Olen miettinyt käytännön logiikkaa viime aikoina paljon. Kun vielä mennäkuussa mastodon -kommentti jossa viittasin termiin nimeltä sai joitain jakoja, niin ehkä viitsin kirjoittaa asiasta pidemminkin.
Lyhykäisyydessään Pierre Bourdieun lanseeraama termi tarkoittaa, ettemme voi ymmärtää toimintaa ymmärtämättä päämäärää. Esitellessään termiään Bourdieu käytti muutamaa toistuvaa esimerkkiä, joista tämän tekstin lukijaa kiinnostanee eniten eurooppalaisten aatelistojen ristiinnainti, josta näytösesimerkkinä mainittakoon Habsburgien suku yleisesti, ja Espanjan Kaarle II erityisesti.
Kaarle II:n sanottiin apokryfisesti hämmästyttävän kristillistä maailmaa kieltäytymällä kuolemasta useista perinnöllisistä sairauksista huolimatta. Nopealla Wikipedian vilkaisulla tällä oli (nykytiedon valossa) ainakin aivolisäkkeen hormonipuutoksia ja munuaisten toimintahäiriötä (joka edelleen aiheutti luiden kehityshäiriöitä). Hänellä sanottiin olevan myös vesipää. Lisäksi tämä kärsi monista enemmän-tai-vähemmän kosmeettisista kummallisuuksista, joista kuuluisimpana ”habsburgilaisleuka”.
Kaarle II:n sukupuu selittää tämän ulkonäön melko tyhjentävästi. Kuten tiedämme, ihmisillä on tavallisesti 2 isoäitiä, 4 isoisoäitiä, ja 8 iso³äitiä. Kaarlella vastaavat luvut oli 1, 2, ja 3.1
Bourdieun mukaan tällaiset ”yksinkertaistetut” sukupuut olivat aateliston keskuudessa paitsi yleisiä, niin tarkoituksenmukaisia. Pitämällä sukupuut pienikokoisina, suvun omaisuutta (etenkin maaomistuksia) ei joutunut päälinjan ulkopuolelle perinnönjaossa. Kun samanaikaisesti sukuun naitiin perijöitä sen ulkopuolelta, pystyttiin omaisuuksia kasvattamaan sukupolvi sukupolvelta. Habsburgit vain veivät taktiikan loogiseen päätepisteeseen, mutta eivät todellakaan olleet sen ainoita harjoittajia. Taktiikan toimivuus oli myös ilmeinen: he nousivat pienaatelistostosta2 Euroopan (pl. Venäjän Romanovit) merkittävimmiksi maanomistajiksi (ao. kuva). Logiikkaa lukijalle korostanee että ennen teollista vallankumousta (joka alkoi kehryy-jennyn keksimisestä 1764) ja suhteellisen edun teorian laajempaa tunnettavuutta (n. 1815) omaisuuden tuotto oli suoraan verrannollinen maaomaisuuden määrään. 3
Jos valtio halusi siis keski-ajalla tai modernin ajan alussa kasvattaa sotavoimiaan tai kansainvälistä poliittista asemaansa, se tarvitsi maata.4 5 Niinpä ainoa tapa rikastua (pankkitoiminnan ohella) oli maa-alueiden keräys.
Näin ollen vaikka Habsburgien naimakaupat voivat geneettistä terveyttä arvostavasta, monipuolisten rikastumismahdollisuuksien nykyajasta katsoen vaikuttaa järjettömiltä, oli niiden käytännön logiikka omana aikanaan selkeä ja äärimmäisen toimiva: olihan se johtanut lähes koko läntisen Manner-Euroopan (ym.) herruuteen, tarvitsematta edes käydä sotia: ainoa uhri oli suvun perimän hidas yksipuolistuminen.
Auki selitettynä toiminta ei siis ole kovin kummallinen: jos halutaan terveitä lapsia, hankitaan puoliso kauempaa. Jos halutaan koota ja/tai säilyttää suuria maaomaisuuksia, kannattaa puoliso taas löytää lähempää, ja mieluummin sukukokouksesta. Mutta jos nämä viitteelliset asiat (teollistuminen, suhteellinen etu, perimysjärjestelyt) eivät ole mielessä, niin voi ”serkumpi on herkumpi” -ohjenuoraa seuraava vaikuttaa järjettömältä.6
Ja nyt nykypäivään.
Suomen hallituksen toimintaa on viime vuosina kutsuttu järjettömäksi. Viimeksi 24.4.2026 uutisoitiin että mm. turpeelle asetettua tukea tultaisiin kasvattamaan. Tämä heti sen jälkeen kun edellisenä päivänä oltiin uutisoitu että osa terveyskeskusmaksuista oli hallituskauden aikana kaksinkertaistunut.
Viimeksimainittu tuskin tulee uutisia seuraavalle yllätyksenä, sillä jo kuukautta aiemmin oli Helsingin Sanomat julkaissut uutisen jonkaan mukaan huono-osaisuus yleistyy. Sen yhteydessä julkaistu graafi näyttää melkoiselta epäonnistumiselta:
Mutta onko toiminta oikeasti järjetöntä, vai emmekö ainoastaan ymmärrä Orpon ja kavereiden käytännön logiikkaa? Me kansalaisina ajattelemme helposti, että hallituksen tärkein arvo on kansalaisten hyvinvoinnin kasvu, mutta vaihtoehtoisiakin ajatustapoja on. Oikeistossa esimerkiksi on perinteisesti nostettu tärkeämmäksi yritysten kilpailukyky ja mahdollisuus puolustaa maata. Käytännössä tämä on tarkoittanut puolustusmenojen kasvattamista muun budjetin kustannuksella, ja työvoimakustannusten laskua.7 Toisaalta kun samanaikaisesti työväenpuolue SDP tukee Orpon toimia mm. velkajarrun kanssa, niin kyse ei ole hulluudesta, vaan oportunismista: Lindtman tietää että seuraavaan hallitukseen tarvitaan demarien lisäksi toinen suurehko puolue, ja suurista puolueista kokoomus miellyttää eniten. Tukemalla kokoomuksen linjaa nyt, voidaan vaikuttaa seuraavaan hallituskokoonpanoon.
Eli toisinsanoen: jos hallituksen tavoite on hyvinvoinnin kasvattaminen, se on epäonnistunut siinä toistuvasti jo useamman vuoden. Mutta mitäpä jos hallitus ei ole epäonnistunut (niin pahasti kuin ajatellaan), vaan tehnyt määrätietoisesti tavoitteidensa mukaista politiikkaa? Viimeisimmän puoluekannatusmittauksen mukaan (22.4.2026) hallitusta kannattaa edelleen 38% kansasta.8 Lasku on vieläkin matalampaa, jos keskitymme ainoastaan ns. ”todellisiin oikeistopuolueisiin”: kokoomus 20,8>17,6; RKP 4,3>4; KD 4,2 > 3,1. Tästä voimme päätellä että merkittävä osa oikeistopuolueita vaaleissa äänestäneistä ovat niiden hallitustaipaaleeseen vähintäänkin tyytyväisiä:
Kun lähdetään pohtimaan Orpon tärkeysjärjestyksiä hallituksessa, niin on varmaankin hyvä avata tämän omilla puheilla:
”Kun koko ajan saa lukea siitä, miten varsinkin oppositio tai yksittäiset kansalaiset antavat kuvaa siitä, että me teemme jotain pahaa ihmisille… Niin kuin kokoomus haluaisi epätasa-arvoistaa yhteiskuntaa tai ottaa pois joltakin, saatikka että haluaisimme ottaa pois köyhemmiltä ja vähäosaisemmilta. Se oikeasti sattuu.” [Lähde: Verkkouutiset]
Orpon puhe jatkuu alusvaatetonttujen viitoittamalla tiellä: 1. tehdään leikkauksia, 2. ???, 3. pidetään heikoimmista huolta. Tuleepahan hän viitanneeksi historiaankin, kun sanoo että Kokoomus on aina ollut vähäosaisten puolella. Tämä siitäkin huolimatta että sotienvälisen ajan luokkayhteiskunnan rakentaminen ei ole erityinen salaisuus, ja tärkein tapa sen saavuttamisessa oli ammattiliittojen ja vasemmistopuolueiden kieltäminen, ennenkuin Talvisota pakotti kääntämään purtta.9
Retorisesti Orpo toki selittää leikkaukset valtiontalouden tasapainottamisena, ja edelleen isänmaallisuutena. Se että hän kuitenkin mieluummin puhuu siitä että tuntuu pahalta kun väitetään että leikataan köyhiltä koska halutaan epätasa-arvoistaa yhteiskuntaa, samalla kun ei vaivaudu selittämään miksi leikkaa juuri köyhiltä kertoo jotain siitä millainen mediamaisema Suomessa on: en nähnyt tuota puheenvuoroa haastettavan kuin yksittäisten varttipoliitikkojen mikroblogien otoissa, saati sitten lehdistön pääkirjoituksissa. Tämä vaikka Orpon ”osuu heikoimpiin” -juttuja on tällä vaalikaudella ollut toistuvasti. Pelkästään ulkomuistista tulee (aiemmin mainittujen asioiden lisäksi) mieleen arvonlisäveron nosto, rahan kaataminen yksityisten lääkäri-/terveystalojen ajanvarauspalveluihin, osatyöllistettyjen tukien leikkaukset, ansiosidonnaisen rajaukset, lakko-oikeuden rajaukset, sote-palveluiden palvelumaksujen muuttaminen päiväkohtaisesta tapauskohtaiseksi, perustoimeentulon leikkaukset, ja yleisesti vähäosaisempien käyttämien palveluiden leikkaukset. Jos tukiverkosto olisi pysynyt Orpon hallituskaudella tasaisena, ei ruokajonojen pituuden olisi pitänyt kasvaa.
Miten Orpon lainaus sitten pitäisi tulkita? Voin hyvin kuvitella Kaarle II:n sanovan ettei hänen sukunsa ole halunnut saada merkittävää määrää periytyviä tauteja (mutta jos se on suurvaltakunnan hinta..).
Orpon puhetta tarkemmin lukiessa huomaa ettei tämän puheessa kertaakaan mainita hyvinvointia. Sanotaan vain ettei Kokoomus halua ottaa pois köyhemmiltä ja vähäosaisemmilta, ja että haluamme huolehtia vähäväkisistä: ensinnäkään Orpo ei sano tavoittelevansa vähäosaisuuden poistoa, tai edes vähentämistä. Ainoastaan etteivät he kuole. Ja jos tämä tulkinta on lukijan mielestä turhan pahantahtoinen, niin lisättäköön että Orpo jatkaa tavoitteena olevan että Suomi on hyvinvoiva maa (=BKT kasvaa)10myös jatkossa ja että voimme antaa lapsille hyvän koulutuksen, tukea perheitä, pitää huolta meidän vanhuksista ja sairaista ja vammaisista. Huomannette ettei sanota mitään koulutuksen ilmaisuudesta, tai miksei ”vanhuksista ja sairaista ja vammaisista” (työttömiä ei mainita) voida huolehtia nyt. Ja jos ei nyt, niin miksi huolehtia paremmin myöhemminkään?
Occamin partaveitsi siis sanoo ettei Orpo ole hullu, vaan että hänellä on logiikka. Logiikka taas paljastuu tutkiessa toimia oikeiden tietojen varassa: kokoomuslaisessa retoriikassa eriarvoisuus ja valtion varallisuus linkitetään usein yhteen, ja tosiaankin eriarvoisuus on hallituskaudella kasvanut.11 Kokoomuksen sanotaan perinteisesti olleen kiinnostunut puolustuksesta, ja toden totta: tällä hallituskaudella puolustusmenot ovat kasvaneet, samalla kun Suomi on syventänyt riippuvaisuuksia mm. Israelista, samalla kun on valmis myymään Yhdysvalloille sen Grölannin operaatiota varten tarvittavia jäänsärkijöitä12. Kaikki tämä tietenkin perustellaan taloudellisella välttämättömyydellä (siitäkin huolimatta että valtiontalous oli tasapainossa Orpon saadessa sen käsiinsä 2023). Vaikka valtiontalous on varmasti Orpolle tärkeä, niin onko se yhtä tärkeä kuin muutokset joita hallitus on onnistuneesti ajanut? Velat voi aina maksaa pois, mutta esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen polveen tai hyvinvointivaltion turvaverkkoon ammuttuja polviosumia ei niin vain paranneta.
Tällainen retoriikka ei tietenkään ole uutta tai pelkästään Orpolle varattua. Kirjoitin aiemmin kuinka Rosebudin Sivullisen ajo pois Helsingin yliopiston tiloista oli looginen johtopäätös tehdystä ongelmanasettelusta.
- Habsburgien sukupuu on sen verran tunnettu, että suvun jäsenet käyttävät sitä nykyään jäänsärkijänä. ↩︎
- Omistukset olivat Zürichin länsipuolella, halkaisijaltaan laajemmillaan 75 km. ↩︎
- Mainittakoon lisäksi ettei maaomaisuuden tuoton pienentyminen napapiiriä lähestyttäessä ollut myöskään tunnettua. Kun Ruotsille selvisi oma väestömäärä Tilastokeskuksen perustamisen jälkeen 1748, julistettiin tieto sotasalaisuudeksi. Britanniaan verrattava valtiomahti olikin todellisuudessa saarivaltakunnan sotilasmahdista vain kymmenesosa! ↩︎
- Nykypäivänä maa-alueet ovat edelleen strategisesti merkittäviä, mutta paljon sitä tärkeämpää on alueella toimivien yritysten kyky jalostaa materiaaleja ja myydä niitä paikkoihin joissa jalostusta ei voida tehdä: esimerkiksi Suomi rikastuu enemmän myymällä kännyköitä kuin sellua.
Toissijaisesti mainittakoon ”resurssikirous”: resurssirikkaiden maiden tapa myydä luonnonvaroja jalostamatta. Kun kansallisomaisuuden myynti ei vaadi väestön työpanosta, ylikorostuu valtiovallan rooli. Tämä puolestaan mahdollistaa myydyn omaisuuden tuoton käytön poliisivaltion perustamiseen. ↩︎ - Tässä kohtaa pitää mainita että kun kyse ei ollut vielä kansallisvaltioista, niin paikallisten kokemukset ja mielipiteet pääkaupungin sijainnista eivät olleet merkittäviä. Ainakaan niitä ei kuunneltu. Maa-alueiden kertyminen alkoi 1800-luvun aikana muuttua myös toisella tavalla haastavaksi, kun valtakunnan alueelle ei oltu valmiita enää hankkimaan vähemmistökieliä tai -uskontoja. ↩︎
- Lisäksi lainatakseni William Gibsonia: tulevaisuus ei ole tasaisesti jakaantunut. Maailmassa on edelleen paikkoja joissa teollistuminen ei ole juttu ja elämä tapahtuu ainakin osin omavaraistalouden varassa. Tässä viitekehyksessä sukulaisavioliitot ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto. ↩︎
- Tämä on mahdollista joko sijoittamalla uuteen teknologiaan, tai sitten yksinkertaisesti jättämällä palkankorotukset maksamatta inflaation syödessä jo maksettavaa palkkaa. Kun kokoomuksen äänestäjille osinkotulot ovat tärkeitä, on helppo nähdä kumpi valinta puoluetta enemmän kiinnostaa. ↩︎
- Suomen vaalijärjestelmän ongelmista kertoo ettei hallitus alunperinkään saanut kuin 49,4% äänistä, jotka tosin riittivät 108 paikkaan. ↩︎
- Jatkosodan jälkeen Kokoomuksella ei sitten hallitukseen ollutkaan asiaa ennen 1980-luvun loppua, jolloin Kokoomuksen laukaisema kasinotalous johti 1990-luvun lamaan, eikä hyvin ole mennyt senkään jälkeen. ↩︎
- Jo Karl Marx huomautti että oikeistoretoriikassa ”rikkaassa maassa asuu köyhä kansa”. ↩︎
- Tässä asiasta puhuu silloinen Kokoomusnuorten puheenjohtaja. Linkki. ↩︎
- Myytävät jäänsärkijät ovat pienempiä kuin ne joita Suomi käyttää Itämerellä. Toimittajan muotoilun mukaan niitä ei voi käyttää ”Alaskaa pohjoisempana”. ↩︎
