoida aluetta oli rahoituskriisien j\u00e4lkeen mennyt. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tintti Afrikassa (Tintin au Congo), 1931. My\u00f6hemmiss\u00e4 laitoksissa (Kongon itsen\u00e4istytty\u00e4) Tintti opettaa matematiikkaa. Opettamalla Kongossa Belgiasta ”normaalina” Tintti samalla kertoo nuorille, millaisia heid\u00e4n tulisi olla jotteiv\u00e4t he olisi ”ep\u00e4normaaleja”. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuosisatojen siirtomaavallan aikana kolonioiden kulttuuria muutettiin niin, ett\u00e4 tarve eurooppalaisten tavaroille olikin olemassa: kristinusko, eurooppalaisen kulttuurin edist\u00e4minen koulun kautta, paikallisten kielten syrj\u00e4ytyminen em\u00e4maan kielen hyv\u00e4ksi, maa-alueiden uusjako ym. johtivat kolonioiden muutokseen niin, ett\u00e4 niiden kanssa kyettiin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n (ep\u00e4tasa-arvoista) kauppaa. Vaikka alueilla siirryttiin demokratiaan, niin siirtomaavallan aikana alueelle tulleet yritykset j\u00e4iv\u00e4t — niiden omaisuutta suojelevien sotilaiden uniformut vain vaihtuivat. Asia on erityisen silmiinpist\u00e4v\u00e4 Yhdysvaltain banaanivaltio-politiikan kanssa(jos Yhdysvaltain yritysten omaisuutta uhataan, CIA suorittaa vallankumouksen), mutta esimerkiksi Ranskan entiset siirtomaat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t edelleen Ranskan (sittemmin Euroopan) keskuspankin alaisuudessa olevaa frangia ja EU:n kauppasopimukset kohtelevat n\u00e4it\u00e4 entisi\u00e4 siirtomaita eri tavalla ”muihin” maihin n\u00e4hden. N\u00e4in em\u00e4valtiolle itsen\u00e4istyminen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niink\u00e4\u00e4n imperiumin menetyst\u00e4 kuin ”turhista menoerist\u00e4 luopumista”. T\u00e4rkeiden resurssien saanti on edelleen turvattu, sotilastukikohdat kuuluvat edelleen em\u00e4maalle (Kyproksen tilanne on varsinkin ilmiselv\u00e4, kts. kuva) ja tarvittaessa voidaan tukea yht\u00e4 presidenttikandidaattia toisten ohi tai jopa toteuttaa suoraan vallankumous.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kyproksen kartta. Kypros on Britannian entinen siirtomaa. Osana itsen\u00e4istymisprosessia Britannia rajasi sotilastukikohtansa koloniansa ulkopuolelle, jolloin maan itsen\u00e4istyminen ei vaikuttanut sotilastukikohtiin, jotka kattavat merkitt\u00e4v\u00e4n osan valtio(ide)n pinta-alasta. Kuva: CIA World Factbook \/ Wikipedia. Ei tekij\u00e4noikeutta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mit\u00e4 kolonialismi sitten on t\u00e4n\u00e4\u00e4n? Ilmiselvi\u00e4 kohtia on ep\u00e4edulliset kauppa-, maa- ja lainasopimukset (kts. otsikkokuva), mutta kyse voi olla my\u00f6s hienovaraisemmista asioista. Jos esimerkiksi maalla ei ole omaa (merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4) viihdeteollisuuttaan tai historiantutkimustaan, niin kansakunta n\u00e4kee itsens\u00e4 nimenomaan sit\u00e4 kautta, miten ”em\u00e4maan” historiankirjoitus ja viihdeteollisuus heid\u00e4t n\u00e4kee. Kyse ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n bin\u00e4\u00e4risest\u00e4 joko-tai tilanteesta, jos esimerkiksi jonkun alan tai genren teoksia ei ole, niin t\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa voimakkaasti maailmankuvaan alan\/genren ulkopuolellakin. Kun helsinkil\u00e4isess\u00e4 kahvilassa ei saa palvelua suomeksi, ”koska kaikki ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 englantia muttei suomea”, niin kyse on muun muassa kolonialismista; em\u00e4maan n\u00e4kemisen ”tyypillisen\u00e4” ja siirtomaan ”poikkeuksellisena”. T\u00e4h\u00e4nh\u00e4n esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4 pyrkii Russia Today -kanavallaan, mutta samaa tekee esimerkiksi Yhdysvallat ja sen yritykset rahoittamalla Hollywood -tuotannoissa ”oikeita” tapoja n\u00e4hd\u00e4 amerikkalainen kulttuuri ja sen tuotteet (ml. asevoimat), joka sitten n\u00e4ytt\u00e4ytyy ihmisten asenteissa Yhdysvaltain politiikan eri osa-alueita kohtaan. My\u00f6s EU pyrkii t\u00e4h\u00e4n erilaisilla TV-ohjelmien ja streamauspalveluiden sis\u00e4lt\u00f6jen alkuper\u00e4ismaita ohjailevilla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin viel\u00e4 Suomen historiasta ja nykyhetkest\u00e4 kolonisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta ja toisaalta miten t\u00e4m\u00e4 kaikki n\u00e4kyy kotikaupungissani Tampereella.<\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoitan t\u00e4m\u00e4n tekstin johdantona voidakseni k\u00e4sitell\u00e4kseni my\u00f6hemmin mm. Tampereen uuden j\u00e4\u00e4hallin nime\u00e4, Suomen historiaa ja kaivospolitiikkaa.T\u00e4ll\u00e4 kertaa kuitenkin keskityn vain kolonialismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n. Kolonialimi on vaikea aihe. Ahneutta, julmuutta, lukemattomien kulttuuriperimien menetyst\u00e4 ja rikoksia ihmiskuntaa kohtaan, kaikki kuorutettuna vahvimman oikeudella. Kun koko ajanjakso ajattelutapoineen tuntuu vastenmieliselt\u00e4, tekee helpoksi et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 se mahdollisimman kauaksi omasta arjesta ja kansan … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Kolonialismi ei p\u00e4\u00e4ttynyt siirtomaaherruuksien loppumiseen ja kohdistuu my\u00f6s Suomeen”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,77,123,16,6],"tags":[125,135,133,127,128,124,131,126,132,134,130],"class_list":["post-221","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-historia","category-kolonialismi","category-nykyaika","category-politiikka","tag-eu","tag-historia","tag-hollywood","tag-kolonialismi","tag-kypros","tag-ranska","tag-rt","tag-tintti","tag-venaja","tag-viihdeteollisuus","tag-yhdysvallat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=221"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/221\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":226,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/221\/revisions\/226"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=221"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=221"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}