{"id":680,"date":"2024-12-25T10:13:05","date_gmt":"2024-12-25T08:13:05","guid":{"rendered":"http:\/\/mntysalo.fi\/blog\/?p=680"},"modified":"2024-12-29T09:40:04","modified_gmt":"2024-12-29T07:40:04","slug":"kylman-sodan-yhteiskuntajarjestelmista-niiden-kritiikista-ja-apologioista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/680","title":{"rendered":"Kylm\u00e4n sodan yhteiskuntaj\u00e4rjestelmist\u00e4, niiden kritiikist\u00e4 ja apologioista"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-18.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"381\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-18-1024x381.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-718\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-18-1024x381.png 1024w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-18-300x112.png 300w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-18-768x286.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-18-1536x572.png 1536w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-18-2048x762.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Valokuva Prahan Kommunismin museosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kiersin taannoin muutaman kylm\u00e4n sodan historiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 museota l\u00e4vitse: Kommunismin historian museon Prahassa, sotien j\u00e4lkeisen It\u00e4vallan n\u00e4yttelyn Wieniss\u00e4, ja jugoslavialaisen kommunismin<sup data-fn=\"eb954690-2630-475a-8dec-94a4e9566aed\" class=\"fn\"><a href=\"#eb954690-2630-475a-8dec-94a4e9566aed\" id=\"eb954690-2630-475a-8dec-94a4e9566aed-link\">1<\/a><\/sup> museon Duprovnikissa. Aiemmin olin tutustunut vastaaviin museoihin Tampereella (Lenin-museon eri inkarnaatiot), Berliinin DDR-museoon, sek\u00e4 tietysti lukemattomiin asiaa enemm\u00e4n-tai-v\u00e4hemm\u00e4n sivulauseessa k\u00e4sitteleviin kaupunginmuseoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Edell\u00e4 mainitut n\u00e4yttelyt, varsinkin Prahassa oleva, sai minut miettim\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen historiankirjoitusta,<sup data-fn=\"70eaecc1-dbe0-44f9-99bb-e1fc9b4a78ca\" class=\"fn\"><a href=\"#70eaecc1-dbe0-44f9-99bb-e1fc9b4a78ca\" id=\"70eaecc1-dbe0-44f9-99bb-e1fc9b4a78ca-link\">2<\/a><\/sup> varsinkin niit\u00e4 populaarihistorian kertomuksia, joita museoissa esitet\u00e4\u00e4n tai mille olen muuten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni altistunut.<sup data-fn=\"b74a87ab-01e7-4b9c-864e-983282e6f9e1\" class=\"fn\"><a href=\"#b74a87ab-01e7-4b9c-864e-983282e6f9e1\" id=\"b74a87ab-01e7-4b9c-864e-983282e6f9e1-link\">3<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-25.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"888\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-25-1024x888.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-729\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-25-1024x888.png 1024w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-25-300x260.png 300w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-25-768x666.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-25.png 1517w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Postikortti Prahan kommunismin museossa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kommunismi kylm\u00e4n sodan viitekehyksess\u00e4 (tai kuten sit\u00e4 yhteiskuntatieteiss\u00e4 kutsutaan: valtiokapitalismi) n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein kamalana asiana, yleens\u00e4 erinomaisista syist\u00e4. Voimme pohtia vaikkapa It\u00e4-Saksan kansaansa kohdistamaa vakoilua, gulageja, Stalinin tekemi\u00e4 puhdistuksia, holodomoria, Unkarin vallankumouksen 1956 ja Prahan kev\u00e4\u00e4n 1967 ep\u00e4onnistumisen syit\u00e4<sup data-fn=\"08cfcc57-f054-4c7f-bbe2-b9af0759b39b\" class=\"fn\"><a href=\"#08cfcc57-f054-4c7f-bbe2-b9af0759b39b\" id=\"08cfcc57-f054-4c7f-bbe2-b9af0759b39b-link\">4<\/a><\/sup>, tai muita j\u00e4rjestelm\u00e4n tuottamia j\u00e4rjett\u00f6myyksi\u00e4. Ellei muuta, niin rajoille laitettu piikkilanka ja miinakentt\u00e4 pit\u00e4isi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hartaammankin puolustelijan: millaisesta valtiosta ihmiset haluavat pois, vaikka sitten miinakent\u00e4n l\u00e4vitse?<\/p>\n\n\n\n<p>Samalla n\u00e4iden j\u00e4rjestelmien ongelmien l\u00e4pik\u00e4yntiin varsinkin populaarihistorian viitekehyksess\u00e4 liittyy merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma. N\u00e4yttelyille kun ei riit\u00e4 tilastojen tai faktojen luettelu, vaan sen pit\u00e4\u00e4 (enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n suoraan) sanoa jonkun olevan moraalisesti ja eettisesti v\u00e4\u00e4rin. T\u00e4m\u00e4 taas vaatii kiintopisteen siit\u00e4 mik\u00e4 olisi moraalisesti ja eettisesti <em>oikein<\/em>, vaikkei sit\u00e4 suoraan sanottaisikaan. Mahdollisuuksia on monia, ja yleens\u00e4 popularisointi valitsee Neuvostoliiton tapauksessa jonkun seuraavista:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Utopia jota Neuvostoliitto retoriikassaan kertoi rakentavansa<\/span> (neuvostoliittolaisen propagandan totuudenmukaisuus todellisuuteen n\u00e4hden; kuinka j\u00e4rjestelm\u00e4 ep\u00e4onnistui tavoitteissaan)<\/li>\n\n\n\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Neuvostoliiton esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kapitalismikritiikkiin liittyv\u00e4 lupaus toimia paremmin <\/span>(vertailu Yhdysvaltoihin)<\/li>\n\n\n\n<li>I<span style=\"text-decoration: underline;\">hmisoikeudet ja tasa-arv<\/span>o sellaisena kuin ne n\u00e4htiin idealistisesti omassa ajassaan..\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>..tai meid\u00e4n ajassamme.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-19.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"704\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-19-1024x704.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-721\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-19-1024x704.png 1024w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-19-300x206.png 300w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-19-768x528.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-19.png 1535w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Arkista homofobiaa Prahan kommunismin museon museokaupassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Riippumatta mink\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 viitekehyksist\u00e4 populaarihistoria valitsee, p\u00e4\u00e4t\u00f6s johon populaarihistoria n\u00e4yttelyiss\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy on <em>hyv\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin<\/em>.  Matkalla t\u00e4h\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kerronta ottaa l\u00e4hdevapauksia materiaalista joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 esimerkiksi Neuvostoliitosta, mutta <strong>saattaa vaikuttaa vahingollisesti tapaan jolla tarkastelemme<\/strong> <strong>oman alueemme historiaa, tai jopa nykyhetke\u00e4<\/strong>. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s muuttuukin, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tietoisesti toisenlaiseksi: <em>koska on hyv\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin, on nykyhetki parannus edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n<\/em>. Samalla se tulee luoneeksi puolihuolimattomasti k\u00e4vij\u00f6iss\u00e4\u00e4n ajatuksia siit\u00e4 ettei nykyist\u00e4 parempi maailma ole mahdollinen, ja ettei siksi Yhdysvaltojenkaan johtaman &#8221;vapaan maailman&#8221; tulisi siihen erityisemmin pyrki\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Havainnollistan edellist\u00e4 muutamalla valokuvatulla esimerkill\u00e4 Prahasta (jonka museon on ilmeisesti perustanut yhdysvaltalainen liikemies; wikipedian mukaan h\u00e4n oli<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Museum_of_Communism,_Czech_Republic\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Museum_of_Communism,_Czech_Republic\"> kiinnostunut esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Tsekkoslovakian tragedian kolmessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4)<\/a>, vastav\u00e4itteet numeroituina alla. Kiireisemm\u00e4t voivat ohittaa molemmat!<\/p>\n\n\n\n<details class=\"wp-block-details is-layout-flow wp-block-details-is-layout-flow\"><summary>\ud835\udd42\ud835\udd43\ud835\udd40\ud835\udd42\ud835\udd42\ud835\udd38\ud835\udd38 \ud835\udd38\ud835\udd4c\ud835\udd42\ud835\udd40.<\/summary>\n<div class=\"wp-block-group is-nowrap is-layout-flex wp-container-core-group-is-layout-ad2f72ca wp-block-group-is-layout-flex\">\n<figure class=\"wp-block-gallery has-nested-images columns-default is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-16.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"911\" height=\"1024\" data-id=\"699\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-16-911x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-699\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-16-911x1024.png 911w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-16-267x300.png 267w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-16-768x863.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-16-1366x1536.png 1366w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-16.png 1539w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">1.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-4.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"788\" height=\"1024\" data-id=\"687\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-4-788x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-687\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-4-788x1024.png 788w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-4-231x300.png 231w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-4-768x998.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-4.png 1070w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">2.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-3.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"617\" height=\"1024\" data-id=\"686\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-3-617x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-686\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-3-617x1024.png 617w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-3-181x300.png 181w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-3.png 757w\" sizes=\"auto, (max-width: 617px) 100vw, 617px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">3.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Capt532465ure.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"994\" height=\"1024\" data-id=\"700\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Capt532465ure-994x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-700\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Capt532465ure-994x1024.png 994w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Capt532465ure-291x300.png 291w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Capt532465ure-768x791.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Capt532465ure-1490x1536.png 1490w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Capt532465ure.png 1537w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Cafdpture-Copy.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"830\" height=\"1024\" data-id=\"701\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Cafdpture-Copy-830x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-701\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Cafdpture-Copy-830x1024.png 830w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Cafdpture-Copy-243x300.png 243w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Cafdpture-Copy-768x947.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Cafdpture-Copy-1246x1536.png 1246w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Cafdpture-Copy.png 1459w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">5.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Ca2pture.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"736\" data-id=\"703\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Ca2pture-1024x736.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-703\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Ca2pture-1024x736.png 1024w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Ca2pture-300x216.png 300w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Ca2pture-768x552.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Ca2pture.png 1513w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">6.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Tsekkoslovakian raskas teollisuus aiheutti terveysongelmia ja luontotuhoja. <\/strong>Samalla j\u00e4tet\u00e4\u00e4n mainitsematta miksi p\u00e4\u00e4t\u00f6kset raskasteollisuuden perustamiseksi tehtiin (mit\u00e4 vaihtoehtoja oli olemassa?), tunnistettiinko ongelmat ajoissa, osattiinko vahinkoja lievitt\u00e4\u00e4, tai olisiko toimenpiteet olleet erilaisia jos Tsekkoslovakia olisi pysynyt kapitalistisena, tai Yhdysvalloissa (jossa sek\u00e4 terveys- ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat ovat edelleen yleisi\u00e4). Teksti my\u00f6s viittaa Marxin &#8221;ajastaanj\u00e4\u00e4neisiin&#8221; teorioihin, vaivautumatta yksil\u00f6im\u00e4\u00e4n niit\u00e4.<sup data-fn=\"de765521-1da0-42d6-8a13-5f48e18b2136\" class=\"fn\"><a href=\"#de765521-1da0-42d6-8a13-5f48e18b2136\" id=\"de765521-1da0-42d6-8a13-5f48e18b2136-link\">5<\/a><\/sup><br><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Satuja muokattiin paremmin yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sopivaksi.<\/strong> Satujen sovitus tai jopa opetusten muutos on yleist\u00e4 kaikessa massakulttuurissa, kuten Disneyn elokuvia katsoessa on helppo todeta: kuvataan sitten feodalismia tai etel\u00e4valtioita, niin kukaan ei ole likainen, kuolemassa n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, tai tyytym\u00e4t\u00f6n osaansa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tavalla joka liittyisi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n (poislukien mahdollisesti pahis, joka kuolee lopussa). N\u00e4in poliittisesta passiivisuudesta tulee hyve. Esimerkiksi alkuper\u00e4isess\u00e4 Tuhkimo-sadussa sisko leikkasi omat varpaansa pois p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen prinssin kanssa naimisiin kertonee siit\u00e4, kuinka tyytym\u00e4t\u00f6n t\u00e4m\u00e4 oli oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 arkeen. T\u00e4llaisen itsens\u00e4vahingoittamisen n\u00e4keminen yhteiskunnallisen nousun vastineena puuttuu Disney-elokuvista. P\u00e4invastoin tarina antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 hyv\u00e4t asiat tulevat heille jotka sen ansaitsevat &#8211; mik\u00e4 sattumalta on kapitalismin alkuper\u00e4inen oikeutus. <br><br>Museon kuva my\u00f6s kertoo 1950-luvusta, joka oli kommunistivainojen kulta-aikaa Hollywoodissa ja mainitsee (miksi?) menneisyytt\u00e4 romantisoivan Disneylandin, unohtaen kokonaan mietti\u00e4 <em>miksi <\/em>Disneyland romantisoi menneisyytt\u00e4 tai <em>miksi <\/em>menneisyys ei ole en\u00e4\u00e4 nykyisyytt\u00e4.<br><\/li>\n\n\n\n<li><strong>V\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet ja kuinka valtiopoliisi tutki ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 mielipiteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en apunaan kansalaisten yst\u00e4vin\u00e4\u00e4n pit\u00e4mi\u00e4 tiedonantajia. <\/strong> T\u00e4st\u00e4 puhuttaessa on hyv\u00e4 huomioida vertailun perustuvan ep\u00e4t\u00e4ydelliseen tietoon. Tied\u00e4mme it\u00e4blokin tiedustelun julmuudesta, koska j\u00e4rjestelm\u00e4muutoksen j\u00e4lkeen salatut tiedot avattiin yleis\u00f6lle tapahtuneen muutoksen tarpeellisuuden havainnollistamiseksi. Samalla vertailu l\u00e4nsimaihin on vaikeaa, koska j\u00e4rjestelm\u00e4muutoksen tapahtumattomuuden vuoksi vertailutiedot ovat edelleen salaisia. <br><br>Tied\u00e4mme kuitenkin ett\u00e4 Yhdysvallat vastusti v\u00e4hemmist\u00f6jen kansalaisoikeuksia (rodullistetut, my\u00f6hemmin seksuaaliset), ujutti omia tiedonantajiaan liikkeiden keskuuteen mm. houkutellakseen n\u00e4it\u00e4 rikkomaan lakia, ja suoritti v\u00e4kivallattomien kansanliikeiden johtajiin kohdistuneita salamurhia (mm. King Jr ja Fred Hampton). Tied\u00e4mme my\u00f6s ett\u00e4 1960-luvun kansalaisoikeusliikkeeseen osallistuneita valvotaan edelleen ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vaikeutetaan esimerkiksi ty\u00f6nsaannin ja henkil\u00f6todistusten hankintaan puuttumalla. Samalla yst\u00e4viksi pyrkivi\u00e4 tiedonantajia ja jo olemassaolevia yst\u00e4vi\u00e4 &#8221;k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4&#8221; tuotetaan kohteille paranoidi olo. <a href=\"https:\/\/www.thenation.com\/article\/activism\/fbi-surveillance-trauma-black-activists\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.thenation.com\/article\/activism\/fbi-surveillance-trauma-black-activists\/\">Ohessa er\u00e4s kuvaus.<\/a> Yhdysvalloissa ollaan my\u00f6s edelleen konservatiiveja ulkomuodon kanssa, ja viel\u00e4 ainakin kymmenen vuotta sitten oli yleist\u00e4 ettei palveluammatteihin otettu mik\u00e4li hakijalla oli n\u00e4kyvi\u00e4 tatuointeja esimerkiksi k\u00e4sivarsissa.<br><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Tsekkoslovakiassa ei ollut k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4 koska kommunismi.<\/strong> Olemassaolevat kannettavat puhelimet olivat kalliita (Nokian puhelimet maksoivat nykyrahassa viel\u00e4 1980-luvun lopullakin yli 7000 euroa) ja kykeniv\u00e4t ainoastaan salaamattomaan puheeseen. Puhelimen k\u00e4ytt\u00f6tavat olivat siis \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rajattuja, koska niiss\u00e4 ei voinut keskustella virka-, tai valtio-asioista tai mihin nyt 7000 euron arvoista puhelinta nyt voisi kuvitellakaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n.<br><br>Lis\u00e4ksi kritiikki olettaa ett\u00e4 Tsekkoslovakia olisi kulttuuri jossa kansalaiset olisivat kokeneet tarvitsevansa matkapuhelinta. Korrelaatio menee kuitenkin yleens\u00e4 toisinp\u00e4in (mahdollisuus hankkia esimerkiksi k\u00e4nnykk\u00e4 johtaa niiden tarpeen kasvamiseen, kun ihmisill\u00e4 arvellaan sellainen olevan).<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>5. <strong>Betonikuutioissa on ik\u00e4v\u00e4 asua.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ilmeisesti vertaus omakotitaloihin. Sodan j\u00e4lkeen useat ihmiset olivat asuttomia tai asuivat alivuokralaisina, ja ahtaat olot altistivat taudeille. Monissa Euroopan maissa toinen maailmansota johti kaupungistumiseen, mik\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n pahensi tilannetta. Lis\u00e4ksi vanhat asunnot saattoivat huonon eristyksen vuoksi tiputtaa huoneenl\u00e4mm\u00f6n talvisaikaan jopa pakkaselle, niiss\u00e4 ei ollut sis\u00e4vessoja, tilat eiv\u00e4t soveltuneet uusiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin (1800-luvun lopussa nykyaikaisen lapsen makuuhuoneen kokoisessa tilassa saattoi asua normaalioloissakin helposti viisikin ihmist\u00e4) jne.<\/p>\n\n\n\n<p>Uusille asunnoille oli melkoinen kiire. Suomessa n\u00e4m\u00e4 betonikuutiot olivat haluttuja, vaikka alueet (kuten Hervanta) k\u00e4rsiv\u00e4tkin pitk\u00e4\u00e4n huonosta maineesta. Niiss\u00e4 kasvaneet kuitenkin my\u00f6s j\u00e4iv\u00e4t niihin asumaan. T\u00e4ss\u00e4 kritiikiss\u00e4 nousee esille vastinpariksi Yhdysvaltojen el\u00e4m\u00e4ntapa, jossa eurooppalaistyylisten kaupunkikeskustojen tuho, l\u00e4hi\u00f6helvetit, pitk\u00e4t ty\u00f6matkat, k\u00e4velyn vaikeus, korkeat asuntojen hinnat ja t\u00e4ten asunnottomuus, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paremmalta vaihtoehdolta &#8221;betonikuutioihin&#8221; n\u00e4hden.<br><br>Lienee my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 sanoa ett\u00e4 it\u00e4blokissa kun kaavoitukset tehtiin laajemmassa mittakaavassa, ei kyse ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n betonikuutioista, vaan niiden vieress\u00e4 olleista puistoista, ratikkalinjasta teollisuusalueelle joka teki henkil\u00f6auton tarpeettomaksi, ja &#8221;kuutioiden&#8221; pohjissa olevista ruokakaupoista. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat ongelmia joita Yhdysvallat eiv\u00e4t ole ratkaisseet viel\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-17.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"750\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-17-1024x750.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-717\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-17-1024x750.png 1024w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-17-300x220.png 300w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-17-768x562.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-17-1536x1124.png 1536w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-17.png 2000w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Satelliittiajan asuinalue Puolan Gdanskissa. Pitk\u00e4n k\u00e4velytien toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli raitiotie, toisessa paikallisjunarata. Kuva vuodelta 2022. Merkitt\u00e4vin muutos aiempaan on ett\u00e4 &#8221;kuutiot&#8221; on (uudelleen)maalalattu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>6. <strong>Kommunistista propagandaa oli mit\u00e4 moninaisimmissa ja mielikuvituksellisimmissa paikoissa.<\/strong> Harvassa on kulttuuripiirit jotka eiv\u00e4t pyrkisi esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevalle toivolle oman el\u00e4m\u00e4ntapansa paremmuutta muihin n\u00e4hden. Oli kyse sitten kotimaan menestys erilaisissa kilpailuissa ja tilastoissa (esimerkiksi: Suomen onnellisuus, tasa-arvo, luonto; Yhdysvaltain korkea kansantulo, kapitalismin hienous jne.) tai nationalistiset symbolit, kaikki valtiot ovat n\u00e4ihin taipuvaisia. T\u00e4ss\u00e4 hienovarainen vihjaus Yhdysvaltoihin on erityisen huvittava, koska Yhdysvaltain yhteiskunnan propaganda kylm\u00e4n sodan aikana omalle v\u00e4est\u00f6lleen oli niin tehokasta, ett\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin, jopa ulkomailla, uskomme sen kertoneen todellisuudesta &#8211; sanoi tilastot mit\u00e4 tahansa.<a href=\"https:\/\/envisioningtheamericandream.com\/2012\/09\/24\/a-blueprint-for-the-middle-class\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/envisioningtheamericandream.com\/2012\/09\/24\/a-blueprint-for-the-middle-class\/\"> Aiheesta lis\u00e4\u00e4 mm. oheisen linkin takana.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>POHDINTA VALOKUVISTA P\u00c4\u00c4TTYY T\u00c4H\u00c4N.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n<\/details>\n\n\n\n<p>Prahan n\u00e4yttely j\u00e4tti minut kokemaan ristiriitaisia tunteita. Kuten sanottu: en halua puolustaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 joka tarvitsi miinakentti\u00e4 pit\u00e4\u00e4kseen alamaisensa kurissa. Toisaalta Neuvostoliitto satelliitteineen on monella tavalla herkullinen esimerkki siit\u00e4 kuinka kritiikki voi jotenkin siiloutua tavalla, jossa se esimerkiksi Neuvostoliiton kohdalla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kammottavana, mutta omassa arjessa (tai oman arjen historiassa) tarpeellisena.<sup data-fn=\"65b4b39d-f5ff-4e74-9d11-76baf7f2b520\" class=\"fn\"><a href=\"#65b4b39d-f5ff-4e74-9d11-76baf7f2b520\" id=\"65b4b39d-f5ff-4e74-9d11-76baf7f2b520-link\">6<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n<p>Tuloksena on tilanne jossa Neuvostoliiton saavutukset (v\u00e4est\u00f6n elinajanodotuksen nousu, lukutaidon ja koulutustason kasvu, tieteelliset saavutukset) ohitetaan ja viitataan hirvi\u00f6im\u00e4isyyksiin (miinakent\u00e4t; gulagit, holodomor), mutta samanlaista kritiikki\u00e4 ei osoiteta oman &#8221;joukkueen&#8221; historialle.<sup data-fn=\"2c25339e-43d0-4d60-9db8-a4d604168184\" class=\"fn\"><a href=\"#2c25339e-43d0-4d60-9db8-a4d604168184\" id=\"2c25339e-43d0-4d60-9db8-a4d604168184-link\">7<\/a><\/sup> Jos verrataan vaikkapa Yhdysvaltoihin (ja usein nykyisess\u00e4 populaarihistoriassa Neuvostoliiton vastakappaleeksi asetetaan nimenomaan Yhdysvallat, Euroopan valtioiden asettuessa tyytyv\u00e4isiksi satelliiteiksi), niin alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6jen h\u00e4vitt\u00e4minen ja vankiv\u00e4est\u00f6n keinotekoinen kasvatus k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ilmaisena ty\u00f6voimana ei juuri eroa gulageista. <sup data-fn=\"c48415c5-6a7b-4862-ac4d-2bfe01d5b7bd\" class=\"fn\"><a href=\"#c48415c5-6a7b-4862-ac4d-2bfe01d5b7bd\" id=\"c48415c5-6a7b-4862-ac4d-2bfe01d5b7bd-link\">8<\/a><\/sup> J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 miinakent\u00e4t, joiden puutetta selitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 tarpeettomuus: yhdysvaltalaisella ei juuri ollut paikkaa jonne paeta rajojen ulkopuolelle: valtameri kahdella suunnalla ja Kanada ja Meksiko jakaen samanlaisen hallintorakenteen. Toisaalta edell\u00e4mainittu alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n h\u00e4vitys mahdollisti &#8221;sis\u00e4isen pakolaisuuden&#8221; kaikkialla Pohjois-Amerikan alueella.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-20.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"778\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-20-1024x778.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-722\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-20-1024x778.png 1024w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-20-300x228.png 300w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-20-768x584.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-20-1536x1168.png 1536w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-20.png 1543w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Prahan kommunismin museon museokaupan valikoimaa. Valittu lause oli museon sis\u00e4ll\u00f6n huomioiden melkoisen rohkea.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n v\u00e4liin voisi laittaa koomikko Norm McDonaldin mietteen siit\u00e4 kuinka ihmeellist\u00e4 onkaan ett\u00e4 kaikissa koulukirjoissa mainituissa sodissa hyv\u00e4 puoli on lopulta voittanut.<\/p>\n\n\n\n<p>Asialle tuskin voi tehd\u00e4 paljoakaan: valtioj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole kovin kiinnostuneita k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4vitse oman j\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 puutteita tai ep\u00e4onnistumisia edes silloin kuin kaikki tapahtumiin osallistuneet ovat kuolleet.<sup data-fn=\"96d18c57-1f00-4d1a-9cfd-a0ec607ae5fd\" class=\"fn\"><a href=\"#96d18c57-1f00-4d1a-9cfd-a0ec607ae5fd\" id=\"96d18c57-1f00-4d1a-9cfd-a0ec607ae5fd-link\">9<\/a><\/sup> Ei niin ett\u00e4 asioita erityisesti salaillaan<sup data-fn=\"49248ea3-f2eb-4e97-875d-fa63113db78c\" class=\"fn\"><a href=\"#49248ea3-f2eb-4e97-875d-fa63113db78c\" id=\"49248ea3-f2eb-4e97-875d-fa63113db78c-link\">10<\/a><\/sup>, vaan niit\u00e4 enemminkin h\u00e4vet\u00e4\u00e4n, v\u00e4istet\u00e4\u00e4n vaikeaa aihetta, tai todetaan asia normaaliksi: esimerkiksi xylitolista ollaan ylpeit\u00e4 mutta koetilanteissa hampaita menett\u00e4neist\u00e4 kehitysvammaisista vaietaan; kuinka vesivoimalat tuhosivat kalakantoja ja elinkeinoja, eiv\u00e4tk\u00e4 vastuuyritykset jotka jauhavat niill\u00e4 edelleen voittoja ole edes 75 vuotta my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n lupauksista ja oikeusjutuista huolimatta rakentaneet edes lohiportaita; kuinka 1990-luvun lamassa tuhottiin ihmiskohtaloita ei sen takia ett\u00e4 oli pakko tai edes helpointa, vaan koska pidettiin yhteiskunnallisesti vaarallisena jos henkil\u00f6kohtaisesta konkurssista tulisi suomalaisia esimerkkej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4st\u00e4kin huolimatta olin iloinen ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 museoissa k\u00e4vin. Koulutuksen vuoksi oma n\u00e4kemys maailmasta on usein aika harmaans\u00e4vyinen, ja yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuinka erilaisesti jotkut voivatkaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n tarkkailla. Museot antavat t\u00e4h\u00e4n mahdollisuuden: toisaalta voi ihailla hienoja esineit\u00e4, ja sitten todeta kuinka vieress\u00e4 oleva kolme lausetta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kyltti on yksinkertaistuksessaan ep\u00e4toden rajoilla.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n loppuun viel\u00e4 pari valokuvaa Jugoslavian kommunismin museosta, jossa taustaorganisaatio oli huomattavasti kiinnostuneempi luomaan k\u00e4sityst\u00e4 menneest\u00e4 kuin perustelemaan sill\u00e4 nykyhetken kultaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery has-nested-images columns-default is-cropped wp-block-gallery-2 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-24.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"850\" data-id=\"726\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-24-1024x850.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-726\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-24-1024x850.png 1024w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-24-300x249.png 300w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-24-768x638.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-24-1536x1275.png 1536w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-24.png 1703w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lainauksia Marxin ja Engelsin kirjoituksista Duprovnikin kommunismin museossa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-21.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"792\" height=\"1024\" data-id=\"723\" src=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-21-792x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-723\" srcset=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-21-792x1024.png 792w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-21-232x300.png 232w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-21-768x993.png 768w, https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-21.png 1056w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Marxin ja Engelsin tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 aiheeseen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tutustuvalle Duprovnikin kommunismin museossa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n<p>ALAVIITTEIT\u00c4<\/p>\n\n\n<ol class=\"wp-block-footnotes\"><li id=\"eb954690-2630-475a-8dec-94a4e9566aed\">Jugoslavia ei ollut erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4 Neuvostoliiton satelliittivaltio, vaan se yleisesti kategorioitiin kylm\u00e4n sodan aikana samaan viiteryhm\u00e4\u00e4n kuin Sveitsi ja Ruotsi. Maalla oli laajat diplomaattiset yhteydet ja vapaa liikkuvuus l\u00e4nteen. Niinp\u00e4 sen kansalaisten kokemus &#8221;kommunismista&#8221; oli hyvin poikkeava siit\u00e4 viitekehyksest\u00e4, jossa Neuvostoliittoa tai sen vasalleja tutkitaan.   <a href=\"#eb954690-2630-475a-8dec-94a4e9566aed-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 1\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"70eaecc1-dbe0-44f9-99bb-e1fc9b4a78ca\"> Historia ei ole muuttumaton, vaan el\u00e4\u00e4 ajassa. Typist\u00e4en historia vastaa kysymykseen &#8221;miten olemme p\u00e4\u00e4tyneet t\u00e4h\u00e4n&#8221;. Niinp\u00e4 uusien ongelmien ilmestyess\u00e4 (oli kyse sitten EU:n laajenemisesta, Neuvostoliiton romahduksesta, naisten tai v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksista jne.) muuttuu my\u00f6s historia. Menneisyys on sitten erikseen.  <a href=\"#70eaecc1-dbe0-44f9-99bb-e1fc9b4a78ca-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 2\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"b74a87ab-01e7-4b9c-864e-983282e6f9e1\">T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n &#8221;populaarihistoriaa&#8221; ja &#8221;populaarihistorian kertomuksia&#8221; viittaamaan tietynlaiseen tarinankerrontaan jossa &#8221;hyv\u00e4 voittaa pahan&#8221;. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n kertomus kertoo kuitenkin siit\u00e4 kuinka jokin mihin samaistumme voitti jonkin jonka koemme vieraaksi.  Kun tuttuus sekoitetaan hyvyyteen, n\u00e4ytt\u00e4ytyy populaarihistoria jonkinlaisena &#8221;l\u00e4hestymisen\u00e4 utopiaa&#8221; (ts. kaikista ongelmista huolimatta historia etenee kohti tasa-arvoa ja kasvavaa hyvinvointia).  <a href=\"#b74a87ab-01e7-4b9c-864e-983282e6f9e1-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 3\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"08cfcc57-f054-4c7f-bbe2-b9af0759b39b\">Vuoden 1956 vallankumous ep\u00e4onnistui koska Britannia, Ranska ja Israel olivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Egyptiin saadakseen Suezin kanavan haltuunsa. T\u00e4m\u00e4 vei koko l\u00e4nsiblokin huomion pois it\u00e4blokista, mik\u00e4 mahdollisti vallankumouksen est\u00e4misen. <a href=\"#08cfcc57-f054-4c7f-bbe2-b9af0759b39b-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 4\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"de765521-1da0-42d6-8a13-5f48e18b2136\">Marx ei tehnyt suosituksia teollistumisen vaiheista. H\u00e4n my\u00f6s erikseen mainitsi ettei teollistumattoman yhteiskunnan kuten Ven\u00e4j\u00e4n tulisi yritt\u00e4\u00e4 vallankumousta, ja ett\u00e4 kun kun teollistunut yhteiskunta tekee vallankumouksen, tulisi se tapahtua enemmist\u00f6n tahdosta ja johtaa osakeyhti\u00f6iden korvaamiseen osuuskunnilla. Marxin teoriat tuotteiden hinnan arvioista ja kuinka ne vaikuttavat yhteiskuntaan ovat edelleen laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yhteiskuntatieteiss\u00e4. Neuvostoliiton perusteesit tulivat Leninilt\u00e4 (siksi &#8221;Marxismi-Leninismi&#8221;.). <br><br>Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s huomata ett\u00e4 Marxin aikana valtiot koostuivat pitk\u00e4lti vain armeijasta (rajojen ulkopuolelle suuntautuva v\u00e4kivalta) ja y\u00f6vartijoista (yl\u00e4luokan alaluokkiin kohdistava v\u00e4kivalta). Ajatus totalitarismista sanan nykymerkityksess\u00e4 (johtajan tahdon levi\u00e4mist\u00e4 l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti valtakunnan kaikkiin sopukoihin) vaati teknologista kehityst\u00e4 joka oli viel\u00e4 1800-luvun loppupuolellakin kapaloissa. Asian kehittym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 kuvaa ettei Marxin elinaikana ollut edes kansallisia aikoja, saati kansainv\u00e4lisi\u00e4 aikavy\u00f6hykkeit\u00e4. Ulkomaanpassit olivat yl\u00e4luokan luksus, jolla pyydettiin erioikeuksia vastaanottavalta valtiolta: rahvas p\u00e4rj\u00e4si ilmankin.  <a href=\"#de765521-1da0-42d6-8a13-5f48e18b2136-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 5\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"65b4b39d-f5ff-4e74-9d11-76baf7f2b520\">Olen usein t\u00f6rm\u00e4nnyt diskurssiin jossa Suomen valkoisten voittama sis\u00e4llissota <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_sis%C3%A4llissodan_vankileirit\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_sis%C3%A4llissodan_vankileirit\">keskitysleireineen<\/a>, <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Viipurin_puhdistus_1918\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Viipurin_puhdistus_1918\">etnisin puhdistuksin<\/a> ja laittomin teloituksin oli &#8221;se parempi&#8221; ratkaisu, koska punaisten melko vaatimattomat muutokset eduskunnan valtaoikeuksiin (jotka joka tapauksessa toteutettiin Kekkosen ajan j\u00e4lkeen) n\u00e4htiin &#8221;liukuvana pintana&#8221; Neuvostoliiton valtapiiriin. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 my\u00f6s toteutunut politiikka johti samaan lopputulokseen. <a href=\"#65b4b39d-f5ff-4e74-9d11-76baf7f2b520-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 6\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"2c25339e-43d0-4d60-9db8-a4d604168184\">Oma keskustelunaiheensa on sekin kuinka populaarikulttuurin uudelleenkirjoituksessa kirjoituksen kohteen luontainen &#8221;joukkue&#8221; muuttuu. Mummoni oppikirjoissa puhutaan kansallisesta &#8221;Suomen historiasta&#8221;; omassa lapsuudessani puhuttiin Pohjoismaiden yhteisest\u00e4 historiasta ja Suomesta osana t\u00e4t\u00e4 kulttuuripiirin\u00e4; nyt kirjoituksessa olemme osa Euroopan mantereen kulttuuripiiri\u00e4. Laajentumisella on meriittins\u00e4, mutta samalla &#8221;yksi koko sopii kaikille&#8221; j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kertomukseen sopimattomia palasia mainitsematta, ja pakottaa paikallisten itsens\u00e4tarkastelua kolonialistisesti, riippumatta sukujuurista. Esimerkiksi &#8221;Uuden Suomen&#8221; polityn laajeneminen &#8221;Vanhaan Suomeen&#8221; n\u00e4ytt\u00e4ytyy yksinkomaan maaorjuuden kielt\u00e4misen kautta, eik\u00e4 Vanhan Suomen historiaa tai saavutuksia (kuten Katariina Suuren perustamaa, Pietarin hoviin &#8221;taviksia&#8221; kouluttavaa tytt\u00f6koulua, tai 1960-luvulle sellaisenaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollutta kansakouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4) mainita .  <a href=\"#2c25339e-43d0-4d60-9db8-a4d604168184-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 7\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"c48415c5-6a7b-4862-ac4d-2bfe01d5b7bd\">T\u00e4ss\u00e4 kohtaa voisi mainita ett\u00e4 vankien k\u00e4ytt\u00f6 ilmaisena ty\u00f6voimana tunnustetaan nyky\u00e4\u00e4nkin sik\u00e4l\u00e4isess\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 orjaty\u00f6voimana. Orjuus kiellettiin muuten kuin valtion harjoittamana. Mik\u00e4 sitten johti siihen ett\u00e4 esim. Kamala Harris Kalifornian syytt\u00e4j\u00e4nlaitoksen edustajana argumentoi v\u00e4\u00e4rintuomittujen ja\/tai rikoksenuusintaan todenn\u00e4k\u00f6isesti sortumattomien vankilasta vapauttamista vastaan Kalifornian osavaltion tarpeella maastopaloja est\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6voimaan.  <a href=\"#c48415c5-6a7b-4862-ac4d-2bfe01d5b7bd-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 8\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"96d18c57-1f00-4d1a-9cfd-a0ec607ae5fd\">Suomen sis\u00e4llissodan syist\u00e4 oli mahdotonta puhua akatemiassa ennenkuin sodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 oli 90 vuotta, ja t\u00e4m\u00e4 on asia jossa punaisten j\u00e4lkel\u00e4iset viel\u00e4kin hakevat selvityst\u00e4 tapahtuneesta ja joukkohautoja paljastuu uusien parkkialueiden alta. Voi vain kuvitella mit\u00e4 tapahtui ja tapahtuu kaikille asioille joissa v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella olleet eiv\u00e4t olleet j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkeens\u00e4 asiasta kiinnostuneita perillisi\u00e4. <a href=\"#96d18c57-1f00-4d1a-9cfd-a0ec607ae5fd-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 9\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><li id=\"49248ea3-f2eb-4e97-875d-fa63113db78c\">Valtion tekemi\u00e4 rikoksia ja ihmisarvon loukkauksia on yleens\u00e4 helpohko j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 kun byrokratia vaatii kopioita joita harvemmin tuhotaan: kapitalistisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ongelmat tulevat kuitenkin yleens\u00e4 paikoista joissa valtio (tietoisesti tai ei) antaa yksityisten toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. On ihmisi\u00e4 joiden mielest\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 moraalinen etu (!!!) kapitalistisen ja valtiokapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Kun United Fruit tekee vallankaappauksen Etel\u00e4-Amerikassa, on se Yhdysvaltain hallinnon kannalta v\u00e4hemm\u00e4n nolo asia kuin Neuvostoliiton hallinnolle heid\u00e4n omat vastaavat hankkeet Aasiassa. <a href=\"#49248ea3-f2eb-4e97-875d-fa63113db78c-link\" aria-label=\"Siirry alaviitteeseen 10\">\u21a9\ufe0e<\/a><\/li><\/ol>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kiersin taannoin muutaman kylm\u00e4n sodan historiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 museota l\u00e4vitse: Kommunismin historian museon Prahassa, sotien j\u00e4lkeisen It\u00e4vallan n\u00e4yttelyn Wieniss\u00e4, ja jugoslavialaisen kommunismin museon Duprovnikissa. Aiemmin olin tutustunut vastaaviin museoihin Tampereella (Lenin-museon eri inkarnaatiot), Berliinin DDR-museoon, sek\u00e4 tietysti lukemattomiin asiaa enemm\u00e4n-tai-v\u00e4hemm\u00e4n sivulauseessa k\u00e4sitteleviin kaupunginmuseoihin. Edell\u00e4 mainitut n\u00e4yttelyt, varsinkin Prahassa oleva, sai minut miettim\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen historiankirjoitusta, varsinkin niit\u00e4 &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/arkistot\/680\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Kylm\u00e4n sodan yhteiskuntaj\u00e4rjestelmist\u00e4, niiden kritiikist\u00e4 ja apologioista&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"[{\"content\":\"Jugoslavia ei ollut erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4 Neuvostoliiton satelliittivaltio, vaan se yleisesti kategorioitiin kylm\u00e4n sodan aikana samaan viiteryhm\u00e4\u00e4n kuin Sveitsi ja Ruotsi. Maalla oli laajat diplomaattiset yhteydet ja vapaa liikkuvuus l\u00e4nteen. Niinp\u00e4 sen kansalaisten kokemus \\\"kommunismista\\\" oli hyvin poikkeava siit\u00e4 viitekehyksest\u00e4, jossa Neuvostoliittoa tai sen vasalleja tutkitaan.  \",\"id\":\"eb954690-2630-475a-8dec-94a4e9566aed\"},{\"content\":\" Historia ei ole muuttumaton, vaan el\u00e4\u00e4 ajassa. Typist\u00e4en historia vastaa kysymykseen \\\"miten olemme p\u00e4\u00e4tyneet t\u00e4h\u00e4n\\\". Niinp\u00e4 uusien ongelmien ilmestyess\u00e4 (oli kyse sitten EU:n laajenemisesta, Neuvostoliiton romahduksesta, naisten tai v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksista jne.) muuttuu my\u00f6s historia. Menneisyys on sitten erikseen. \",\"id\":\"70eaecc1-dbe0-44f9-99bb-e1fc9b4a78ca\"},{\"content\":\"T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n \\\"populaarihistoriaa\\\" ja \\\"populaarihistorian kertomuksia\\\" viittaamaan tietynlaiseen tarinankerrontaan jossa \\\"hyv\u00e4 voittaa pahan\\\". K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n kertomus kertoo kuitenkin siit\u00e4 kuinka jokin mihin samaistumme voitti jonkin jonka koemme vieraaksi.  Kun tuttuus sekoitetaan hyvyyteen, n\u00e4ytt\u00e4ytyy populaarihistoria jonkinlaisena \\\"l\u00e4hestymisen\u00e4 utopiaa\\\" (ts. kaikista ongelmista huolimatta historia etenee kohti tasa-arvoa ja kasvavaa hyvinvointia). \",\"id\":\"b74a87ab-01e7-4b9c-864e-983282e6f9e1\"},{\"content\":\"Vuoden 1956 vallankumous ep\u00e4onnistui koska Britannia, Ranska ja Israel olivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Egyptiin saadakseen Suezin kanavan haltuunsa. T\u00e4m\u00e4 vei koko l\u00e4nsiblokin huomion pois it\u00e4blokista, mik\u00e4 mahdollisti vallankumouksen est\u00e4misen.\",\"id\":\"08cfcc57-f054-4c7f-bbe2-b9af0759b39b\"},{\"content\":\"Marx ei tehnyt suosituksia teollistumisen vaiheista. H\u00e4n my\u00f6s erikseen mainitsi ettei teollistumattoman yhteiskunnan kuten Ven\u00e4j\u00e4n tulisi yritt\u00e4\u00e4 vallankumousta, ja ett\u00e4 kun kun teollistunut yhteiskunta tekee vallankumouksen, tulisi se tapahtua enemmist\u00f6n tahdosta ja johtaa osakeyhti\u00f6iden korvaamiseen osuuskunnilla. Marxin teoriat tuotteiden hinnan arvioista ja kuinka ne vaikuttavat yhteiskuntaan ovat edelleen laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yhteiskuntatieteiss\u00e4. Neuvostoliiton perusteesit tulivat Leninilt\u00e4 (siksi \\\"Marxismi-Leninismi\\\".). <br><br>Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s huomata ett\u00e4 Marxin aikana valtiot koostuivat pitk\u00e4lti vain armeijasta (rajojen ulkopuolelle suuntautuva v\u00e4kivalta) ja y\u00f6vartijoista (yl\u00e4luokan alaluokkiin kohdistava v\u00e4kivalta). Ajatus totalitarismista sanan nykymerkityksess\u00e4 (johtajan tahdon levi\u00e4mist\u00e4 l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti valtakunnan kaikkiin sopukoihin) vaati teknologista kehityst\u00e4 joka oli viel\u00e4 1800-luvun loppupuolellakin kapaloissa. Asian kehittym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 kuvaa ettei Marxin elinaikana ollut edes kansallisia aikoja, saati kansainv\u00e4lisi\u00e4 aikavy\u00f6hykkeit\u00e4. Ulkomaanpassit olivat yl\u00e4luokan luksus, jolla pyydettiin erioikeuksia vastaanottavalta valtiolta: rahvas p\u00e4rj\u00e4si ilmankin. \",\"id\":\"de765521-1da0-42d6-8a13-5f48e18b2136\"},{\"content\":\"Olen usein t\u00f6rm\u00e4nnyt diskurssiin jossa Suomen valkoisten voittama sis\u00e4llissota <a href=\\\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_sis%C3%A4llissodan_vankileirit\\\" data-type=\\\"link\\\" data-id=\\\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_sis%C3%A4llissodan_vankileirit\\\">keskitysleireineen<\/a>, <a href=\\\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Viipurin_puhdistus_1918\\\" data-type=\\\"link\\\" data-id=\\\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Viipurin_puhdistus_1918\\\">etnisin puhdistuksin<\/a> ja laittomin teloituksin oli \\\"se parempi\\\" ratkaisu, koska punaisten melko vaatimattomat muutokset eduskunnan valtaoikeuksiin (jotka joka tapauksessa toteutettiin Kekkosen ajan j\u00e4lkeen) n\u00e4htiin \\\"liukuvana pintana\\\" Neuvostoliiton valtapiiriin. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 my\u00f6s toteutunut politiikka johti samaan lopputulokseen.\",\"id\":\"65b4b39d-f5ff-4e74-9d11-76baf7f2b520\"},{\"content\":\"Oma keskustelunaiheensa on sekin kuinka populaarikulttuurin uudelleenkirjoituksessa kirjoituksen kohteen luontainen \\\"joukkue\\\" muuttuu. Mummoni oppikirjoissa puhutaan kansallisesta \\\"Suomen historiasta\\\"; omassa lapsuudessani puhuttiin Pohjoismaiden yhteisest\u00e4 historiasta ja Suomesta osana t\u00e4t\u00e4 kulttuuripiirin\u00e4; nyt kirjoituksessa olemme osa Euroopan mantereen kulttuuripiiri\u00e4. Laajentumisella on meriittins\u00e4, mutta samalla \\\"yksi koko sopii kaikille\\\" j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kertomukseen sopimattomia palasia mainitsematta, ja pakottaa paikallisten itsens\u00e4tarkastelua kolonialistisesti, riippumatta sukujuurista. Esimerkiksi \\\"Uuden Suomen\\\" polityn laajeneminen \\\"Vanhaan Suomeen\\\" n\u00e4ytt\u00e4ytyy yksinkomaan maaorjuuden kielt\u00e4misen kautta, eik\u00e4 Vanhan Suomen historiaa tai saavutuksia (kuten Katariina Suuren perustamaa, Pietarin hoviin \\\"taviksia\\\" kouluttavaa tytt\u00f6koulua, tai 1960-luvulle sellaisenaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollutta kansakouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4) mainita . \",\"id\":\"2c25339e-43d0-4d60-9db8-a4d604168184\"},{\"content\":\"T\u00e4ss\u00e4 kohtaa voisi mainita ett\u00e4 vankien k\u00e4ytt\u00f6 ilmaisena ty\u00f6voimana tunnustetaan nyky\u00e4\u00e4nkin sik\u00e4l\u00e4isess\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 orjaty\u00f6voimana. Orjuus kiellettiin muuten kuin valtion harjoittamana. Mik\u00e4 sitten johti siihen ett\u00e4 esim. Kamala Harris Kalifornian syytt\u00e4j\u00e4nlaitoksen edustajana argumentoi v\u00e4\u00e4rintuomittujen ja\/tai rikoksenuusintaan todenn\u00e4k\u00f6isesti sortumattomien vankilasta vapauttamista vastaan Kalifornian osavaltion tarpeella maastopaloja est\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6voimaan. \",\"id\":\"c48415c5-6a7b-4862-ac4d-2bfe01d5b7bd\"},{\"content\":\"Suomen sis\u00e4llissodan syist\u00e4 oli mahdotonta puhua akatemiassa ennenkuin sodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 oli 90 vuotta, ja t\u00e4m\u00e4 on asia jossa punaisten j\u00e4lkel\u00e4iset viel\u00e4kin hakevat selvityst\u00e4 tapahtuneesta ja joukkohautoja paljastuu uusien parkkialueiden alta. Voi vain kuvitella mit\u00e4 tapahtui ja tapahtuu kaikille asioille joissa v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella olleet eiv\u00e4t olleet j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkeens\u00e4 asiasta kiinnostuneita perillisi\u00e4.\",\"id\":\"96d18c57-1f00-4d1a-9cfd-a0ec607ae5fd\"},{\"content\":\"Valtion tekemi\u00e4 rikoksia ja ihmisarvon loukkauksia on yleens\u00e4 helpohko j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 kun byrokratia vaatii kopioita joita harvemmin tuhotaan: kapitalistisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ongelmat tulevat kuitenkin yleens\u00e4 paikoista joissa valtio (tietoisesti tai ei) antaa yksityisten toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. On ihmisi\u00e4 joiden mielest\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 moraalinen etu (!!!) kapitalistisen ja valtiokapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Kun United Fruit tekee vallankaappauksen Etel\u00e4-Amerikassa, on se Yhdysvaltain hallinnon kannalta v\u00e4hemm\u00e4n nolo asia kuin Neuvostoliiton hallinnolle heid\u00e4n omat vastaavat hankkeet Aasiassa.\",\"id\":\"49248ea3-f2eb-4e97-875d-fa63113db78c\"}]"},"categories":[77,57,6],"tags":[],"class_list":["post-680","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-marx","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/680","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=680"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/680\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":746,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/680\/revisions\/746"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=680"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=680"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mntysalo.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}