{"id":384,"date":"2020-10-01T23:26:27","date_gmt":"2020-10-01T21:26:27","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=384"},"modified":"2022-11-13T05:55:50","modified_gmt":"2022-11-13T03:55:50","slug":"yhdysvallat-ei-ole-demokratia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/384","title":{"rendered":"Yhdysvallat ei ole demokratia"},"content":{"rendered":"\n<p>Donald Trumpin presidenttikauden l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan on pohdittu todistavatko tulevat kuukaudet kansainvallan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 Yhdysvalloissa. Parempi kysymys olisi kuitenkin pohtia, miksi Yhdysvaltoja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n demokratiana.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/pbs.twimg.com\/media\/EjJKkkJXgAAEWT-?format=jpg&amp;name=medium\" alt=\"Image\" width=\"219\" height=\"499\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Martin Giles ja Benjamin Page. 1. kuvasta n\u00e4kyy kuinka v\u00e4est\u00f6n kannatus laille (harmaa, suosio kasvaa oikealle ment\u00e4ess\u00e4) ei johda lain l\u00e4pimenon todenn\u00e4k\u00f6isyyden kasvuun (musta viiva).  Kahdessa alemmasse n\u00e4emme kuinka talouseliitin ja lobbareiden kannatuksella on voimakkaampi korrelaatio.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Vuonna 2014 <a href=\"https:\/\/www.cambridge.org\/core\/journals\/perspectives-on-politics\/article\/testing-theories-of-american-politics-elites-interest-groups-and-average-citizens\/62327F513959D0A304D4893B382B992B\">Martin Giles ja Benjamin Page <\/a>julkaisivat tutkimuksen Yhdysvaltain kongressin s\u00e4\u00e4t\u00e4mien lakien kansansuosiosta. Hypoteesin mukaan kansansuosiota nauttineet lakialoitteet olisivat menestyneet muita paremmin. N\u00e4in ei kuitenkaan k\u00e4ynyt. Riippumatta v\u00e4est\u00f6nsuosiosta tai sen puutteesta, noin 30 % lakialoitteista hyv\u00e4ksyttiin laeiksi. Samaan aikaan erilaisten lobbausryhmien ja talousvaikuttajien suhtautuminen m\u00e4\u00e4r\u00e4si hyl\u00e4tt\u00e4isiink\u00f6 laki vai menisik\u00f6 se l\u00e4pi. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli ilmeinen: kongressin j\u00e4senet eiv\u00e4t olleet kiinnostuneet \u00e4\u00e4nest\u00e4jien vaan rahoittajien mielipiteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 onkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 vaalikampanjoiden maksaessa miljoonia dollareita. Vuonna 2014 edustaja David Joly kertoikin <em>60 minutes <\/em>-ohjelmalle, ett\u00e4 h\u00e4nen e<a href=\"https:\/\/www.cbsnews.com\/news\/60-minutes-are-members-of-congress-becoming-telemarketers\/\">nsimm\u00e4inen ja t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 edustajana oli ker\u00e4t\u00e4 18 000 $ p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/a> <\/p>\n\n\n\n<p>Mutta mist\u00e4 itse \u00e4\u00e4net vaalikampanjaan? Yhdysvaltain historia demokratian kanssa on <\/p>\n\n\n\n<p>t vaikea. 1700-luvun lopulla maan itsen\u00e4istyess\u00e4 \u00e4\u00e4nestysoikeus oli vain maata tai veroja maksavilla miehill\u00e4, yhteens\u00e4 6 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4nioikeus laajeni ja muutama etel\u00e4inen osavaltio \u00e4\u00e4nestikin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen mustan enemmist\u00f6n turvin itselleen my\u00f6s mustan senaattorin. Tummaihoisten luottamusteht\u00e4v\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin hetkelliseksi harvinaisuudeksi. \u00c4\u00e4nestysoikeuden sijaan alettiin rajoittaa \u00e4\u00e4nestysmahdollisuutta ja edelleen \u00e4\u00e4nen vaikutusta vaalitulokseen. Keskeisen\u00e4 mahdollistajana oli \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4ksi rekister\u00f6ityminen, jossa yhteydess\u00e4 tulee ilmoittaa asuinalue ja puoluekanta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n tiedon avulla oli mahdollista:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/thumb\/5\/55\/How_to_Steal_an_Election_-_Gerrymandering.svg\/720px-How_to_Steal_an_Election_-_Gerrymandering.svg.png\" alt=\"File:How to Steal an Election - Gerrymandering.svg\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vaalipiirien jako. <a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:How_to_Steal_an_Election_-_Gerrymandering.svg\">Steve Nass (CC)<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Uudelleenpiirt\u00e4\u00e4 vaalipiirit siten, ett\u00e4 tietyn puolueen kannattajilla on alueella enemmist\u00f6 oikeaa puoluetta ja v\u00e4hemmist\u00f6 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 puoluetta. N\u00e4in vaalipiirin edustajanpaikan tuleva haltija on etuk\u00e4teen tiedossa ja v\u00e4hemmist\u00f6ksi piiriin j\u00e4\u00e4v\u00e4t\u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t kykene vaikuttamaan \u00e4\u00e4nestykseen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muissa vaalipiireiss\u00e4. <\/li>\n\n\n\n<li>\u00c4\u00e4nioikeuden rajoitus poistamalla \u00e4\u00e4nioikeus nykyisilt\u00e4 ja entisilt\u00e4 vangeilta. Koska v\u00e4hemmist\u00f6t ovat usein mediaani\u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 k\u00f6yhempi\u00e4 ja todenn\u00e4k\u00f6isemmin \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t demokraatteja, v\u00e4hemmist\u00f6jen vangitseminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 demokraatti\u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4. (Vankilatuomioita jaetaan my\u00f6s helpommin kuin Suomessa. Vaikka esimerkiksi kannabiksen polttaminen on nyky\u00e4\u00e4n  laillista 11 osavaltiossa, on se kuitenkin liittovaltiotasolla laitonta ja voi johtaa vankilaan kaikissa osavaltioissa.)<\/li>\n\n\n\n<li>Noin 7 % Yhdysvaltain veronmaksajista on maahanmuuttajia vailla \u00e4\u00e4nestysoikeutta. Heist\u00e4 enemmist\u00f6 edustaa puutteellisen kielitaidon tai sopivan koulutuksen vuoksi alempia ty\u00f6v\u00e4enluokkia.<\/li>\n\n\n\n<li>K\u00f6yhien \u00e4\u00e4nestyksen rajoittaminen vaatien esimerkiksi ajokorttia tai passia \u00e4\u00e4nestyst\u00e4 varten. Toisin kuin Suomessa, \u00e4\u00e4nest\u00e4mist\u00e4 varten ei jaeta ilmaisia henkil\u00f6todistuksia. <\/li>\n\n\n\n<li>\u00c4\u00e4nestysp\u00e4iv\u00e4t ovat viikolla, jolloin tuntipalkalla ty\u00f6skentelevien (eli k\u00f6yhempien) on vaikeampi k\u00e4yd\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li> \u00c4\u00e4nestyspisteit\u00e4 sijoitetaan enemm\u00e4n rikkaille asuinalueille ja v\u00e4hemm\u00e4n k\u00f6yhille. V\u00e4\u00e4rill\u00e4 alueilla sijoitetuille harvoille \u00e4\u00e4nestyspisteelle saattaa olla pidempi jono kuin mit\u00e4 \u00e4\u00e4nestyspiste on auki. \u00c4\u00e4nestyspisteen sijainti voidaan my\u00f6s vaihtaa osoitteen ilmoittamisen j\u00e4lkeen. N\u00e4in kaikki kiinnostuneet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n ja \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n haluavat joutuvat odottamaan tunteja, menett\u00e4en p\u00e4iv\u00e4n palkan.<\/li>\n\n\n\n<li> \u00c4\u00e4nestysoikeus on vain yhdell\u00e4 etuk\u00e4teen ilmoitetulla \u00e4\u00e4nestyspaikalla. Jos \u00e4\u00e4nestyspaikalla ei ole tietoa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n tulosta, ei t\u00e4ll\u00e4 ole \u00e4\u00e4nioikeutta. Kun Yhdysvalloissa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n pit\u00e4\u00e4 etuk\u00e4teen ilmoittautua olevansa demokraatti, republikaani tai &#8221;itsen\u00e4inen&#8221;, on oikean nimen poistaminen ilmoittautumisrekisterist\u00e4 helppoa. \u201dKatoamisia\u201d tapahtuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, eik\u00e4 niit\u00e4 ehdit\u00e4 vaalip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 en\u00e4\u00e4 korjata.<\/li>\n\n\n\n<li> Kaksipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vaalien ensimm\u00e4inen kierros tapahtuu puolueiden sis\u00e4ll\u00e4, jolloin &#8221;v\u00e4\u00e4r\u00e4t&#8221; ehdokkaat on helppo karsia pois joko v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ll\u00e4 tuella tai lupaamalla heille luottamusteht\u00e4vi\u00e4 &#8221;oikean&#8221; ehdokkaan voittaessa. \u00c4\u00e4nestyspiirien jaon vuoksi \u201doikean\u201d ehdokkaan l\u00e4pimeno on aina kongressitasolle asti selvi\u00f6.<\/li>\n\n\n\n<li> Keskittyneen mediakent\u00e4n vuoksi ihmisten mielipiteit\u00e4 on helppo manipuloida. Ihmisten on vaikea televisiota katsomalla saada selville, mik\u00e4 on totta (sanomalehdist\u00f6 Yhdysvalloissa on pitk\u00e4lti kuollut). Fox News on tunnetuin esimerkki, mutta pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa t\u00e4h\u00e4n syyllistyv\u00e4t mainostulojen toivossa kaikki.<\/li>\n\n\n\n<li> Pitkien ty\u00f6viikkojen (l\u00e4hteist\u00e4 riippuen 44\u201348 tuntia viikossa, tehdasty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 jopa 68\u201380 tuntia; Suomessa 37,5) vuoksi kansalaisilla ei ole aikaa itsen\u00e4iseen tutkimusty\u00f6h\u00f6n tai kansalaisaktivismiin. Mielenosoitukset ovat pitk\u00e4lti vapaa-aikaa omaavien opiskelijoiden sek\u00e4 rajoitteiden alkuper\u00e4st\u00e4 hyvin tiet\u00e4vien mustien yksinoikeus.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ei itsess\u00e4\u00e4n voita vaaleja. Yhdess\u00e4 ne kuitenkin turvaavat istuvien edustajien paikat niin puolueen sis\u00e4iselt\u00e4 kuin ulkoiseltakin kilpailulta. Samalla \u00e4\u00e4nestystulosten varmuus jo ennen vaalip\u00e4iv\u00e4\u00e4 johtaa poliittiseen apatiaan. Nukkuvien puolue on vaaleista riippuen 40\u201348 % (Suomessa noin 20%). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 50\/50-jaolta ulosp\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 demokraattien ja republikaanien kannatus onkin gallupmittausten mukaan todellisuudessa 23\u201327 % republikaaneille ja 29\u201333 % demokraateille. Puolueiden kannatuseron n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys kongressissa tai presidentinvaalien tuloksissa kertoo toimivasta vilunkipelist\u00e4 (Trump h\u00e4visi vaalit 2,8 miljoonalla \u00e4\u00e4nell\u00e4, 2,1 % marginaalilla).<\/p>\n\n\n\n<p>Yhdysvaltoja kuitenkin kutsutaan vaihtelevasti \u201dmaailman johtavaksi demokratiaksi\u201d, \u201dmaailman vapaimmaksi maaksi\u201d ja \u201ddemokratian airueksi\u201d. Puhe on tarkoitettu paitsi kansalaisille niin ulkomaalaisille katsojille. Omalle kansalle demokratian vakuuttelu tarkoittaa olemassa olevan asiantilan hyv\u00e4ksymist\u00e4 enemmist\u00f6n tahtona. Ulkopolitiikassa vetoaminen demokratiaan toimii hyv\u00e4n\u00e4 ly\u00f6m\u00e4aseena Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja Kiinaa vastaan sek\u00e4 auttaa retoriikassa muiden l\u00e4nsimaiden kanssa. Esimerkiksi EU kokee Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n vakoilun vaarallisemmaksi eurooppalaiselle demokratialle kuin Yhdysvaltojen, vaikka Snowdenin paljastuksista tied\u00e4mme, ett\u00e4 Yhdysvallat on toiminnassa paljon Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja Kiinaa edell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Trumpin julistautuminen diktaattoriksi ei siis niink\u00e4\u00e4n muuttaisi Yhdysvaltojen luonnetta vaan vahvistaisi ja toisi ilmeisemm\u00e4ksi piirteet, jotka sill\u00e4 on ollut jo vuosikymmeni\u00e4. Diktaattorikaan ei hallitse jumalien mandaatilla, vaan on riippuvainen kannatusjoukoistaan. Jos kannatusta ei saa kansalta tai sen enemmist\u00f6lt\u00e4 (kuten demokratiassa on tapana), tulee se yl\u00e4luokkaisilta eturyhmilt\u00e4 kuten t\u00e4h\u00e4nkin asti. Demokratian esitt\u00e4minen kuitenkin on tarjonnut tilanteen, jossa niin kansa kuin eturyhm\u00e4t ovat voineet uskoa hallinnon edustavan viime k\u00e4dess\u00e4 heit\u00e4. Trumpin diktatorisoituminen (tai edes sen yritt\u00e4minen) pakottaisi katsomaan todellisuutta silmiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Suurimmat muutokset eiv\u00e4t t\u00e4ll\u00f6in ole niink\u00e4\u00e4n valtiossa itsess\u00e4\u00e4n, kuin ulko- ja sis\u00e4politiikassa. Muut demokratiat ottaisivat omien kansalaistensa painostuksesta Yhdysvaltoihin enemm\u00e4n et\u00e4isyytt\u00e4, kun taas sis\u00e4politiikassa marginaaliin ty\u00f6nnetyt v\u00e4est\u00f6t saattavat aktivoitua kun nykytilanteen olemassaoloa ei voi perustella en\u00e4\u00e4 kansan tahdolla.<\/p>\n\n\n\n<p>PS. Usein sanotaan, ettei Yhdysvalloissa ole marxilaista vasemmistoa (\u201dyhteiskunta kuuluu kaikille, ei vain rikkaille\u201d), ainoastaan sosiaaliliberaaleja (\u201dvaurauden ep\u00e4tasaisen jaon ongelmia lievitet\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4\u201d) ja heit\u00e4 vastustavia konservatiiveja. Tai toisinsanoen: keskustasta-oikealle ja oikeisto. Kummatkin edustetut n\u00e4k\u00f6kulmat l\u00e4htev\u00e4t ylemm\u00e4st\u00e4 keskiluokasta. Taloustieteen perusteorioiden mukaisesti kaksipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 tavoitella konsensusta tavoittelemalla kellok\u00e4yr\u00e4n keskustassa olevia liikkuvia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 luopumatta silti valitussa reunassa olevista &#8221;peruskannattajistaan&#8221;. Vilunkipelin ja sit\u00e4 seuraavan nukkuvien puolueen suuren koon vuoksi \u201dmediaani\u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4\u201d on vaeltanut oikealle \u201dmediaaniveronmaksajasta\u201d. Asiaa ei yht\u00e4\u00e4n auta rikkauden ja menestyksen ihannointi, joka est\u00e4\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enluokkaan kuuluvia pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 tilanteestaan \u00e4\u00e4nt\u00e4. Nykyhetken tilanne ei edusta historiaa: 1930-luvulla Yhdysvalloissa oli kenties maailman kehitynein sosiaalidemokratia ja 1950-luvulla progressiivinen verotus oli huomattavasti korkeampi kuin Suomessa t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Muutos nykyiselle poliittiselle linjalle tapahtui 1970-luvun aikana. Nykylinjan kiveenhakkuuna pidet\u00e4\u00e4n hetke\u00e4, jolloin Ronald Reagan vei valtion tuen ay-liikkeelt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p><em>En ole erikoistunut Yhdysvaltain valtio-oppiin. Jos tekstiss\u00e4 on suurempia puutteita, kuulisin niist\u00e4 mieluusti.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Donald Trumpin presidenttikauden l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan on pohdittu todistavatko tulevat kuukaudet kansainvallan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 Yhdysvalloissa. Parempi kysymys olisi kuitenkin pohtia, miksi Yhdysvaltoja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n demokratiana. Vuonna 2014 Martin Giles ja Benjamin Page julkaisivat tutkimuksen Yhdysvaltain kongressin s\u00e4\u00e4t\u00e4mien lakien kansansuosiosta. Hypoteesin mukaan kansansuosiota nauttineet lakialoitteet olisivat menestyneet muita paremmin. N\u00e4in ei kuitenkaan k\u00e4ynyt. Riippumatta v\u00e4est\u00f6nsuosiosta tai sen puutteesta, &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/384\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Yhdysvallat ei ole demokratia&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,77,6,188],"tags":[],"class_list":["post-384","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-historia","category-politiikka","category-yhdysvallat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/384","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=384"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/384\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":441,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/384\/revisions\/441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=384"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=384"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=384"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}