Kapitalismi voi tarkoittaa useita asioita (kuten wikipediasta voi havaita<\/a>). Koska sanat ovat kontekstisidonnaisia, monet m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t tapahtuvat suhteessa (eurooppalaista) kapitalismia edelt\u00e4neeseen feudalismiin ja merkantilismiin, tai erotuksena kylm\u00e4n sodan aikaiseen Neuvostoliiton (enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n nimellisesti v\u00e4livaiheena) kannattamaan valtiokapitalismiin.<\/p>\n\n\n\n Jos kapitalismi kuitenkin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n koko ihmiskunnan historian mittakaavassa, pit\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 pohtia tarkemmin. <\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 kapitalismi ei ole<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kapitalismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 voi alkaa py\u00f6rittelem\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4 se ei ole. Kapitalismi ei ole sama asia kuin markkinat<\/em>. Ihmiset ovat vaihtaneet kesken\u00e4\u00e4n tuotteita tunnettua historiaa kauemmin, joidenkin mukaan kauemmin kuin raha on ollut olemassa (raha edellytt\u00e4\u00e4 valtiota, markkinat eiv\u00e4t). L\u00e4hes yht\u00e4 kauan ihmiset ovat erikoistuneet erilaisiin teht\u00e4viin ja luottaneet kykyyns\u00e4 vaihtaa erikoistumisella saamansa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuote kaikkeen muuhun tarvitsemaansa.<\/p>\n\n\n\n Kapitalismi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole sama asia kuin yritystoiminta (wikipedian lista vanhoista yrityksist\u00e4<\/a> edelt\u00e4\u00e4 kapitalismia), vapaa oikeus yritystoiminnan perustamiseen (n\u00e4it\u00e4 oikeuksia on Euroopassa perinteisesti rajoitettu syyst\u00e4 tai toisesta my\u00f6s kapitalismin alaisuudessa), tai globalismi (joka tarkoittaa l\u00e4hinn\u00e4 tiedon- ja tavaransiirtonopeutta: kyse on siis kehityksest\u00e4 ihmisten luonnollisessa toimintatavassa, ja n\u00e4in edelt\u00e4\u00e4 jopa markkinoita).<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 kapitalismi on<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sosiologi Max Weberin mukaan kapitalismin perusidea on ”protestanttinen etiikka”<\/a>. Tutkimuksesta voi sanoa paljonkin, mutta linkin ollessa yll\u00e4 tyydyn toteamaan kalvinistien kokeneen t\u00e4rke\u00e4ksi ker\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n rahaa kuin mit\u00e4 ehtisiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana kuluttaa.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6hemmin ajatustapa laajeni. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti ty\u00f6n muuttumista v\u00e4linearvosta (”paljonko rahaa tarvitsen pit\u00e4\u00e4kseni itseni l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 ja leiv\u00e4ss\u00e4 seuraavat pari vuotta”) itseisarvoksi (”paljonko voin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahaa elinaikanani”). Ero n\u00e4iden kahdella on tietenkin siin\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6n tehostuessa1<\/a><\/sup> ensimm\u00e4iseksi v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n palkkaty\u00f6tunteja, kun j\u00e4ljemm\u00e4ss\u00e4 saatetaan jopa lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6ntekoa. Kapitalismi on siis ennenkaikkea ajattelutapa.<\/em><\/p>\n\n\n\n Ajattelutavan selvitty\u00e4 voi tutkia paremmin sen logiikkaa. Jos tarkoitus on ker\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n rahaa kuin el\u00e4m\u00e4n aikana ehtii k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaatii se yhteiskunnassa hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 joiden tuloksena yhdell\u00e4 puolella maailmaa joku on valmis hakkaamaan l\u00e4himets\u00e4ns\u00e4 maantasalle jotta toisella puolella maailmaa joku saisi tienattua enemm\u00e4n rahaa. <\/p>\n\n\n\n Toisin sanoen: kapitalismia edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa yll\u00e4olevan vasemman laatikon ”tyhj\u00e4 tila” j\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4ksi kunnes v\u00e4est\u00f6nkasvun vuoksi laajentuminen sinne on tarpeellista (puhuttaessa vaikkapa maanviljelyksest\u00e4). Kapitalismissa laajentuminen tapahtuu koska laajentuminen johtaa kasvavaan rahavirtaan, joka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoana itseisarvona. Ihmisten terveys tai luonnon hyvinvointi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n v\u00e4linearvoina (sairaspoissaolot; paljonko tarvitaan rahaa korvaamaan luonnon tuhoutumisesta johtuvat kustannukset, esimerkiksi tulvat tai kuivuus). <\/p>\n\n\n\n Miksi kapitalismi on sitten joidenkin mielest\u00e4 huono juttu?<\/strong><\/p>\n\n\n\n L\u00e4nsimaista puhuttaessa puhutaan mieluusti demokratiasta ja kapitalismista. <\/p>\n\n\n\n Demokratia eli kansanvalta tarkoittaa ett\u00e4 meill\u00e4 kaikilla on perusoikeuksia<\/em>, joihin kuuluvat \u00e4\u00e4nest\u00e4minen ja protestit (mielipidekirjoitukset, mielenosoitukset, boikotit jne) yhteiskunnan muutoksen ty\u00f6kaluina.<\/p>\n\n\n\n Kapitalismi taas tarkoittaa erioikeuksia <\/em>resursseihin, joista monet ovat luonteeltaan rajattuja (Suomessa on vain rajattu m\u00e4\u00e4r\u00e4 metsi\u00e4, hyvi\u00e4 m\u00f6kkipaikkoja, keskeisi\u00e4 paikkoja kaupungeissa; tuotantov\u00e4lineiden kuten s\u00e4hk\u00f6laitosten ja tehtaiden valmistus maksaa miljardeja, joten niit\u00e4 ei kannata tehd\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 kuin on tarve). N\u00e4iden demokraattisten perusoikeuksien ja kapitalismin erioikeuksien v\u00e4liss\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 ristiriita: jos kansalaiset haluavat luonnonsuojelua, mutta merkitt\u00e4v\u00e4 mets\u00e4nomistaja haluaa hakata omistamansa mets\u00e4n, tai myrkytt\u00e4\u00e4 pohjavesist\u00f6n kaivostoiminnalla, kumpi joutuu v\u00e4istym\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n Asian tekee vaikeammaksi ett\u00e4 kansalaiset toimivat puutteellisen tiedon varassa. Emme tosiasiassa tied\u00e4 mit\u00e4 politiikot ajattelevat tai tahtovat, ainoastaan mit\u00e4 heid\u00e4n kerrotaan sanoneen tai tahtoneen. <\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 ovat asioita joiden selvitt\u00e4miseen k\u00e4yt\u00e4mme esimerkiksi miljard\u00f6\u00f6rien omistamia yhteis\u00f6verkkosivuja (Facebook\/Threads\/Instagram; X), miljard\u00f6\u00f6rien p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4vallassa olevia uutismedioita (Amazonin omistava Bezos omistaa my\u00f6s Washington Postin; Murdockien perhe omistaa Fox Newsin). Politiikkojen mahdollisuus tavoittaa \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 on usein riippuvaista miljard\u00f6\u00f6reilt\u00e4 saadusta mainosrahoituksesta. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s kansalaisten mahdollisuus tehd\u00e4 valistunut p\u00e4\u00e4t\u00f6s vaaleissa tai protestien tarpeellisuudesta heikkenee mit\u00e4 enemm\u00e4n kapitalismi ”syvenee” (toisinsanoen: mill\u00e4 el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla kapitalismiin t\u00f6rm\u00e4\u00e4. Kapitalismi esimerkiksi syvenee jos Yleisradiosta luovutaan ”kilpailua v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4n\u00e4”, tai sosiaali- ja terveyspalvelut myyd\u00e4\u00e4n yrityksille).<\/p>\n\n\n\n Lopuksi sanottakoon, ett\u00e4 koska kapitalismissa raha n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoana pisteytyksen\u00e4, yksi helpoin tapa saada pisteit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 on ottaa se toisilta ihmisilt\u00e4, esimerkiksi laskemalla palkkoja tai nostamalla tuotteiden hintaa. Suomen sijainti ”maailman onnellisimpana maana” liittyy juurikin siihen ett\u00e4 kapitalismia on rajattu sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle, ja vahva ammattiyhdistysliike on tehnyt vaikeaksi ker\u00e4t\u00e4 pisteit\u00e4 v\u00e4est\u00f6n palkkojen kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n Alaviitteet<\/strong><\/p>\n\n\n Usein kuulee sanottavan jonkun kannattavan kapitalismia syist\u00e4 jotka tiivistyv\u00e4t ajatukseen markkinoiden tehokkuudesta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paras ratkaisu. Asia tuodaan t\u00e4ll\u00f6in yleens\u00e4 esiin annettuna, jolloin siihen on vaikea puuttua. Lis\u00e4kysymys mit\u00e4 kapitalismia kannustava vastustaa, saattaa avata avata ajattelua mielenkiintoisesti. Kapitalismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 Kapitalismi voi tarkoittaa useita asioita (kuten wikipediasta voi havaita). Koska sanat ovat kontekstisidonnaisia, monet m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t tapahtuvat suhteessa … <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/1000000742-1024x542.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n