{"id":388,"date":"2020-11-01T19:22:01","date_gmt":"2020-11-01T17:22:01","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=388"},"modified":"2020-11-01T19:22:01","modified_gmt":"2020-11-01T17:22:01","slug":"yksityisautoilu-kaupunkitilan-suunnittelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/388","title":{"rendered":"Yksityisautoilu kaupunkitilan suunnittelussa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Yksityisautoilun edist\u00e4minen kaupungeissa l\u00e4hti 1900-luvun alussa oletuksesta, ett\u00e4 liikkumistapa olisi mahdollinen vain harvoille. Kuitenkin yksityisautojen m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja koot ovat jatkuvasti kasvaneet ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s niiden tarvitsema infrastruktuuri. 1960-luvulle saavuttaessa yksityisautoilua alettiin pit\u00e4\u00e4 jo tulevaisuuden liikkumistapana, jolloin k\u00e4vely\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 alettiin kehitt\u00e4\u00e4 liikenteen sijaan urheiluna. Ero on merkitt\u00e4v\u00e4: py\u00f6r\u00e4 tai k\u00e4vely liikkumisv\u00e4lineen\u00e4 vaatii suoria ja mutkattomia reittej\u00e4 kaupunginosien v\u00e4lill\u00e4, kun taas urheilussa halutaan monipuolisesti haastavia, mieluiten ympyr\u00e4n muotoisia reittej\u00e4 helposti yksityisautolla saavutettavissa paikoissa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta emme ole ennen viime vuosia miettineet yksityisautoilun merkityst\u00e4 kaupungeissa kokonaisvaltaisesti. Uusia yksityisautoilua parantavia projekteja perustellaan edelleen nimenomaan pienimuotoisina parannuksina, miettim\u00e4tt\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehityst\u00e4 tai kaupungin lopullista ulkoasua. Esimerkiksi Tampereen Kaleva-Hakamets\u00e4ss\u00e4 katutilaan on tulossa tulevina vuosina suuria uudistuksia, joista autoliikenteen linjat ovat jo piirretty ja hyv\u00e4ksytty. K\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn osalta suunnitelmat ovat kuitenkin edelleen kesken, mik\u00e4 tulee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoittamaan mutkittelua autoliikenteen ehdoilla.<\/p>\n\n\n\n

Kaikenlis\u00e4ksi yksityisautoiluun teht\u00e4v\u00e4t parannukset eiv\u00e4t tule edes helpottamaan tilannetta. Jo 1960-luvulta l\u00e4htien on tiedetty, ett\u00e4 parempi yksityisautoiluinfra kannustaa yh\u00e4 uusia ihmisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksityisautoa. N\u00e4in liikenneruuhkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on teiden leveydest\u00e4 ja parkkipaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 huolimatta vakio. Sen sijaan puistojen ja k\u00e4velyteiden p\u00e4\u00e4lle rakennetut autokaistat ja parkkipaikat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t asumismukavuutta ja pident\u00e4v\u00e4t matkustusaikoja, kun taloja joudutaan purkamaan parkkihallien tielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
H\u00e4meenkadun liikennett\u00e4 ennen. Kuvaaja tuntematon. Katu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 t\u00e4ydemm\u00e4lt\u00e4, mutta kuvassa on vain viisi yksityisautoa. Muut ovat parkissa, tehden kuvan py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n kulun vaaralliseksi esimerkiksi ovien avautuessa. Lis\u00e4ksi niiden viem\u00e4 tila on pois jalankulusta, ulkoterasseista ja julkisesta liikenteest\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomessa on haluttu k\u00e4sitell\u00e4 yksityisautoilua tavalla, jossa autoinfra ei olisi pois muusta liikenteest\u00e4. V\u00e4ite ei kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa: talojen v\u00e4liss\u00e4 oleva tila ei kasva yksityisautoilun kehityksen my\u00f6t\u00e4. Niinp\u00e4 1900-luvun alussa rakennettujen talojen v\u00e4liin laitettu autokaista on pois k\u00e4velyteist\u00e4 ja viheralueista. Joskus tilanpuute on johtanut my\u00f6s talojen purkamiseen tai uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n parkkihalleina, kun autoja varten on tarvittu lis\u00e4\u00e4 tilaa. Samalla asumisviihtyvyys alueella on laskenut. T\u00e4t\u00e4 ei ole Suomessa yleisesti pidetty ongelmana, koska kaupunkeja on perinteisestikin pidetty ik\u00e4vin\u00e4 asuinpaikkoina. M\u00f6kkien olemassaoloon liittyy usein ajatus remontoida rakennus talviasuttavaksi el\u00e4kep\u00e4ivien kokoaika-asunnoksi. Uudempana vaihtoehtona t\u00e4lle \u201dsuomalaiselle unelmalle\u201d on \u201dnurmij\u00e4rvi-ilmi\u00f6\u201d jossa m\u00f6kki ostetaan alunperinkin talviasuttavana ja sielt\u00e4 matkustetaan p\u00e4ivitt\u00e4in kaupunkiin t\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Yksityisautoilun jatkuva lis\u00e4\u00e4ntyminen ja kaupunkien muuttuminen asutusalueesta yksinomaan ”ty\u00f6paikkakeskittym\u00e4ksi” on yksi mahdollinen tulevaisuudenmalli, mutta se pit\u00e4isi tietoisesti valita. T\u00e4ll\u00f6in pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 keskustelu siit\u00e4, halutaanko keskusta-aluetta viihtyis\u00e4ksi vai hyvin autoilla l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 saavutettavaksi (kuten Yhdysvaltain Detroit). Ero on merkitt\u00e4v\u00e4. \u201dAutoilukaupungissa\u201d tarvitaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 parkkipaikkoja (jokainen auto tarvitsee v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi parkkipaikkaa: yhden kodin ja yhden ty\u00f6paikan l\u00e4heisyyteen) ja leveit\u00e4 teit\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 kulkemiseen. Vaihtoehtona oleva \u201djulkisen liikenteen, py\u00f6r\u00e4ilyn ja jalankulun kaupunki\u201d taas vaatisi jo olemassa olevienkien parkkiruutujen osittaista muuttamista py\u00f6r\u00e4teiksi, esplanadeiksi ja puu-istutuksiksi. Jonkin verran n\u00e4iden vaihtoehtojen v\u00e4lill\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4 kompromisseja esimerkiksi parkkihallien ja kaupunkitunnelien avulla, mutta n\u00e4m\u00e4 maksavat paljon rahaa. Sijoitukset mm. tunneleihin tarkoittavat, ettei kaupungilla usein ole rahaa esimerkiksi k\u00e4velykatujen rakentamiseen. Tuloksena yksityisautoilu lis\u00e4\u00e4ntyisi t\u00e4ll\u00f6in entuudestaan. <\/p>\n\n\n\n

PS. Yksityisautoilu on kaupunginsuunnittelukysymyksen lis\u00e4ksi osin my\u00f6s luokkakysymys, johon liittyy py\u00f6r\u00e4ilyn lis\u00e4ksi my\u00f6s julkinen liikenne. Kansanedustaja Veikko Vallin esitti taannoin twitteriss\u00e4 Tampereen ratikan olevan \u201dmamujuna\u201d jolla \u201dl\u00e4hi\u00f6iden ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t maahanmuuttajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t isommalla joukolla keskustan Kelaan pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa\u201d. Tviitin taustalla nousee ajatus kaupungin luonnollisesta j\u00e4rjestyksest\u00e4 kolmeen osaan: on rikkaiden l\u00e4hi\u00f6 josta tullaan autolla, palvelusv\u00e4en asuttama keskusta sek\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 eristyksiss\u00e4 pidett\u00e4vien ep\u00e4toivottujen ghetto, tuleva Roseng\u00e5rd, jossa mahdollisuuksien puute purkautuu v\u00e4kivaltaisuuksina ja rikollisuutena.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksityisautoilun edist\u00e4minen kaupungeissa l\u00e4hti 1900-luvun alussa oletuksesta, ett\u00e4 liikkumistapa olisi mahdollinen vain harvoille. Kuitenkin yksityisautojen m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja koot ovat jatkuvasti kasvaneet ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s niiden tarvitsema infrastruktuuri. 1960-luvulle saavuttaessa yksityisautoilua alettiin pit\u00e4\u00e4 jo tulevaisuuden liikkumistapana, jolloin k\u00e4vely\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 alettiin kehitt\u00e4\u00e4 liikenteen sijaan urheiluna. Ero on merkitt\u00e4v\u00e4: py\u00f6r\u00e4 tai k\u00e4vely liikkumisv\u00e4lineen\u00e4 vaatii suoria ja … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Yksityisautoilu kaupunkitilan suunnittelussa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,32,77,66,161,140,16,6,46,121],"tags":[],"class_list":["post-388","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-arki","category-historia","category-ilmastokriisi","category-kaupungit","category-kaupunkisuunnittelu","category-nykyaika","category-politiikka","category-tampere","category-tulevaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=388"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":392,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions\/392"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}