{"id":259,"date":"2020-05-17T09:04:00","date_gmt":"2020-05-17T09:04:00","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=259"},"modified":"2020-05-10T17:51:07","modified_gmt":"2020-05-10T17:51:07","slug":"vahemman-kuljettuja-teita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/259","title":{"rendered":"V\u00e4hemm\u00e4n kuljettuja teit\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"Mummo<\/a>
Klikkaa suuremmaksi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Mummo Ankan auto on Detroit Electricin valmistama s\u00e4hk\u00f6auto, kenties vuosimallia 1916. Mummon auton j\u00e4lkeen uusia malleja puskettiin ulos viel\u00e4 parisenkymment\u00e4 vuotta aina vuoteen 1939 menness\u00e4, mutta myynti jatkui varastojen varassa viel\u00e4 1943. T\u00e4n\u00e4 vuonna Mummokin ilmestyi autonsa kanssa sarjakuviin. Kun sota-aikana bensiini oli kallista ja kortilla, niin Mummon museorekisteriin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 auto oli my\u00f6s taloudellinen ajaa. <\/p>\n\n\n\n

Carl Barksin sarjakuvissa 1950-luvulla autolla oli jo hieman ik\u00e4\u00e4, mutta Suomen teill\u00e4 l\u00f6ytyy vanhempiakin. Autona Mummon peli ei ollut kovin nopea, sill\u00e4 sen huippunopeus oli vain 32 km\/h (kantamaa oli uutena 340 km), bensiinill\u00e4 kulkevan aikalaisensa T-Fordin taassen 72 km\/h. Toisaalta eiv\u00e4tp\u00e4 tietk\u00e4\u00e4n olleet hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, joten ehk\u00e4 kulku hevosk\u00e4rryn vauhtia oli ihan riitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1900-luvun alussa ei ollut ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 bensiinimoottori oli paras ratkaisu autolle. Bensiiniauton k\u00e4ynnist\u00e4minen oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja rasvaista; moottori vaati jatkuvaa huoltoa ja korjaaminen oli ennen varaosien aikakautta vaikeaa. S\u00e4hk\u00f6moottoreissa toisaalta oli (ja on edelleen) verrattain v\u00e4h\u00e4n liikkuvia osia, joten auto k\u00e4ynnistyi nappia painamalla eik\u00e4 juurikaan tarvinnut huoltoa. Muitakin voimal\u00e4hteit\u00e4 oli, esimerkiksi h\u00f6yrymoottorit, joista kuuluisin Suomessa taitaa olla ex-p\u00e4\u00e4ministerimme Sipil\u00e4n m\u00f6kkiauto El Kamina. Niiss\u00e4 tosin oli halvan raaka-aineen vastapainoksi r\u00e4j\u00e4hdysriski, jos paineen antoi huolimattomuuttaan nousta liian korkeaksi. <\/p>\n\n\n\n

”Yleisen tiedon” mukaan s\u00e4hk\u00f6autojen merkitys alkoi v\u00e4henty\u00e4, kun bensiiniautot kehittyiv\u00e4t. Vuonna 1908 Cadillac oli ensimm\u00e4inen valmistaja, jonka moottorien osat olivat kesken\u00e4\u00e4n vaihdettavia ja vuonna 1913 rakennettiin ensimm\u00e4iset autot ilman auton edess\u00e4 olevaa, k\u00e4ynnist\u00e4misen vuoksi tarpeellista kampea. Moottorit olivat edelleen herkki\u00e4, mutta ainakin ne pystyi nyt viem\u00e4\u00e4n korjaamoon. Kun viel\u00e4 sotateollisuus p\u00e4\u00e4tti ett\u00e4 h\u00f6yry- tai s\u00e4hk\u00f6moottori ovat melkoisen ep\u00e4varma idea rintamalle, niin bensiinimoottoria alettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomattavasti suuremmalla innostuksella kuin kilpailijoita. Tulevaisuus oli varma. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka sotateollisuus itsess\u00e4\u00e4n varmaankin ratkaisi polttomoottorin voiton, oli voittoon my\u00f6s muitakin syit\u00e4. 1900-luvun alussa s\u00e4hk\u00f6verkko ei ollut yht\u00e4 laajalle levinnyt kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja Teslan lataaminen verkossa ilman lis\u00e4laitteita vie edelleen kymmenisen tuntia. T-Ford oli my\u00f6s joustavampi. Siihen myytiin lis\u00e4laitteita joilla sit\u00e4 pystyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi traktorina.<\/p>\n\n\n\n

On mielenkiintoista pohtia, millainen maailma olisi t\u00e4n\u00e4\u00e4n jos bensamoottorien sijaan s\u00e4hk\u00f6moottorin kehityst\u00e4 olisi jatkettu — tai jos maanteille ja kaduille ei olisi hevosten, ratikoiden ja polkupy\u00f6rien lis\u00e4ksi ilmestynyt autoja, jotka hitaasti h\u00e4\u00e4tiv\u00e4t muut kulkuneuvot pois tielt\u00e4\u00e4n (mm. Turun ratikan purku 1960-luvulla; polkupy\u00f6r\u00e4n siirtym\u00e4 kulkuv\u00e4lineest\u00e4 kuntoluv\u00e4lineeksi 1960-luvun aikana). Ajatus on kuitenkin kovin monimutkainen, koska t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi paitsi ettei 1900-luvun alussa olisi sodittu, niin ett\u00e4 kaupunkirakenne olisi ollut sellainen, ettei autolle olisi niin ollut tarvetta. Suomessahan yksityisautoilu yleistyi vasta 1950-luvulla, ollen sit\u00e4 ennen l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja muiden nopeasti ja suunnittelemattomasti liikkuvien asiantuntijoiden erikoisuus. <\/p>\n\n\n\n

Lopulta pit\u00e4\u00e4 tunnustaa, ett\u00e4 jos s\u00e4hk\u00f6moottori olisi 1900-luvun alussa ollut toimiva ratkaisu, ei sen ymp\u00e4rill\u00e4 olisi ollut meid\u00e4n tunnistamamme kaltaista kulttuuria, ehkei edes ihmist\u00e4. Ajatus on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4, koska 2000-luvulla hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen tarkoittaa paitsi siirtym\u00e4\u00e4 pois bensiinimoottoreista, niin kenties my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6autoista. Vaikka autot itse eiv\u00e4t polta fossiilisia polttoaineita, niin niiden rakentaminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 energiaa ja renkaat tuottavat ilmanlaatua paikallisesti heikent\u00e4vi\u00e4 pienhiukkasia. Parkkipaikat viev\u00e4t tilaa muilta toiminnoilta (esimerkiksi puistoilta) ja kerrostalot vaativat viereens\u00e4 my\u00f6s toisen kerrostalon autoja varten. Samalla ”hyv\u00e4t liikenneyhteydet” tarkoittavat kaupungin purkua moottoriteiden tielt\u00e4, (kuten Smith-Pesosen moottoritiesuunnitelma Helsinkiin 1960-luvulla todisti), mik\u00e4 edelleen tarkoittaa kaupunkikeskustojen slumiutumista Detroitin tapaan. <\/p>\n\n\n\n

Edelleen: kukaan ei osta autoa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen kotoa t\u00f6ihin ja kauppaan (koti on mahdolista ostaa kaupan ja ty\u00f6paikan vierest\u00e4), vaan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4sti suunnitellusta kaupungista maalle. N\u00e4in kaupungeissa teht\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat my\u00f6s viihtyvyyteen maalla, koska autojen vuoksi niidenkin teit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 paremmin autoille sopiviksi.<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia: Detroit Electric.<\/a>
Wikipedia: Smith-Pesosen suunnitelma Helsinki\u00e4 varten.<\/a>
T-Ford traktorina.<\/a>
Youtube: Restauroitu Detroit Electric 1914 katuk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuonna 2014<\/a>
Juha Sipil\u00e4n El Kamina -kakkosauto<\/a>.
Wikipedia: Turun ratikka.<\/a>
Helsinki ottaa py\u00f6r\u00e4ilyyn mallia nyt 1930-luvulta<\/a> (maksumuuri)
<\/p>\n\n\n\n

PS. Ensimm\u00e4isen maailmansodan ja nykyhetken v\u00e4lill\u00e4 on kokeiltu muitakin tapoja kuljettaa satoja kiloja rautaa: painemoottorissa tankissa on nestem\u00e4ist\u00e4 ilmaa, jota ulosp\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 auto kulkee eteenp\u00e4in (ongelmana oli valtavat r\u00e4j\u00e4hdykset t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4). Kaasuautossa taas poltetaan esimerkiksi maakaasua. Sitten on tietenkin viel\u00e4 kaapelista virtaa saavat johdinautot ja oma henkil\u00f6kohtainen suosikkini vauhtipy\u00f6r\u00e4<\/a>, jossa auton sis\u00e4ll\u00e4 on ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 ulkopuolisesta voimanl\u00e4hteest\u00e4 kiihdytetty valtava myllynkivi, josta moottori siirt\u00e4\u00e4 voimaa renkaisiin. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mummo Ankan auto on Detroit Electricin valmistama s\u00e4hk\u00f6auto, kenties vuosimallia 1916. Mummon auton j\u00e4lkeen uusia malleja puskettiin ulos viel\u00e4 parisenkymment\u00e4 vuotta aina vuoteen 1939 menness\u00e4, mutta myynti jatkui varastojen varassa viel\u00e4 1943. T\u00e4n\u00e4 vuonna Mummokin ilmestyi autonsa kanssa sarjakuviin. Kun sota-aikana bensiini oli kallista ja kortilla, niin Mummon museorekisteriin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 auto oli my\u00f6s taloudellinen ajaa. … <\/p>\n

Jatka lukemista ”V\u00e4hemm\u00e4n kuljettuja teit\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,32,77,66,140,16,6,121],"tags":[],"class_list":["post-259","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-arki","category-historia","category-ilmastokriisi","category-kaupunkisuunnittelu","category-nykyaika","category-politiikka","category-tulevaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=259"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":269,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/259\/revisions\/269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}