{"id":276,"date":"2020-05-24T13:34:00","date_gmt":"2020-05-24T13:34:00","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=276"},"modified":"2020-05-21T14:07:50","modified_gmt":"2020-05-21T14:07:50","slug":"valtioliittojen-valiaikaisuudesta-ja-eun-tulevaisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/276","title":{"rendered":"Valtioliittojen v\u00e4liaikaisuudesta ja EU:n tulevaisuudesta"},"content":{"rendered":"\n

Joskus 2000-luvun puolessav\u00e4liss\u00e4 kiinnostuin valtioliitoista. En muista mit\u00e4 kautta, mutta todenn\u00e4k\u00f6isemmin se liittyi jotenkin Euroopan unionin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n \u201dsui generis\u201d (ts. \u201duniikki lumihiutale\u201d). Paperilla kun EU tuntui kovasti valtioliitolta. K\u00e4ytin paljon aikaa lukeakseni kaiken mink\u00e4 l\u00f6ysin valtioliitoista verkossa, merkitt\u00e4vimmist\u00e4 modernina aikana olleista valtioliitoista kuten (Pohjois)-Saksan valtioliitto, Neuvostoliitto ennen toista maailmansotaa ja Yhdysvallat ennen toista perustuslakia. Samalla mietin, miten n\u00e4m\u00e4 erosivat Euroopan unionista ja miksi valtioliitto on historiallisesti ollut hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 harvinainen; l\u00e4hes kaikki valtioliitot kun tuntuivat kest\u00e4v\u00e4n noin 20 vuotta ennen kuin hajoavat joko osatekij\u00f6ihin tai tiivistyv\u00e4t liittovaltioiksi. Mietin mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtui ja olisiko t\u00e4m\u00e4 my\u00f6s EU:n kohtalo? Ja jos n\u00e4in, miksi niin ei ollut jo tapahtunut?<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/a>
Klikkaa suuremmaksi. Saksan valtioliitto. Liiton merkitt\u00e4vimm\u00e4t valtiot olivat Preussi ja It\u00e4valta, jotka taistelivat kesken\u00e4\u00e4n vallasta. Vuonna 1866 It\u00e4valta j\u00e4i liitosta pois. Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin valtioliitto oli vastarinnan puutteessa muuttunut Preussin johtamaksi Saksan keisarikunnaksi, liittovaltioksi. L\u00e4hde: Wikipedia<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

En l\u00f6yt\u00e4nyt tuolloin vastausta, mutta ajan my\u00f6t\u00e4 ymm\u00e4rsin 20\nvuoden ilmi\u00f6n olevan yleismaallisempi: ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeiset\nEuroopan uudet demokratiat romahtivat l\u00e4hes j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n diktatuureiksi ja sama\ntapahtui Afrikassa muutamaa vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin, juurikin noin 20 vuoden\npaikkeilla. <\/p>\n\n\n\n

Lopulta mieleeni tuli vastauksen ehk\u00e4 olevan virkamieshallinnossa, ei niink\u00e4\u00e4n poliittisessa yhten\u00e4isyydess\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4. Edes 1700-luvun itsevaltaiset kuningaskunnat eiv\u00e4t toimineet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hallitsijan ehdoilla. Mikromanageroitavaa oli liikaa. Sen sijaan syntyi virastoja ja ministeri\u00f6it\u00e4, jotka tulkitsivat aiempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja laativat niiden perusteella toimintaohjeita hallitsijaa vaivaamatta. Tarpeeksi vahvat byrokraattiset rakenteet tarkoittivat, ett\u00e4 valtio pysyi pystyss\u00e4 ilman hallitsijan p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa. Samalla edistynyt hallinto pystyi paikkaamaan yksitt\u00e4isten hallitsijoiden heikkouksia, antaen n\u00e4ille tilaa ottaa toimijuutta siell\u00e4, miss\u00e4 olivat parhaimmillaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde: HS.fi<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kun virkamieshallinto syntyy yhten\u00e4isvaltiossa tai\nliittovaltiossa, pyrkii se ottamaan toiminnassaan huomioon hallitsijan (tai\nhallituksen) yhteishyv\u00e4n. N\u00e4in se pyrkii v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tilanteita, joissa hallitsijan\nv\u00e4liintuloa tarvitaan. Valtioliitossa yhteishyv\u00e4 on kuitenkin jokaisen\nj\u00e4senvaltion erillinen ja paikallisbyrokratiat saattavat jopa pyrki\u00e4 ajamaan\netujaan toisiaan vasten. Samalla ne sys\u00e4\u00e4v\u00e4t selvitett\u00e4vi\u00e4 ongelmia\nkorkeammalle tasolle, j\u00e4senvaltioiden hallitsijoiden kesken\u00e4\u00e4n selvitett\u00e4v\u00e4ksi.\nT\u00e4ll\u00f6in viimeist\u00e4\u00e4n talouden syklit tarkoittavat neuvottelua suhteen\npysyvyydest\u00e4. Kasvavasta kakusta on helppo jakaa, mutta kutistuvasta kukaan ei\nhalua pienemp\u00e4\u00e4. Jos kriisi jatkuu, vaihtoehdot typistyv\u00e4t valtioliiton\nhajoamiseen tai tiivistymiseen liitttovaltioksi.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sitten on Euroopan unionin tilanne? Sen taustalla on perustajavaltioiden kokema trauma jatkuvista sodista yleens\u00e4 ja toisesta maailmansodasta erityisesti. Saksalle tai Ranskalle kyseess\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omasta lyhyen aikav\u00e4lin edusta, vaan pelko uusista sodista. T\u00e4m\u00e4n edess\u00e4 ollaan valmiita tekem\u00e4\u00e4n suuriakin kompromisseja ja suuriakin muutoksia; t\u00e4m\u00e4n vuoksi EU:ssa on kaikissa olomuodoissaan ollut kyse \u201dyh\u00e4 l\u00e4heisemm\u00e4st\u00e4 liitosta\u201d ja sille on my\u00f6s pyritty rakentamaan omaa hallintoa. Tavoitteena on siis alusta asti voinut pit\u00e4\u00e4 ry\u00f6mint\u00e4\u00e4 kohti liittovaltiota tavalla, jossa hajoaminen ei ole vaihtoehto. Toisaalta uusille j\u00e4senvaltioille j\u00e4senyys on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt mahdollisuutena luoda yh\u00e4 kasvavaa hyvinvointia kertaluontoisella itsen\u00e4isyyden menetyksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde: HS.fi <\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kun itsen\u00e4isyyden alue sitten jatkuvasti rapautuu, niin t\u00e4m\u00e4 aiheuttaa uusissa j\u00e4senmaissa poliittisen kriisin (”emme me t\u00e4h\u00e4n sitoutuneet”), jota yritet\u00e4\u00e4n ratkaista jarruttamalla liittovaltiokehityst\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla, hakemalla poikkeuksia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja lopulta j\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 kokonaan pois joko virallisesti (Brexit) tai ep\u00e4virallisesti (Puola ja Unkari). Samalla valtioliiton sis\u00e4ll\u00e4 liittovaltiokehitys nopeutuu, kun jarrukapuloita siirtyy aitioon. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Klikkaa suuremmaksi. Euroopan unionin kehitys vuosina 1947 – 2020. Merkitt\u00e4v\u00e4t sopimukset on tehty vuosina 1957, 1965, 1975, 1986, 1990, 1992, 1997, 2001, 2007. L\u00e4hde: Wikipedia.<\/a> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Miksi Euroopan unioni on sitten edelleen \u201dsui generis\u201d eik\u00e4 liittovaltio, jos EU on valtioliitto ja valtioliittojen elinaika on yleens\u00e4 noin 20 vuotta? Euroopan yhteis\u00f6n perustamisasiakirja kun on jo vuodelta 1967 ja Maastrictin sopimus vuodelta 1992. V\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 kyse on Euroopan unionin laajentumisesta. Aina kun on tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4 laajentuminen, on vauhti hidastunut ja toisaalta kello nollattu: laajennus kun on tarkoittanut my\u00f6s EU:n hallinnon uudistuksia, jotka on pit\u00e4nyt neuvotella jokaisen jo olemassa olevan j\u00e4senmaan kanssa uudestaan, kun valtioliittona EU ei itse voi yksipuolisesti tehd\u00e4 uudistuksia. Samalla merkitt\u00e4vimm\u00e4t poliittiset kriisipes\u00e4kkeet on saatu purettua. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa Lissabonin sopimuksesta (2007) on kuitenkin jo 13 vuotta, kun aiemmin suurin v\u00e4li onnistuneiden neuvotteluiden v\u00e4lill\u00e4 on ollut 7 vuotta. \u00a0Uusia sopimuksia (merkitt\u00e4vi\u00e4 j\u00e4senehdokkaita, jotka vaatisivat nykyisen sopimuksen avaamista) ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Samalla Britannia on eronnut ja Puolan ja Unkarin tulevaisuus osana unionia rapautuvina demokratioina on kyseenalainen. <\/p>\n\n\n\n

Minulla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista p\u00e4tevyytt\u00e4 antaa mink\u00e4\u00e4nlaisia valistuneita arvauksia, mutta luulen ett\u00e4 euron taustalla olevat sopimukset vaativat uuden neuvottelukierroksen yhteisvastuusta ja mieluiten pian. Neuvottelukierros tulee onnistumaan, koska eurosta eroaminen tarkoittaisi eroavalle j\u00e4senelle l\u00e4hes varmuudella pitk\u00e4\u00e4 lamaa, mihin ei oikein kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy poliittista tahtotilaa. Yhteisvastuutettu euro tulee vahvistamaan unionin ydint\u00e4 niin, ett\u00e4 liittovaltio on seuraava pys\u00e4kki. Euron ulkopuolella olevista maista osa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 liitty\u00e4 euroon ja hyv\u00e4ksyy samalla liittovaltion. Nyt eurossa olevista maista kukaan ei eroa. Euron ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t saattavat liitty\u00e4 my\u00f6hemmin, mutta osa putoaa liitosta kokonaan pois, Brexitin ep\u00e4onnistumisesta huolimatta. Veikkaan ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 on Puola ja Unkari. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde: HS.fi<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Arvelen ett\u00e4 uusi eurosopimus tulee vuosien 2025 \u2013 2030 v\u00e4liss\u00e4. Nykyinen eurokriisi on jatkunut jo kohta 10 vuotta ja muuttunut koko ajan vain merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. Koronavirus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n helpota asiaa. 2050 meill\u00e4 on viel\u00e4 yht\u00e4 neuvottelukierrosta my\u00f6hemmin jonkinlainen liittovaltio. T\u00e4st\u00e4 kehitys ei en\u00e4\u00e4 paljoa syvene ainakaan sataan, ehkei kahteenkaan sataan vuoteen, sill\u00e4erilaiset kulttuurit tekev\u00e4t yhden koon vastausten etsimisen vaikeaksi.<\/p>\n\n\n\n

Ajatus liittovaltiosta ei ole minulle iloinen asia. Siin\u00e4 on puolensa, mutta toisaalta hyvinvointivaltion tulevaisuus hankaloituu ja toimintamahdollisuudet rajoittuvat. Olen melkoisen iloinen, ettei minun tarvinnut vuonna 1995 antaa omaa mielipidett\u00e4ni aiheesta \u2013 vaikka valinta oli ehk\u00e4 lopulta pienempi kuin ennalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Suomi oli jo sitoutunut pohjoismaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja Tanskan ollessa j\u00e4sen jo vuodesta 1973 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n integraatio olisi joka tapauksessa mennyt varsin pitk\u00e4lle. Vaihtoehto saattoi olla pitk\u00e4lti valinta osavaltion tai territorion v\u00e4lill\u00e4, yhdysvaltalaista kielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseni.<\/p>\n\n\n\n

Mutta siit\u00e4 ehk\u00e4 joskus toiste.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joskus 2000-luvun puolessav\u00e4liss\u00e4 kiinnostuin valtioliitoista. En muista mit\u00e4 kautta, mutta todenn\u00e4k\u00f6isemmin se liittyi jotenkin Euroopan unionin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n \u201dsui generis\u201d (ts. \u201duniikki lumihiutale\u201d). Paperilla kun EU tuntui kovasti valtioliitolta. K\u00e4ytin paljon aikaa lukeakseni kaiken mink\u00e4 l\u00f6ysin valtioliitoista verkossa, merkitt\u00e4vimmist\u00e4 modernina aikana olleista valtioliitoista kuten (Pohjois)-Saksan valtioliitto, Neuvostoliitto ennen toista maailmansotaa ja Yhdysvallat ennen toista perustuslakia. Samalla … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Valtioliittojen v\u00e4liaikaisuudesta ja EU:n tulevaisuudesta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,156,77,16,6,121],"tags":[125,157,159,160,158],"class_list":["post-276","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-eu","category-historia","category-nykyaika","category-politiikka","category-tulevaisuus","tag-eu","tag-euro","tag-federalismi","tag-saksa","tag-valtioliitto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/276","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=276"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/276\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":281,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/276\/revisions\/281"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=276"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=276"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=276"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}