{"id":396,"date":"2020-11-20T20:42:29","date_gmt":"2020-11-20T18:42:29","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=396"},"modified":"2020-11-21T19:23:33","modified_gmt":"2020-11-21T17:23:33","slug":"kuka-hyotyy-kun-luonto-tuhoutuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/396","title":{"rendered":"Kuka hy\u00f6tyy kun luonto tuhoutuu?"},"content":{"rendered":"\n

1960-luvulla Kekkosen Tamminiemeen rakennettiin saunan viereen uima-allas, osin merelt\u00e4 vallatulle t\u00e4ytt\u00f6maalle. Teko oli pragmaattinen. 1960-luvun alussa suomalaiset vesialueet olivat pahasti saastuneita: j\u00e4tevedet niin asunnoista kuin tehtaistakin kaadettiin enimm\u00e4kseen puhdistamattomina l\u00e4heisimpiin vesialueisiin. Helsingiss\u00e4 vedet haisivat niin, ettei niit\u00e4 voinut tulla kymmeni\u00e4 metrej\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi. Uiminen luonnonvesiss\u00e4 ei houkuttanut ja niinp\u00e4 uima-altaita rakennettiin paitsi rikkaille, niin kansalle. Suurin osa suomalaisista uimahalleista on rakennettu samanaikaisesti Kekkosen uima-altaan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tamminiemi. Uima-allas sijaitsee kuvan luoteisosassa olevan rakennuksen vasemmassa laidassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uima-altaiden kanssa samanaikaisesti tehtiin my\u00f6s muita projekteja. Helsinki oli vuosisatoja ottanut vett\u00e4 Vantaanjoesta, mutta vedenlaatu oli romahtanut sen aktiivisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 viem\u00e4rij\u00e4rjestelm\u00e4n \u201dkantareittin\u00e4\u201d. Asiaa korjattiin 1967 valmistuneella, 11 kilometri\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 Hiidenveden tunnelilla. Se juoksutti lis\u00e4vett\u00e4 Vantaaseen j\u00e4teveden laimentamiseksi, mutta jo viisi vuotta my\u00f6hemmin sen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys pysyv\u00e4n\u00e4 ratkaisuna oli selv\u00e4. 1972 alettiin rakentaa maailman toisiksi pisimm\u00e4ksi (120 km) osoittautunutta vesitunnelia P\u00e4ij\u00e4nteelt\u00e4 Helsinkiin (valmistui 1982).<\/p>\n\n\n\n

Luonnon tuhoutuminen ei ole rajoittunut vedenhakuun. Toisen maailmansodan j\u00e4lkimainingeissa v\u00e4liaikaiseksi toimeksi otetut laajat avohakkuut j\u00e4iv\u00e4t osaksi suomalaista mets\u00e4nhoitoa tuhoten alueiden arvon sienien ja marjojenpoiminnassa. Kaupunkien kasvu puolestaan tuhosi niiden l\u00e4heisyydess\u00e4 olleita kentti\u00e4, niittyj\u00e4 ja mets\u00e4alueita, rajaten kaupunkilaisten vapaa-ajanviettotapoja.  Suomalaiset kosket padottiin halvan s\u00e4hk\u00f6n vuoksi, mutta samalla perunan kanssa rahvaan ruokaympyr\u00e4ss\u00e4 kilpaillut lohi muuttui kantojen romahtaessa rikkaiden ruuaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vuonna 1943 Tamminiemess\u00e4 oli kaksi laituria. Alempi laituri poistettiin Kekkosen aikana ja ylempi noin vuonna 2000. https:\/\/dev.hel.fi\/ilmakuvat\/#10\/60.1895\/24.8826<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kehitys ei ollut nopeaa tai huomaamatonta. Muun muassa vedenlaadun huononeminen oli havaittu jo 1900-luvun alussa, mutta ongelmat olivat kuitenkin pitk\u00e4lti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4. Suomi oli yleisest\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudesta huolimatta 1960-luvulle tultaessa edelleen luokkayhteiskunta, joissa selvityksiss\u00e4 ei huomioitu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaikutuksia paikallisille asukkaille tehtaanpatruunoiden ja \u201dvaltion tarpeen\u201d sit\u00e4 vaatiessa. Esimerkiksi uimarantojen laaduttomuutta korvasivat pitk\u00e4\u00e4n huvilat kaukana teollisuuden ja viem\u00e4riverkoston saastuttamista alueista. Kun keskiluokka alkoi laajemmin muuttaa kaupunkeihin, ratkaisi samanaikainen autojen yleistyminen onneksi kaupunkien l\u00e4hell\u00e4 olevien m\u00f6kkitonttien rajallisuuden. Autottomien kohtaloa kasvavissa kaupungeissa ei juuri pohdittu, vaan puistoalueita p\u00e4invastoin muutettiin autokaistoiksi kaupungista poistumisen helpottamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on usein jopa vaikea ajatella, ett\u00e4 asiat ovat olleet toisin. Lajik\u00f6yhiss\u00e4 talousmetsiss\u00e4 k\u00e4velless\u00e4 on helppo uskoa olevansa suomalaisen erityisen luontosuhteen ytimess\u00e4. Samalla on kuitenkin vaikea ajatella, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 metsiss\u00e4 on aiemmin ollut sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 lumensulamisesta lumentuloon. Osin t\u00e4m\u00e4 mielikuvituksettomuus on erkaantumista luonnosta, mutta osin my\u00f6s luonnon yleist\u00e4 k\u00f6yhtymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samalla on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 luonnon tuhoutuminen erityistahojen intressien vuoksi ei ole loppunut. Kun Talvivaaran annettiin kaataa myrkkyj\u00e4 alajuoksuun tai saamelaisten maille rakennetaan (poroja pelottavia) tuulivoimaloita, on kyse juuri saasteiden kaatamisesta muiden haitaksi. Ajattelemme luonnontuhon hyvien puolien ylitt\u00e4v\u00e4t huonot, ett\u00e4 toiminta nostaa omaa kokonaishyv\u00e4\u00e4mme. N\u00e4in esimerkiksi tehtaan puutteelliset puhdistusj\u00e4rjestelm\u00e4t yhdistettyn\u00e4 yl\u00e4juoksulla olevaan huvilaan n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ”hyv\u00e4n\u00e4” asiana. Alajuoksulla olevilla ihmisill\u00e4 ei ole \u00e4\u00e4nioikeutta, kuten ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00f6yhtyv\u00e4ll\u00e4 luonnolla tai elinkelvottomaksi muuttuvilla vaihtoehtoisilla toimintatavoilla. <\/p>\n\n\n\n

Kun \u201dvalkoiset talvet\u201d ovat piakkoin menneisyytt\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa, on syyt\u00e4 mietti\u00e4 ketk\u00e4 siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t. Helppoa olisi sanoa tulevaisuuden olevan ainakin Lapin turismialan yritt\u00e4jille lottovoitto. Jo nyt koko maakunta el\u00e4\u00e4 l\u00e4hes koko vuoden Britanniasta ja mantereelta tulevien matkailijoiden lomakassoista. Mit\u00e4 pohjoisemmaksi \u201dmustat joulut\u201d etenev\u00e4t, sit\u00e4 enemm\u00e4n Lappiin on tulossa matkustajia varaamaan hotelleja ja safareja, k\u00e4yntej\u00e4 joulupukin kyliin tai revontulia lasi-igluihin. Samalla j\u00e4t\u00e4mme huomiotta heid\u00e4t joilla ei ole varaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuhansia euroja n\u00e4hd\u00e4kseen lunta, sek\u00e4 turismin tielt\u00e4 vet\u00e4ytyv\u00e4t perinteiset elinkeinot.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan ole koko totuus. On helppoa haukkua Lappia ja sen yritt\u00e4ji\u00e4, mutta ilmastokriisist\u00e4 hy\u00f6tyy my\u00f6s koko muukin Suomi. Kiinassa tehdyt lelut, Intiassa tehdyt vaatteet, Afrikkaan ”kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi” viet\u00e4v\u00e4 elektroniikkaj\u00e4te \u2013 kaikki tuhoavat jollain tavalla luontoa. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joista yksil\u00f6n on mahdollista itse\u00e4\u00e4n irtikytke\u00e4. Tarvitsemme vaatteita ja joskus puhelimetkin hajoavat, vaikka niit\u00e4 kuinka korjaisi ja pit\u00e4isi huolta. Muutama meist\u00e4 voi dyykata elantonsa tai ryhty\u00e4 omavaraiseksi, mutta me kaikki emme t\u00e4h\u00e4n pysty. Sen sijaan omavaraisuus kunta- tai valtiotasolla on jossei mahdollista, niin ainakin yritt\u00e4misen arvoista. Siihen tarvitaan kuitenkin tukea niin vaaleilla valituilta p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 kuin heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tukevilta virkamiehilt\u00e4. Tampereen ratikkavaltuuston videoklipitkin kuitenkin osaltaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, etteiv\u00e4t kaikki ole halukkaita pohtimaan luonnontuhoja edes muutaman vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4, saati sitten pidemm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tarina alkoi Kekkosesta, joten ehk\u00e4 h\u00e4neen on hyv\u00e4 my\u00f6s lopettaa: Kekkonen syntyi vuonna 1900, aikana kun vesien myrkyttyminen oli viel\u00e4\u00a0vain Helsingin paikallinen ongelma. El\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana h\u00e4n p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 ja presidenttin\u00e4 omalta osaltaan vaikutti juomaveden laadun ja lohikantojen romahdukseen, avohakkuisiin kuin yksityisten tekemiin pikavoittoihin tulevaisuuden kustannuksella. T\u00e4llainen toiminta on politiikassa yleist\u00e4, kun tulevaisuuden arvoa aliarvostetaan lyhyen aikav\u00e4lien etujen edess\u00e4. Vasta el\u00e4kkeell\u00e4 tarkastellaan uraa kokonaisuutena sek\u00e4 pohditaan millaisia seurauksia niill\u00e4 on ollut ja tulee olemaan. T\u00e4ss\u00e4 lohivesien tuhoamisen (muttei kalaportaiden rakennuksen) puolesta lobannut ei Kekkonen ollut poikkeus. Vuonna 1970 h\u00e4n l\u00e4hetti kirjeen mets\u00e4hallituksen p\u00e4\u00e4johtajalle jossa kertoi olleensa \u201djo jonkin aikaa huoli[ssaan] Lapin kelohonkien kohtalosta. Niit\u00e4 kyll\u00e4 siell\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 [mutta] niiden rajoittamaton k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttaa sen, ett\u00e4 kerran tulee loppu ja silloin ei Lappi ole en\u00e4\u00e4 Lappi\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavana vuonna h\u00e4n haki Lapin luonnonsuojeluliiton ainaisj\u00e4senyytt\u00e4 ja k\u00e4ytti viimeisen vuosikymmenens\u00e4 perustaakseen ja kehitt\u00e4\u00e4kseen suomalaisia kansallispuistoja. <\/p>\n\n\n\n

MUUTA:<\/p>\n\n\n\n

Tampereen kaupunginhallitus. Olipa kerran raitiovaunu.<\/strong> https:\/\/youtu.be\/KUBaOJBslXc<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomen luonnonsuojeluliitto: Kekkosen ainaisj\u00e4senyys.<\/strong> K\u00e4sittelee Kekkosen janusmaista luontosuhdetta. https:\/\/www.sll.fi\/lappi\/jarjesto\/arkistosta-poimittua\/kekkosen-ainaisjasenyys\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Luonnonvarakeskus. Mets\u00e4talous, marjat ja sienet.<\/strong> Mets\u00e4st\u00e4 saatavien sienien ja marjojen arvo ylitt\u00e4\u00e4 mets\u00e4n puiden arvon. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mustikat ovat arvokkaampia kuin puiden hakkuista saatava tuotto. https:\/\/www.luke.fi\/tietoa-luonnonvaroista\/metsa\/metsien-monikaytto\/metsatalous-marjat-ja-sienet\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Aija Kaartilainen.  ”Uiminen on liikkumalla kylpemist\u00e4” <\/strong>Helsingin yliopiston Ymp\u00e4rist\u00f6historian blogissa kerrotaan uimiseen ja vedenpuhdistukseen liittyvien ongelmien olleen suuria jo vuosisadan alussa: Vakavaksi ongelmaksi uimaharrastajille koitui rantavesien saastuminen. Jo vuonna 1907 Siltavuorenrannan ja Haapaniemen uimalaitokset jouduttiin sulkemaan kaupungissa raivonneen lavantautiepidemian vuoksi. [- -] Kaupungin laboratorion tutkimusten perusteella vesi oli tuolloin kaikkialla kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 niin saastunutta, ett\u00e4 tuskin minnek\u00e4\u00e4n saattoi ajatella perustettavan uimalaitosta.<\/em> Teksti on kokonaisuudessaan lukemisen arvoinen my\u00f6s koska k\u00e4sittelee uimalaitoksen kehittymist\u00e4 nimenomaan vapaiden \u201dep\u00e4virallisten\u201d uimarantojen korvaamisilla maksullisilla uimalaitoksilla. https:\/\/blogs.helsinki.fi\/envirohist\/helsinki-etusivu\/kaartinen_1999\/<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

Keskisuomalainen: Oikeus torppasi Fortumin havittelemat muutokset Oulujoen vaelluskalam\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin \u2013 uusia kalateit\u00e4 ei silti tule ainakaan l\u00e4hivuosina. <\/strong>Teksti k\u00e4sittelee Fortumin edelt\u00e4jien 1950-luvulla rakentamia voimalaitoksia, joiden lupaehtoihin kuului kalaportaat. Portaita ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n rakennettu. Vastaava tilanne yleinen. https:\/\/www.ksml.fi\/paikalliset\/2815108<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ilta-Sanomat. Syyte: Lappilainen igluyritt\u00e4j\u00e4 poltti j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4tteit\u00e4 avotulella \u2013 kiist\u00e4\u00e4 rikoksen: \u201dKyseess\u00e4 on ollut maan tapa\u201d. <\/strong>Maan tapa liittyy suodattamattomien viem\u00e4reiden sijoittamiseen alavirtaan. Tapaukset vuosilta 2013 ja 2018 osoittavat ajattelutavan olevan my\u00f6s nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 oli pari kuukautta aiemmin valittu Vuoden yritt\u00e4j\u00e4ksi 2020.   https:\/\/www.is.fi\/kotimaa\/art-2000007631693.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

Wikipedia: P\u00e4ij\u00e4nne-tunneli.<\/strong> Tunneli on varmasti tuttu peruskoulusta, mutta sen eeppinen luonne huomioiden wikiartikkelin selaaminen my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 kannattavaa. \u00a0https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/P%C3%A4ij%C3%A4nnetunneli<\/a><\/p>\n\n\n\n

Wikipedia: Suomalaiset kansallispuistot.<\/strong> Kansallispuistoja alettiin suunnitella jo 1880-luvulla, mutta laki kansallispuistoista astui voimaan vasta 1938. Harvat perustetut kansallispuistot olivat pitk\u00e4lti maa- ja mets\u00e4talouteen kelpaamattomilla alueilla, eik\u00e4 niidenk\u00e4\u00e4n yll\u00e4pitoon k\u00e4ytetty rahaa: alueita ei oltu merkitty edes maastoon. Kansallispuistoihin k\u00e4ytetty\u00e4 rahaa alettiin vaiheittain lis\u00e4t\u00e4 vuodesta 1978, sata vuotta idean esiintulemisen j\u00e4lkeen. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_kansallispuistot<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomalaisyhti\u00f6 ajaa j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4 tuulipuistohanketta tunturier\u00e4maahan Pohjois-Norjassa \u2013 Aslak Holmberg: ”Se olisi maitten riisto\u201d. <\/strong>Teksti k\u00e4sittelee tuulivoimaloita kolonialismina ja tekstiss\u00e4 mainittua osaoptimointia. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11652510<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1960-luvulla Kekkosen Tamminiemeen rakennettiin saunan viereen uima-allas, osin merelt\u00e4 vallatulle t\u00e4ytt\u00f6maalle. Teko oli pragmaattinen. 1960-luvun alussa suomalaiset vesialueet olivat pahasti saastuneita: j\u00e4tevedet niin asunnoista kuin tehtaistakin kaadettiin enimm\u00e4kseen puhdistamattomina l\u00e4heisimpiin vesialueisiin. Helsingiss\u00e4 vedet haisivat niin, ettei niit\u00e4 voinut tulla kymmeni\u00e4 metrej\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi. Uiminen luonnonvesiss\u00e4 ei houkuttanut ja niinp\u00e4 uima-altaita rakennettiin…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[32,189,77,66,161,140,123,6,162,121],"tags":[],"class_list":["post-396","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki","category-helsinki","category-historia","category-ilmastokriisi","category-kaupungit","category-kaupunkisuunnittelu","category-kolonialismi","category-politiikka","category-talous","category-tulevaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=396"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":404,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/396\/revisions\/404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}