{"id":444,"date":"2023-12-24T23:12:25","date_gmt":"2023-12-24T21:12:25","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=444"},"modified":"2024-09-05T01:26:38","modified_gmt":"2024-09-04T23:26:38","slug":"helsingin-keskuskatu-yli-sata-vuotta-ajassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/444","title":{"rendered":"Makkaratalo ja rautatieasema – sata vuotta ajassa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Tein oheisen ja se piti saada jonnekin ladattua. Joten t\u00e4ss\u00e4. Alla jotain pohdintaa, joka j\u00e4i keskener\u00e4iseksi Finnan suunnittelemattoman k\u00e4ytt\u00f6katkon vuoksi. Julkaisen kuitenkin.<\/p>\n\n\n\n

Kiitos Finnan kuvien erinomaisen laadun ja CCbydeed4.0<\/a> -lisenssin joka teki ty\u00f6st\u00e4 mahdollisen. Harmittavasti (ja luonnollisista syist\u00e4) metatiedot eiv\u00e4t ole aina ilmeisi\u00e4, joten en j\u00e4lkik\u00e4teen osannut t\u00e4ysin j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 ottamiani askelia, Yrit\u00e4n muistuttaa etten ollut tekem\u00e4ss\u00e4 akateemista teksti\u00e4, mutta h\u00e4vett\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 silti.<\/p>\n\n\n\n

Hakasalmenkatu 4 vuonna 1904 – asuinkadusta liikekaduksi<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Rosenbr\u00f6ijer, A. Hakasalmenkatu 4 (= Keskuskatu 6) talon purkaminen<\/em>. Linkki.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Metatiedoissa mainitaan ainoastaan valokuvaajan aktiivisuusjakso (1900 – 1929), mutta muussa yhteydess\u00e4 Finnasta l\u00f6ytyy tieto ett\u00e4 osoitteessa sijaitsi tuohon aikaan Tollanderin talo joka purettiin 1904, ja sen tilalle rakennettu basaarirakennus valmistui 1910. Basaarirakennus purettiin vasta Makkaratalon tielt\u00e4, joten kuvaushetken pystyi m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n paljon tarkemmin kuin ensin kuvittelin (alunperin arvelin kuvan olevan vuodelta 1908, mutta paikassa lienee ollut useamman vuoden monttu). <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Hakasalmenkatu 4 (=Keskuskatu 6) eli vuonna 1904 purettu Tollanderin talo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n
\"\"<\/a>
Foto Roos, v. Keskuskatu 6. Valmistui 1910.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Tollanderin talosta viel\u00e4: kyseess\u00e4h\u00e4n on todellakin asuinrakennus. Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta ajatus tuntuu kummalliselta, kun rautatieaseman ymp\u00e4rill\u00e4 ei pitk\u00e4\u00e4n tainnut juuri asuntoja l\u00f6yty\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1927 -Rautatien p\u00e4\u00e4tepiste<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Vasemmalla nykyinen Makkaratalon tontti, takana Sokoksen tontti. Keskell\u00e4 vanha rautatieasema. Oikealla uuden rautatieaseman p\u00e4\u00e4ty (nyk. Scandic Grand Central). Linkki<\/a>.

<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Otos Helsingin asemakaavasta 1878. Kuvassa n\u00e4kyy rautatiealueen nykyist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi koko, joka peitt\u00e4\u00e4 nykyisen kansalaistorin. Lis\u00e4ksi kuvasta n\u00e4kyy Kaivotorille johtava rautatielinja, asemalaiturit kiinni Kaivokadulle (nykyisen k\u00e4\u00e4nt\u00f6paikan p\u00e4\u00e4lle), vanhan rautatieaseman, sek\u00e4 nykyisen Makkaratalon tontin oikeassa alakulmassa. Valokuva sein\u00e4taulusta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvasarjan toisessa kuvassa n\u00e4kyy 1917 valmistunut nykyinen p\u00e4\u00e4rautatieasema. Edellinen asema sijaitsi nykyisen aseman p\u00e4\u00e4oven edess\u00e4 Kaisaniemeen p\u00e4in katsoen, ja purettiin kun uusi oli valmis vastaanottamaan asiakkaista. Vanha rakennus olisi juuri ja juuri rajautunut ensimm\u00e4isest\u00e4 kuvasta pois: yritin katsoa jos ensimm\u00e4ist\u00e4 kuvaa suurentamalla olisi n\u00e4hnyt talonreunaa, mutta ei. <\/p>\n\n\n\n

Koska alkuper\u00e4inen asema oli Kaivokadussa kiinni ja uusi asema rakennettiin sen taakse (Ateneumista katsoen), j\u00e4i alkuper\u00e4isen aseman ja laajennetunkin Kaivokadun v\u00e4liin tyhj\u00e4 tila jolle ei oikein koskaan ole l\u00f6ytynyt kunnon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kuvia etsiess\u00e4 k\u00e4vi k\u00e4vi my\u00f6s ilmi ett\u00e4 Keskuskatua oli 1920-luvulla levennetty. En tied\u00e4 syit\u00e4. Arvauksia voi olla kasvava autoliikenteen tarve tai ehk\u00e4 vain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen halu rakentaa ”eurooppalaisempaa” p\u00e4\u00e4kaupunkia. <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Keskuskatu 7, 5 (=Aikatalon tontti). R\u00f6nnberg, Anton<\/a>, valokuvaaja 1929\u20131930
Keskuskatu 7, 5. Keskuskatu 7, taloa puretaan. Th. H\u00f6ijerin piirt\u00e4m\u00e4 VPK:n talo valmistui 1889. [- -] 1920-luvulla Keskuskatua levennettiin ja taloa muutettiin sopimaan paremmin viereisen Liittopankin
naapuriksi (=WTC). Linkki<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Nasretdin, R. Helsingin Keskuskatu 1950-luvulla<\/em>. Linkki<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1970<\/h2>\n\n\n\n

City-Center (tai Makkaratalo) valmistui 1967. Talo suunniteltiin ja rakennettiin sin\u00e4 lyhyen\u00e4 kultaisena hetken\u00e4 jolloin yksityisautoilun arveltiin olevan Helsingin tulevaisuus: autolla piti p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukavasti keskustaan ja kauppaan ja k\u00e4vely piti siirt\u00e4\u00e4 katujen alle, pois oikean liikenteen<\/em> tielt\u00e4. City-Centeriss\u00e4 logiikka n\u00e4kyy ramppeina, joita pitkin autot nousevat makkaran p\u00e4\u00e4lle odottamaan kuskejaan. Jalankulkijalle syntynyt tila on ikikostea ja ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4: nuorena kulkeneeni rautatieasemalta Akateemiseen kirjoja ostamaan. Kesti aikansa ennenkuin ymm\u00e4rsin jalankulun olleen suunniteltu kulkemaan rakennuksen yhteydess\u00e4 valmistuneen sokkeloisen Asematunnelin kautta ja edelleen Suomalaisen kirjakaupan eteen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
”Valtava liittym\u00e4 olisi peitt\u00e4nyt suuren osan Ruoholahdesta.” Linkki.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suuri autoilijan unelmakaupunki j\u00e4i suurimmalta osalta rakentamatta. Useissa l\u00e4hteiss\u00e4 rakentamatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 kiitell\u00e4\u00e4n Smith-Polvisen liikennesuunnitelmaa, joka n\u00e4ytti autoilun helpottamisen hinnan: l\u00e4hes koko Helsingin niemen senhetkisen rakennuskannan purkamista. Huomio johti metronvalmisteluun, johon liittyy viel\u00e4 yksi Makkarataloa koskeva yksityiskohta: sen yhteydess\u00e4 rakennettuun Asematunneliin sijoitettiin etuk\u00e4teen metroasema tulevaa linjaa silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en. Lopulta kuitenkin k\u00e4vi ilmi aseman olleen liian l\u00e4hell\u00e4 maanpintaa, ja uusi piti rakentaa sen alle. Alkuper\u00e4inen asema toimi vaihtelevasti squash-hallina ja HSL:n ty\u00f6ntekij\u00f6iden taukotilana, kunnes vuonna 2009 tiloissa tapahtui kuuluisa vesivahinko ja Rautatieaseman metroasema (se k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva) oli kuukausia k\u00e4ytt\u00f6kiellossa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuvakaappaus Tiitu Takalon ja Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funkin blogista Keiden kaupunki<\/a>, joka my\u00f6hemmn julkaistiin kirjassa Polkimilla (2023: kuvakaappaus sivulla 89)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Metrolinjojen valmisteluun l\u00f6ytyy El\u00e4v\u00e4n Arkiston sivuilta dokumentti, josta selvi\u00e4\u00e4 miksi metron suunnittelu kesti niinkin pitk\u00e4\u00e4n, ja maksoi samassa suhteessa . Spoileri: kokoomus hidasteli kunnes uudet asuinalueet olivat valmistuneet autokeskeisin\u00e4). Linkki<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Smith-Polvisesta l\u00f6ytyy Helsingin Sanomien sivuilta Kalle Silferbergin ja Uolevi Holmbergin artikkeli Suuret suunnitelmat<\/em> (ainakin toistaiseksi – Hesarin sivuilla ei ole historiaallisesti ollut kovin hyv\u00e4\u00e4 jatkuvuutta) osoitteessa https:\/\/dynamic.hs.fi\/2019\/smith-polvinen\/<\/a>. Kaupunkisuunnittelun siirtyminen k\u00e4velt\u00e4v\u00e4st\u00e4 autoiltavaksi (ja t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4n k\u00e4velyn viihtyvyyden laskuun) voi suositella historiantutkija Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funkin ja sarjakuvataitelija Tiitu Takalon blogia Keiden kaupunki<\/a>, ja siihen pohjautuvaa kirjaa Polkimilla<\/em> (2023).<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/a>
”Moottoritie olisi kulkenut Ruoholahden liittym\u00e4st\u00e4 Punavuoreen. Linkki.<\/a>”<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Makkaratalo ja Helsingin rautatieasema vuonna 2017<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kiuru, S. Makkaratalo ja Helsingin rautatieasema<\/em>. Linkki<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

2000-luvun alussa Helsinki\u00e4 alettiin hiljalleen rakentaa k\u00e4velij\u00e4yst\u00e4v\u00e4lliseksi. Kaupungilla oli suunnitelmat k\u00e4velykadusta, ja Makkaratalon uusi omistaja p\u00e4\u00e4tti sen yhteydess\u00e4 peruskorjata my\u00f6s kauppakeskuksen: vuonna 2004 esitellyss\u00e4 suunnitelmassa vanhasta rakennuksesta j\u00e4isi pystyyn vain perusrakenteet, ja makkara ja rampit j\u00e4isiv\u00e4t historiaan.<\/p>\n\n\n\n

Kun rakennus lopulta valmistui 2013 olivat rampit kadonneet, mutta makkara oli valtuuston ja museoviraston vaatimuksesta j\u00e4\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n

Kuvasarjan kannalta oli virhe ottaa peruskuvaksi viimeisin valokuva (sill\u00e4 nykyhetkest\u00e4 kuvia l\u00f6ytyy parhaiten), mutta toisaalta suurempia ongelmia ei tullut. Rautatieasema on hyvin kuvattua seutua, ja moni kuvaaja on n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n vuosien varrella seissyt samassa paikassa. Valitussa kuvassa n\u00e4kyy hyvin nykyhetki: ihmispaljous, korostetun kulutuskeskeinen maisema, ja kaiken keskell\u00e4 kerj\u00e4\u00e4j\u00e4. Juuri sellaisena mit\u00e4 min\u00e4 itse maiseman nyky\u00e4\u00e4n muistan.<\/p>\n\n\n\n

Muuta<\/h2>\n\n\n\n

Vastaava kuva v\u00e4h\u00e4n edenmp\u00e4\u00e4 ajapaik.ee-palvelussa.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vertaus Vanhan rautatieaseman sijainnista suhteessa nykytilaan l\u00f6ytyy ajapaik.ee-palvelusta.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

KORJAUS 5.9.2024. Katsoin lopputulosta uudestaan ja huomasin ett\u00e4 kuvassa olevat kuvaajatiedot olivat vuoden 1927 kuvan osalta v\u00e4\u00e4rin. Kuvaaja ei ollut Eeva Rista, vaan Eric Sundstr\u00f6m.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tein oheisen ja se piti saada jonnekin ladattua. Joten t\u00e4ss\u00e4. Alla jotain pohdintaa, joka j\u00e4i keskener\u00e4iseksi Finnan suunnittelemattoman k\u00e4ytt\u00f6katkon vuoksi. Julkaisen kuitenkin. Kiitos Finnan kuvien erinomaisen laadun ja CCbydeed4.0 -lisenssin joka teki ty\u00f6st\u00e4 mahdollisen. Harmittavasti (ja luonnollisista syist\u00e4) metatiedot eiv\u00e4t ole aina ilmeisi\u00e4, joten en j\u00e4lkik\u00e4teen osannut t\u00e4ysin j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 ottamiani askelia, Yrit\u00e4n muistuttaa etten ollut … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Makkaratalo ja rautatieasema – sata vuotta ajassa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,189,77,140,16],"tags":[],"class_list":["post-444","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aikojen-muutos","category-helsinki","category-historia","category-kaupunkisuunnittelu","category-nykyaika"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=444"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":640,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions\/640"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}