Tein taannoin huvikseni Kansallisarkiston sanomalehtihaussa selvitystä siitä miten Disney hahmoineen rantautui aikoinaan Suomeen. Siltä varalta että joku kokee asiat mielenkiintoiseksi, niin tässä keskeiset löydöt ja niistä tehdyt ajatukset.
Ennen vuotta 1930 ei Disneystä mainittu suomalaisissa lehdissä ollenkaan. Tämä ei sikäli ole yllättävää, että ensimmäinen Mikki Hiiri -piirretty on vuodelta 1929, ja tätä edeltävät Alice -komediat (1923 – 1927) tai Osku Kani (1926) eivät tainneet olla läpimurtoteoksia – ainakaan Suomessa.
Vuonna 1930 Walt Disney mainitaan kahdesti: ensiksi Filmiaidassa 1. helmikuuta 1930, jossa julkaistiin Lontoon -kirjeenvaihtajan Sven Lagergren edeltävänä joulukuuna kirjoitetut kuulumiset. Tässä yhteydessä mainitaan että ”viime aikoina on täällä useissa teatteriessa alettu esittää täyteohjelmina mainioita piirrettyjä pila-äänielokuvia. Näiden elokuvien tekijä on eräs Walt Disney niminen taiteilija. Hän mestari alallaan. Hänen hiiriperheensä seikkailut ovat todellisia yleisönumeroita. Säestävä puhe ja musiikki tehostavat erinomaisesti vaikutusta.” (Linkki kuvatiedostoon.)
Seuraava maininta Disneystä onkin Aamulehden aloittama jatkosarja 11. maaliskuuta 1930, jota seuraa seuraavana päivänä (surullisen)kuuluisa ”Tämä herra on Mikki. Kotoisin pimeimmästä Afrikasta” -teksti1, jossa toimitus esittelee eilen alkaneen jatkosarjakuvan (jonka olen ajatellut julkaista blogissa kokonaisuudessaan ensi tammikuussa, kun sarjakuvan tekijänoikeudet ovat varmasti vanhentuneet). Se että Mikki meni lähes täydestä tuntemattomuudesta jatkosarjakuvaksi vaikuttaa nykynäkökulmasta kummalliselta, mutta siihen lienee joku syy joka minulle joku päivä ehkä selviää. Aikana ennen televisiota, sanomalehti saattoi olla helpoin tapa esitellä uusi hahmo yleisölle? Samalla ilmestymisen takana lienee hiljaisia signaaleja ulkomailta: valintaa ei ole tehty tyhjiössä.
Seuraavana vuonna Disney ja Mikki alkavat olla useammin esillä. Helsingin sanomat julkaisee 4.9.1931 kirjeenvaihtajan kirjoittaman jutun Kuinka Mikki-hiiri syntyi (linkki)
Tämän jälkeen juttuja alkaa olla enemmän. 1930-luvun lopulla Disneyllä alkoi olla Suomessa jo paitsi toimintaa (Mikki-Hiirellä oli omia kuvakirjoja), niin nimellä myytiin myös Suomen Osuuskauppojen Keskusliiton (SOK, eli S-ryhmä) toimesta suklaata ja kahvia:
Viimeisenä kuriositeettina mainittakoon vuoden 1939 lopulla Elokuva-aitassa julkaistu essee Mikin ja Akun eroista, jonka voi myös nähdä Mikin sivuunjääntinä Disneyn maskottina Suomessa.
Mainitsen tämän tässä, koska kirjoittaja tuntuu kertovan enemmän ajastaan kuin hahmosta sellaisena kuin me hahmon tänään tunnemme: Aku-ankka on sotajalalla kaikkia ja jokaista vastaan. Hänellä ei ole mitään harhakuvitelmia. Hän ei usko oikeuden eikä hyvyyden voittoon. Hän uskoo vain raakaan väkivaltaan ja voimaan. Sellaisena hän ihmeellisen sattuvasti kuvastaakin juuri meidän aikamme elämänkäsitystä. Vahvemman oikeus ja heikon turma on ajan tunnussana. [–] Aku-ankalla ei ole ystäviä, ei ketään sellaista, johon kannattaisi ehdottomasti luottaa. Hänen elämssään ei ole myöskään sijaa rakkaudelle. [–] Tappionsa ja vastoinkäymisensä hän ottaa filosofin tyyneydellä. ”Elämä nyt on kerta kaikkiaan sellaista”, hän tuntuu ajattelevan. ”Niinkauan kuin nyrkit kestävät, siinä kyllä jotenkuten pärjätään. Kun nyrkit heikkenevät.. no niin, silloinhan on kaiken loppu. Mutta toistaiseksi ei hätää.. siis eteenpäin vain..”
Jutusta voi myös huomata että Aku-ankka -nimeä käytettiin myös toista maailmansotaa edeltävästi: tässä yhteydessä en lähde selvittämään milloin nimi tuli käyttöön (Seura oli julkaissut Akua vuodesta 1937 nimellä Ankka Lampinen), mutta usein nykyisen käännöksen lähteenä pidetään Sirkka Ruotsalaista, ja viitekehyksenä Aku Ankka -lehteä 1950-luvun alussa. Jäljempi ei ainakaan liene tämän Elokuva-aitan numeron perusteella oikein!
Elokuva-aitan tekstistä näkyvä empatiattomuuden nostaminen hyveeksi tuntuu paitsi hyvin ajankuvaan sopivalta – Puolaan hyökkäyksestä oli 10 viikkoa, ja Talvisodan alkamiseen 2 -, mutta ikävästi myös nykyajalta: empattiattomuuden hyveistä on puhuttu viime aikoina paljon paitsi Yhdysvalloissa, niin myös Suomessa. Onneksi toki ettei enää Disneyn hahmojen yhteydessä.
Samalla sotaan on hyvä päättää arkistojen selailu. Sodan aikana materiaalia tuli maahan vaihtelevasti, ja vaaran vuosien aikana sitäkin vähemmän. Kun ”normaali” elämä sitten alkoi, oli maailma jo erillainen.
Lopuksi sanon vielä Mikin Suomenvalloituksen viitekehykseksi jotain Mikki-nimen yhteydestä hiiriin, varsinkin satuihin liittyen. Georg Malmsténhan kuuluisasti joutui 1930-luvulla tekemisiin Disneyn kanssa levytettyään useamman lastenlaulun jossa seikkaili Mikki-niminen hiiri (”Merihädässä” ja ”Vuorenpeikko” tulevat ensimmäisenä mieleen, mutta näitä oli lukuisia muitakin). Kun Disney tuli kappaleista kyselemään, kertoi Malmstén (väitetysti) että laulujen Mikki oli eri Mikki, vaikka hiiri olikin. Disney ei viitsinyt viedä tapausta oikeuteen: lakihistoriaa tuntemattomana olen miettinyt johtuiko tämä siitä ettei tavaramerkkilainsäädäntö tuolloin ollut erityisen vahvaa, vai epäilikö Disney muuten ettei tähän kannattaisi käyttää panoksia. Sattumasta on vaikea puhua, kun ruotsinkielinen Malmstén oli levyttänyt kappaleet myös äidinkielellään, käyttäen hahmosta nimeä Musse.
Varmistin varmuuden vuoksi löytyykö Mikistä hakutuloksia lehtiarkistosta ennen vuotta 1929: mahdotontahan ei ole sekään että kääntäjä olisi mennyt siitä mistä aita on matalin ja antanut hahmolle jo käytössä olleen nimen tai sen mukaielman (muistan lapsena olleeni hämmentynyt kuinka Jänis Vemmelsääri oli eri hahmo kuin Väiski Vemmelsääri).
Kansalliskirjaston lehtiarkiston hausta kuitenkin löytyikin osumia ”Mikki hiiri” -hakusanalla ja nimenomaan satuihin viitaten: yllättäen Mikki oli kuitenkin hiiri…kissa (oheiset esimerkit ”Pääskysestä”).
- Tekstin alku jossa kerrotaan Mikin kotiseudusta ja seikkailuista on levinnyt internetissä jo vuosikausia, mutta vähemmän tunnettu on sen loppuosa, jossa sarjakuvan tekijäksi mainitaan Disneyn pää-animaattori Ubi Iweks (Iweks todellakin kuvitti sarjakuvan, mutta käsikirjoituksesta vastasi itse Disney; pian sarjakuva siirtyi kuitenkin kokonaisuudessaan Floyd Gottfredsonille.) (Linkki artikkeliin.) ↩︎
