{"id":256,"date":"2020-07-22T19:47:14","date_gmt":"2020-07-22T19:47:14","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=256"},"modified":"2020-07-22T19:49:24","modified_gmt":"2020-07-22T19:49:24","slug":"kenella-on-lupa-nimeta-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/256","title":{"rendered":"Kenell\u00e4 on lupa nimet\u00e4 maailma?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Yleisradio 2.6.2010<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Raamatussa Jumala asettaa Aatamille teht\u00e4v\u00e4n nimet\u00e4 paratiisin puut ja el\u00e4imet. Teko oli psykologisesti t\u00e4rke\u00e4: ihminen kokee ymm\u00e4rryst\u00e4, voimautumista ja hallinnan tunnetta nimenomaan nime\u00e4miseen kykenemisen kautta. My\u00f6hempin\u00e4 aikoina ihmisten levitt\u00e4ytymiselle uusille alueille – maantieteellisesti, luonnontieteellisesti, yhteiskuntatieteellisesti – on aina tarkoittanut nimien antamista. Niiden avulla kykenemme viittamaan kokemuksiimme ja puhumaan niist\u00e4 eteenp\u00e4in. Tarinoissa tuntemattomiin paikkoihin johtavien karttojen saaminen on usein seikkailukertomusten alku (mm. Aarresaari<\/em>) ja toisaalta tuntemattoman nime\u00e4minen tarinan huipentuma (mm. Tittelintuure<\/em>). Australiassa raaka-aineita omaamattomat aborginaalit kykeniv\u00e4t vaeltamaan ilman karttoja valtavilla (ja t\u00e4ynn\u00e4 myrkyllist\u00e4 floraa ja faunaa sis\u00e4lt\u00e4vill\u00e4) er\u00e4mailla v\u00e4hemmin vaaroin, koska nime\u00e4misten ansiosta turvallisten reittien muistaminen oli helppoa. Kun aborginaalit sittemmin ”sivistettiin” pakottamalla koululaitoksiin, unohtivat he kotiseutujensa nimet, jolloin er\u00e4maa muuttui joutomaaksi. T\u00e4m\u00e4 kuvaa konkreettisella tasolla sit\u00e4, kuinka suuri merkitys nime\u00e4misell\u00e4 on paitsi uskonnollisesti, niin yhteis\u00f6llisesti ja maantieteellisesti.<\/p>\n\n\n\n

Nykyaikana nime\u00e4minen ty\u00f6kaluissa toimii vastaavasti kuin tarinoissa ja esimoderneina aikoina, mutta nimien k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 olemme j\u00e4\u00e4neet kuulijoiden asemaan. Esimerkiksi kes\u00e4kuun toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2010 Liikennevirasto ilmoitti Helsingin rautatieaseman uudelleennime\u00e4misest\u00e4 kylteiss\u00e4 ja aikatauluissa Helsinki C:ksi. Laajasti uutisoitu aihe ei kuitenkaan ehtinyt viel\u00e4 kohuksi, kun jo seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Liikennevirasto julkaisi oikaisun: rautatieaseman oviin ja aikatauluihin tulisi ”p\u00e4\u00e4rautatieasema”; ”Helsinki C” olisi varattu ainoastaan Liikenneviraston sis\u00e4isiin j\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Aihe her\u00e4tti aikoinaan itsell\u00e4ni kiinnostuksen nimiin ja nime\u00e4miseen. Helsingin rautatieasema on ollut yksi Helsingin t\u00e4rkeimmist\u00e4 maamerkeist\u00e4 jo liki sadan vuoden ajan: katukuvassa, kartoissa, kirjoissa ja televisiossa. Voisiko maamerkin todellakin nimet\u00e4 vain ilmoituksella, ilman ett\u00e4 aseman k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 olisi siihen sanavaltaa? Ent\u00e4 yksityist\u00e4 omaisuutta: jos rakentaa suuren maamerkin, niin onko rakentajalla oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 miten maamerkki\u00e4 tulisi kutsua? Ent\u00e4 jos ostaa jo olemassaolevan maamerkin ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 nimet\u00e4 sen vaikkapa N\u00e4sinneulasta Uros Liveksi?<\/p>\n\n\n\n

Nime\u00e4miseen ja nimenmuutoksiin liittyv\u00e4t ongelmat eiv\u00e4t ole uusia. Eurooppalaistaustaiset tutkimusmatkaajat ”nimesiv\u00e4t” vuoria ja kaupunkeja parhaaksi katsomallaan tavalla riippumatta siit\u00e4, oliko niill\u00e4 jo nimet. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidenttien naamoista tuttu Rushmore-vuori oli alunperin paikallisen nime\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan Seitsem\u00e4n isois\u00e4\u00e4: paikka oli pyh\u00e4, joten sen nime\u00e4minen ja kaivertaminen oli osoitus kolonisaatiosta kahdella ari tavalla. Suomessa taas akateemikot nimesiv\u00e4t ”kansanomaisempia” kasveja ja maamerkkej\u00e4 uudestaan siirtyess\u00e4\u00e4n poisp\u00e4in Turusta kohti villi\u00e4 Savoa ja Lappea: t\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 ”liitosalueilla” yleiset ”Paskalammet<\/a>”, joita on pidetty osoituksena joko ”Varsinais-Suomessa” harrastetusta nimisensuurista tai my\u00f6hemmin ”liitosalueilla” tehdyst\u00e4 vinoilusta kartoittajien kustannuksella. J\u00e4ljemp\u00e4\u00e4 tukisi se, ett\u00e4 samaa perinnett\u00e4 seuraa my\u00f6hempin\u00e4 aikoina Tampereella sijaitseva Paskalinna<\/a> (talossa oli ajalleen ep\u00e4tyypillisen korkea m\u00e4\u00e4r\u00e4 vessoja) ja Helsingiss\u00e4 Makkaratalo<\/a> (fa\u00e7aadin t\u00e4rkeimm\u00e4n piirteen mukaan) kuin Pasilan M\u00e4llikin<\/a> (”Mall of Tripla”). Kyseess\u00e4 on hienovarainen kapina: te voitte antaa paikoille vaikka mit\u00e4 nimi\u00e4, mutta meid\u00e4n ei ole pakko niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Iltasanomat 2.6.2010<\/a>, osa samaa konsernia kuin Helsingin Sanomat. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nimikapina on merkityksellinen varsinkin silloin, kun ”virallinen” nimi ei ole pysyv\u00e4 tai ei tee alueen k\u00e4ytt\u00e4jien el\u00e4m\u00e4\u00e4 helpommaksi. Kun Tampereen monitoimiareena esimerkiksi nimettiin ”virallisesti” Uros Live:ksi<\/em>, kyse oli vain kymmenen vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuudesta. Siit\u00e4 hy\u00f6tyi rahan saaja ja antaja, mutta hy\u00f6tyiv\u00e4tk\u00f6 tamperelaiset? Hy\u00f6tyv\u00e4tk\u00f6 kartantekij\u00e4t, wikipedian p\u00e4ivitt\u00e4j\u00e4t, ihmiset joilla tulee tulevaisuudessa olemaan vaikeuksia keksi\u00e4 mill\u00e4 sanalla viitata vaikkapa monitoimialueen ensimm\u00e4iseen viiteenkymmeneen vuoteen (olettaen ett\u00e4 nimi vaihtuu kymmenen vuoden v\u00e4lein, kuten on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4). Kyse on k\u00e4siteavaruuden ry\u00f6st\u00f6louhinnasta, yhteiskunnallisen arvon osaoptimoinnista.<\/p>\n\n\n\n

Diktatuureissa sanojen ja varsinkin nimien merkitys ja k\u00e4ytt\u00f6 ovat huolellisesti kuratoituja. L\u00e4nsimaisissa demokratioissa sananvapaus antaa laajemman mahdollisuuden sanoa sanottavansa, mutta samalla kakofonian keskell\u00e4 kuulluiksi tulevat vain ne, joilla on mahdollisuus saavuuttaa useimpia silmi\u00e4 ja korvia: mainoksia katukuvassa, radiossa, TV:ss\u00e4. Samalla mahdollisuus olla kyseenalaistamattomana portinvartijana esimerkiksi sanomalehdess\u00e4 on suuri valta, yhteiskuntamme suurimpia. Onkin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 t\u00e4t\u00e4 luottamusta suhteiden varjeluun yl\u00f6sp\u00e4in (omistajiin ja liike-el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin) vai alasp\u00e4in (yhteis\u00f6n asukkaiden korvina ja \u00e4\u00e4nin\u00e4). Valta korostuu Suomen kaltaisessa maassa, jossa merkitt\u00e4vi\u00e4 mediatahoja on vain harva, jolloin omistajatahojen yst\u00e4v\u00e4t voivat odottaa suurtakin hienovaraisuutta toimittajien taholta, kuten Harri Nyk\u00e4sen toimittaja-uran loppuvaiheet osoittavat. <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tulee rautatieasemaan, niin ennen Liikenneviraston l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 oikaisua Helsingin Sanomat ehti haastatella suunnitelman takana olevia ihmisi\u00e4. Koska haastattelu tehtiin hienotunteisesti, j\u00e4i siit\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi mihin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Helsinki C oli tarkoitettu. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lehti laatikin lehdist\u00f6tiedotteesta elokuvakiekoista tutun ”kommenttiraidan”. Samalla hankkeen kritiikin taso oli edell\u00e4mainittujen kanssa samalla rimalla:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Helsingin Sanomat 3.6.2010.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lopulta Helsinki C:ss\u00e4 oli kyse siit\u00e4, kenelle kaupunki kuului. Pienyhteis\u00f6ss\u00e4 muutama ihminen voi enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n virallisesti tulla yhteisymm\u00e4rrykseen siit\u00e4, ett\u00e4 alueen pieni lampi on nimenomaan paskalampi<\/em>, mutta kaupungissa se ei yhteis\u00f6n keskeisten siteiden puutteellisuuden vuoksi ole mahdollista. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi tarvitaan paikallislehti, jolloin toimittajan k\u00e4sitys maailmasta muuttuu my\u00f6s lehden julkaisualueen k\u00e4sitykseksi, ilman vastaehdotuksia. Jos toimittaja ei ole samaa mielt\u00e4 asukkaiden kanssa, j\u00e4\u00e4v\u00e4t asukkaat yksin tuntemattomien sanojen keskelle. Kokemuksena t\u00e4m\u00e4 ei eroa muuten kuin mittakaavaltaan siit\u00e4, mit\u00e4 aborginaalit ja intiaanit joutuivat siirtomaissa aikoinaan kokemaan. Samalla nimien muuttuminen kaupungeissa kansainv\u00e4lisisten, kaupallisten tai logististen tarpeiden vuoksi on esimerkki kapitalismin ja globalisaation tuottamasta sis\u00e4isest\u00e4 kolonialismista: uusien maa-alueiden sijaan valloitetaan uutta ajatusavaruutta. Siell\u00e4 miss\u00e4 viel\u00e4 muutamia kymmeni\u00e4 vuosia aiemmin olisi ollut t\u00e4ysin absurdia ajatella n\u00e4kev\u00e4n mainoksia (kuten kartat), pid\u00e4mme nyky\u00e4\u00e4n niin normaalina, ettei esimerkiksi monitoimiareenan nime\u00e4minen tuottanut kumoistakaan keskustelua. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raamatussa Jumala asettaa Aatamille teht\u00e4v\u00e4n nimet\u00e4 paratiisin puut ja el\u00e4imet. Teko oli psykologisesti t\u00e4rke\u00e4: ihminen kokee ymm\u00e4rryst\u00e4, voimautumista ja hallinnan tunnetta nimenomaan nime\u00e4miseen kykenemisen kautta. My\u00f6hempin\u00e4 aikoina ihmisten levitt\u00e4ytymiselle uusille alueille – maantieteellisesti, luonnontieteellisesti, yhteiskuntatieteellisesti – on aina tarkoittanut nimien antamista. Niiden avulla kykenemme viittamaan kokemuksiimme ja puhumaan niist\u00e4 eteenp\u00e4in. Tarinoissa tuntemattomiin paikkoihin johtavien karttojen … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Kenell\u00e4 on lupa nimet\u00e4 maailma?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,32,77,161,140,123,16,6,46,121],"tags":[180,175,172,169,179,127,177,174,171,184,182,173,176,178,181,170,183],"class_list":["post-256","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-arki","category-historia","category-kaupungit","category-kaupunkisuunnittelu","category-kolonialismi","category-nykyaika","category-politiikka","category-tampere","category-tulevaisuus","tag-aborginaalit","tag-globalisaatio","tag-helsingin-rautatieasema","tag-helsinki-c","tag-intiaanit","tag-kolonialismi","tag-liikennevirasto","tag-makkaratalo","tag-nasihalli","tag-pasilan-malli","tag-paskalampi","tag-paskalinna","tag-pisara","tag-rushmore","tag-turku","tag-uros-live","tag-varsinais-suomi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=256"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":336,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256\/revisions\/336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=256"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=256"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=256"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}